Tässä aiheessa puhutaan selkärangan kasvattamisesta tai sitten sen puutteesta.

Itsehän en tunnetusti kykene jostain kumman syystä löytämään aikaa kuntoiluun tai ylipäänsä mihinkään muuhun omaa elämää edistävään aktiviteettiin. Asepalveluksen jälkeen se vähäkin motivaatio mikä oli putosi nollatasolle. Nyt on siis teidän planeettalaisten vuoro kertoa:

- Kyvystänne tai kyvyttömyydestänne pitää itsekuria yllä
- Mistä hankitte motivaatiota tämän ylläpitämiseksi?
- Miten pääsette irti laiskuuden noidankehästä? (laiskottaa => teen huomenna => laiskottaa..)

PS. En pelaa WoWia, joten toivoa vielä on.

perhana menin syömään donitsin vaikka ei ollu ruoka aika. no jaa. pitäis kuntoilla enempi mut motivaatio aika alhaalla ku en pääse pelaan lätkää ens vuonna sit onnistuu taas

edit: niinja toi huone pitäis siivota. katon sit ku tervehdyn

Self discipline..? I have none.

Rehellisesti sanoen minulla on aivan heIvetin hyvä itsekuri. Kerrankin istuin nälissäni tunteja samassa huoneessa toffeekaramellipussin kanssa, enkä syönyt niitä ennen kuin olin todistanut itselleni voivani vastustaa niitä.

Mutta ei itsekuri ole oikeasti vaikeakaan juttu. Ruoskii vain mielessään itseään pyllylle ja silleen, ajattelee "seurauksia" jne.

Toffeekaramellit, hyi. Eihän tuo vielä ole mitään.

Riippuu tilanteesta ja asiasta..
Jos olen täysin oman mieleni armoilla ja ketään ei oikeastaan edes kiinnostaisi teenkö jotain asiaa vain en, niin ei löydy oikeen itseltänikään vastarintaa sitten asian lopettamiseksi..

Tosin jos on taas joku veto, tai joku että "Saat satasen, jos et pelaa wowii vuoteen" niin sitten on motivaatiota ja saan koko mielen mukaan taisteluun, jolloin koko homma on suht helppoa..

Itse en ainakaan lopeta mukavia asioita, jos en hyödy siitä jotain.. Jotkut Wowangstit itkee "Lol mixä pelaat wöwiii" en mä ny hyvän pelin pelaamista viitti lopettaa iha vaa siks, et olisin joidenkin random höyrypäiden silmissä tasapainoinen.. Muutenkin pelaan koko peliä ehkä 3h viikossa nykysin..

Eli itsekuria on, jos vaan näen asian taistelemisen arvoiseksi.

Itsekuria joissain asioissa, mutta toisissa ei.

Lainaus:04.12.2007 JohnCracker kirjoitti:
Mutta ei itsekuri ole oikeasti vaikeakaan juttu. Ruoskii vain mielessään itseään pyllylle ja silleen, ajattelee "seurauksia" jne.

Tuota olen kokeillut, mutta jostain syystä laiskuus vie yhä voiton 10-0. Seurauksien ajattelu masentaa entisestään ja vajoan vain yhä syvempään laiskuuden/hedonismin kehtoon. Harmillinen homma ettei tuo toimi omalla kohdalla. :/

Tekemättä jättäminen on huomattavasti helpompaa, kuin tekeminen.

Itselläni on erittäin hyvä itsekuri sen suhteen, mitä en tee. Esimerkiksi jonkun asian(riippuvuus, tapa) lopettaminen on aina ollut helppoa, mutta uuden aloittaminen (kuntoilu jne) vaikeampaa.

Itselläni ei ole ennen ollut itsekuria varsinkaan kuntoilun suhteen, mutta kun 3 viikkoa sitten sijoitin 250€ laadukkaaseen kuntopyörään niin tuli sellainen fiilis että "nyt poljetaan ******* kun ostin kerran koko pyörän ". Olen saanut piiskattua itseni polkemaan 100 km per viikko, ja tuloksetkin alkavat näkyä sillä olo on parempi ja 3 kg painoa pudonnut. Ja sen lisäksi olen jättänyt kaikki herkut pois ja tupakkakin on melkein kokonaan jäänyt pois

Jos nyt kuntoilusta puhutaan, niin ajatus joka on auttanut minua: ajattele lopputulosta ja vihaa vartaloasi. :)
Vaikeinta on alkuun pääseminen. Jos on vuosia vain istunut ja laiskotellut, kuntoillut ainoastaan pakon edessä, niin aloittaminen on tietenkin pirun hankalaa. Mutta kun on aloittanut, huomaa kuntonsa kohonneen ja alkaa näkemään tuloksia, niin ei voi eikä halua enää lopettaa.
Nämä tietenkin ihan omia kokemuksia, ei mitään tieteellisiä faktoja jotka pätevät jokaiseen ihmiseen. Kunhan höpisen.

Kyllä mulla ihan hyvä itsekuri on, mutta tietyissä asioissa se puuttuu miltei kokonaan. Esim. jos kaveri soittaa ja kysyy luokseen kaljoittelemaan, niin olen oven takana 24-pack kainalossa ennen kuin ehtii edes puhelinta sulkea, vaikka seuraavana päivänä olisi töitä.
Kun taas esim. napostelemisen, kuntoilun ja kaikenlaisen odottelun suhteen selkärankaa kyllä löytyy.

Ei itsekuria tarvi jos ei ole määritetty tehtävää mihin sitä itsekuria tarvis
Se on turhaa stressiä.

Hyvä keino on hankkia valmentaja tai joku kaveri tsemppaamaan ja ruoskimaan. (treenikaveri) Tai voit myös yksin tuntea kipua ja nälkää. Se motivoi kummasti. Toinen vaihtoehto on, että saat jonkun palkinnon tehtävästä mikä vaati itsekuria.

Keppiä ja porkkanaa.

Itsekuri (itsensä hallitseminen)

Itselläni on erittäin vaikea saada luetuksi koeviikolla. Sen takia kerran lupasin itselleni, että ostan pelin koeviikon jälkeen jos nyt jaksan lukea. Se toimi yllättävän hyvin. Ja vastakohtana taas kun kävin koeviikolla ostamassa Halo3:n julkasu päivänä. Sain koko lukio aikana huonoimmat numeroni. Taisi jopa yksi nelonenkin tulla.

Kuntoilua ei aina jaksa (viitsi) tehdä. Pitäs toi huonekin siivota.

Mulla taas on vaikeaa olla menemättä punttisalille lepopäivinä.

Minulla ei ole oikein itsekuria joidenkin asioiden suhteen. Esimerkiksi salilla pitäisi alkaa käymään, mutta aina keksin itselleni tekosyitä.

Ja kun päätän mennä nukkumaan, vaikkapa klo 23:00, mutta keksin kaikenlaisia tekosyitä että voisi olla muutaman minuutin pidempään jalkeilla. Kostautuu aamulla väsymyksellä.

Ei ole itsekuria minulla paljonkaan. On viimeset 3 vuotta pitänyt lähteä lenkille, mutta aina se on siirtynyt päivällä. Ei tänäänkään ehdi.

On itsekuria. Aloitin kuntoilun ja en oikein tiedä miten pidän sitä yllä joka aamu vain tulee lähdettyä lenkille vaikkei aina huvitakkaan.

Lainaus:05.12.2007 heidfeld kirjoitti:
Ei ole itsekuria minulla paljonkaan. On viimeset 3 vuotta pitänyt lähteä lenkille, mutta aina se on siirtynyt päivällä. Ei tänäänkään ehdi.:P

Haha, AIVAN sama juttu minulla, välittömästi, kun loppu lätkänpeluu, loppui lenkkeily, ja sitä tässä taas ollaan.. huomenna alotellaan taas... :D

Lainaus:04.12.2007 Villapuuro kirjoitti:
Riippuu tilanteesta ja asiasta..
Jos olen täysin oman mieleni armoilla ja ketään ei oikeastaan edes kiinnostaisi teenkö jotain asiaa vain en, niin ei löydy oikeen itseltänikään vastarintaa sitten asian lopettamiseksi..

Tosin jos on taas joku veto, tai joku että "Saat satasen, jos et pelaa wowii vuoteen" niin sitten on motivaatiota ja saan koko mielen mukaan taisteluun, jolloin koko homma on suht helppoa..

Itse en ainakaan lopeta mukavia asioita, jos en hyödy siitä jotain.. Jotkut Wowangstit itkee "Lol mixä pelaat wöwiii" en mä ny hyvän pelin pelaamista viitti lopettaa iha vaa siks, et olisin joidenkin random höyrypäiden silmissä tasapainoinen.. Muutenkin pelaan koko peliä ehkä 3h viikossa nykysin..

Eli itsekuria on, jos vaan näen asian taistelemisen arvoiseksi.

Huvittavinta on se, että "saat" ~150€ pelaamatta WoWia muutenkin / vuosi ;D

Äsken kävin nappaamassa toisen pullan, vaikka sai ottaa vaan yhden

Itellä itsekuri on parasta silloin, kun päättää tehdä jotain hetken mielijohteesta. Yhtäkkiä tulee vaan ajatus, ettei tee jotain vähään aikaan. Tähän mennessä jokainen moinen on pitänyt.

Itselläni ei ole tippaakaan itsekuria. En urheile, en voi vastustaa tupakanhimoa... enkä varmaan mitään muutakaan. Mutta ei se haittaa!

Kyllä on ollu ennen kova itsekuri, mut se on aikalailla vähentynyt täs 5 vuoden aikana.