Lapsi 44, todella hyvä kirja, kertoo Stalinin aikaisesta Neuvostoliitosta, todella jännä kirja suosittelen kaikille jotka pitää jännäreistä.

Rikos ja rangaistus
Luin äikkää varten.
Ei jaksa edes yrittää selittää mitään siitä koska pitäisi kirjoittaa kauhea wall of text. Lukekaa itse JOS on AIKAA.
(EI TODELLAKAAN mikään HELPOSTILUETTAVA kirja)

Viimeksi lukemani kirja on Jouni Hynynen - Rakkaudella, Hynynen
Hyvä ja helppolukuinen kirja oli.

Sitä ennen palauttelin vähän Vuorista mieleen lukemalla Dikdek sarjan 2 ensimmäistä lukua (Nokimusta seikkailu ja Veljekset Vaselin), sekä juoppohullun 3 ensimmäistä. Pitää jossain vaiheessa lukaista loput Vuorisen kirjat. Toinen kerta siis menossa Vuorisen tuotannosta.

Tällähetkellä on menossa Mark Eliot - Clint Eastwood. Eli Clintin elämänkerta. Reilu sata sivua luettu, eli noin 300 sivua jäljellä. Erittäin mielenkiintoinen kirja ollut tähän asti.

J. Robert Kingin kirjoittamaa Edge Of Destinyä aloin lukemaan. Vielä en ole kovin pitkälle päässyt, mutta on kyllä ollut mielenkiintoista kamaa. Kyseessä on siis ~400 sivuinen romaani, joka kuuluu Guild Wars canoniin ja sijoittuu aikaan hieman ennen GW2:ta. Enkuks pitää lukea kun suomeksi ei ollu eikä tulekkaan olemaan saatavilla. Edge of Desiny on siis toinen kirja tuosta kolmiosaisesta GW romaani sarjasta, joka kertoo ajasta GW1:n ja GW2:n välillä. Ensimmäinen kirja oli Ghosts of Ascalon, joka sijoittuu käsittääkseni parisen vuotta Edge of Destinyn jälkeen. Kolmatta kirjaa ei ole vielä julkaistu.

On muuten eka kerta kun olen innostunut lukemaan peliin liittyvää romaania, kertoo hyvin pelin loren rikkaudesta. Pitää myöhemmin vielä postata lopullinen mielipide kun olen tuon kerennyt lukaisemaan.

Viimeisimmästä postauksesta onkin aikaa, mutta mainittakoon nyt muutama teos mitä on tullut kahlattua läpi. Kingin Mustaa tornia on tullut jatkettua 4 ja 5 osalla. Nämä osat ovat olleet tähän mennessä parhaat kirjat. Mustaa tornia lukiessa huomaa kuinka King on kehittynyt kirjailijana vuosien saatossa.

Lisäksi tuli luettua Grr Martinin: A Feast for Crows englanniksi. Toisella lukukerralla kirja vain parani. Toivottavasti Martin julkaisisi pian odotetun seuraavan osan, mutta onneksi odotellessa silmiä voi pian lepuuttaa alkavalla hbo:n tv-sarjalla - Game of Thrones.

Lisäksi on tullut sivistettyä itseä pääoman sijoittamisesta lukemalla pari teosta. Kim Lindströmin: Menesty osakesijoittajana sekä Seppo Saarion: Miten sijoitan pörssiosakkeisiin. Sijoittamisesta kiinnostuneille suosittelen molempia kirjoja.

Tällä hetkellä lukemisen alla on Mustan tornin 6 osa sekä vastapainona proosalle Marko Erolan: Paras sijoitus.

Itse en lue kirjoja lainkaan vapaaehtoisesti, mutta kun kouluun tehtävään kirjavertailuun sai valita kaksi mielenkiintoista kirjaa keskitysleireistä, niin päätin lukea.

Toinen kirjoista ja samalla viimeisin lukemani kirja on Maus.

Kirja oli paras koskaan lukemani ja sanalla sanoen mahtava. Vaikka kyseessä onkin sarjakuvaromaani niin kirjan taika säilyy. Tässä tapauksessa paremmin kuin kirjoissa yleensä

Tila, paikka ja maisema - tutkimusretkiä uuteen maantieteeseen

Eipä sinänsä koulukirjoja tarvitsisi luetella, mutta tämä oli vähemmän tieteellistä kamaa ja enemmän kevyempää asioiden esittelyä ja pohdintaa. Tykkäsin kovasti, selvensi hyvin asioita joista tunsin vain vähän ja esitteli uusia juttuja.

Mustan Tornin toiseksi viimeinen osa on takana ja oli viihdyttävä opus. Omalla kohdallani Susannan laulu ei kohonnut aivan samalle tasolle kuin Velho sekä Callan sudet - mitkä ovat olleet mielestäni sarjan tähän asti parhaat., mutta se on vain minun mielipiteeni.

Lisäksi tuli luettua Kingin ohempi teos Ihmissuden vuosi. Kirja oli kooltaan kuin lasten satukirja - tosin ei sisällöltään - ja mielikuvaa vahvisti joka luvussa olevat koko sivun kokoiset kuvat. Kirjan lukee hetkessä, että kannattaa varata myös muuta luettavaa.

Ennen viimeistä Mustan tornin osaa kokeilen lukaista kirjan, mistä ei ole minkäänlaisia ennakko-odotuksia. Kirja on Tirant valkoinen ja kirjan pitäisi sijoittua aikalailla todenmukaiseen keski-aikaan.

Lainaus:15.03.2011 X000 kirjoitti:
Mustan Tornin toiseksi viimeinen osa on takana ja oli viihdyttävä opus. Omalla kohdallani Susannan laulu ei kohonnut aivan samalle tasolle kuin Velho sekä Callan sudet - mitkä ovat olleet mielestäni sarjan tähän asti parhaat., mutta se on vain minun mielipiteeni.

Lisäksi tuli luettua Kingin ohempi teos Ihmissuden vuosi. Kirja oli kooltaan kuin lasten satukirja - tosin ei sisällöltään - ja mielikuvaa vahvisti joka luvussa olevat koko sivun kokoiset kuvat. Kirjan lukee hetkessä, että kannattaa varata myös muuta luettavaa.

Ennen viimeistä Mustan tornin osaa kokeilen lukaista kirjan, mistä ei ole minkäänlaisia ennakko-odotuksia. Kirja on Tirant valkoinen ja kirjan pitäisi sijoittua aikalailla todenmukaiseen keski-aikaan.

Mustan Tornin lopussa kyllä vierähti kyynel poskelle..vaikka jotkut ei tykkääkään siitä, miten King sarjan lopetti, meikään se kyllä iski..hyviä lukuhetkiä tiedossa teikäläiselle..

Viimeisin taisi olla Juha Vuorisen Juoppohullun päiväkirja: vaippaihottuma, taattua laatua alusta loppuun, vaikka kirja onkin jonkin verran vakavampi ja paikoin menee herkistelyksi niin huumoria ei ole unohdettu näissäkään tilanteissa.

Offtopiccina tietääkö kukaan jotain oikeasti hyvää jostain pelistä kirjoitettua kirjaa?

Lainaus:15.03.2011 Cross kirjoitti:

Lainaus:15.03.2011 X000 kirjoitti:
Mustan Tornin toiseksi viimeinen osa on takana ja oli viihdyttävä opus. Omalla kohdallani Susannan laulu ei kohonnut aivan samalle tasolle kuin Velho sekä Callan sudet - mitkä ovat olleet mielestäni sarjan tähän asti parhaat., mutta se on vain minun mielipiteeni.

Lisäksi tuli luettua Kingin ohempi teos Ihmissuden vuosi. Kirja oli kooltaan kuin lasten satukirja - tosin ei sisällöltään - ja mielikuvaa vahvisti joka luvussa olevat koko sivun kokoiset kuvat. Kirjan lukee hetkessä, että kannattaa varata myös muuta luettavaa.

Ennen viimeistä Mustan tornin osaa kokeilen lukaista kirjan, mistä ei ole minkäänlaisia ennakko-odotuksia. Kirja on Tirant valkoinen ja kirjan pitäisi sijoittua aikalailla todenmukaiseen keski-aikaan.

Mustan Tornin lopussa kyllä vierähti kyynel poskelle..vaikka jotkut ei tykkääkään siitä, miten King sarjan lopetti, meikään se kyllä iski..hyviä lukuhetkiä tiedossa teikäläiselle..

Mielestäni Musta Torni on lähes täydellinen juuri sellaisenaan, kuin King sen kirjoitti. Ehdottomasti yksejä suosikkejani kaikkien lukemieni kirjojen joukossa, ja niitä on suhteellisen paljon kertynyt. King on kyllä muutenkin suosikkikirjailijani Lovecraftin ohella.

Luin sitten suuren keskiajan ja renesanssin klassikon - kuten kirjan mainoslause menee. Joanot Martorell:in ja Marti Joan de Galba:n Tirant valkoinen oli täynnä vääräuskoisten pakanoiden surmaamista ja hyveellisten ritareiden etikettisääntöjä. Minulle krja oli puuduttavaa luettavaa ja tapahtumien kulun pystyi ennakoimaan. Kirja on kaksi osainen, mutta toinen osa taitaa jäädä lukematta minun osaltani.
Alkuperäiskielellä luettuna - taisi olla katalonia - lingvistiikasta kiinnostuneet voisivat ehkä saada kirjasta jotain muutakin kuin tarinan jumalan ohjaukseen luottavista hyveellisistä ritareista.

Nyt olisi mahdollisuus päättää Musta torni -sarja, mutta kevään aikana ilmestyi mielenkiintoinen Suomeksi käännetty kirja markkinoille. Nimittäin Guillermo Del Toro:n, Hogan Chuck:in Lankeemus - Vitsaus-trilogian toinen osa.

Lainaus:27.04.2011 X000 kirjoitti:
Nyt olisi mahdollisuus päättää Musta torni -sarja, mutta kevään aikana ilmestyi mielenkiintoinen Suomeksi käännetty kirja markkinoille. Nimittäin Guillermo Del Toro:n, Hogan Chuck:in Lankeemus - Vitsaus-trilogian toinen osa.

Onko tuo trilogian ensimmäinen osa hyvä? Monesti olen ko. kirjaan törmännyt, ja aihe kiinnostaisi kovasti, mutta en ole vielä saanut hankittua itselleni sitä.

William Hope Hodgsonin fantasia/scifi The Night Land. Aika mielenkiintoinen maailma oli keksitty, mutta kirjan taria oli rasittavaa seurata vanhanaikaisten sanojen, lauserakenteiden ja asenteiden takia. 1600-luvun tyyliin kirjoitettua tekstiä oli niin hankalaa lukea, että lopulta aloin lukea sitä "puoliselaamalla" yksityiskohtiin hirveästi huomiota kiinnittämättä.

Tässä ollaan kaukaisessa tulevaisuudessa, jossa aurinko on sammunut ja ihmiskunnan rippeet elävät pyramidinmuotoisessa linnoituksessa, jota ympäröi ikuinen yö, jossa vaanivat hirviöt. Kaukaisen tulevaisuuden teknologia esitetään lähinnä magian kaltaisena. Voimanlähde suunnilleen kaikkeen tuntuu olevan "maavirta."

TVtropessivu
Fanisivu

Lainaus:28.04.2011 Filthy kirjoitti:

Lainaus:27.04.2011 X000 kirjoitti:
Nyt olisi mahdollisuus päättää Musta torni -sarja, mutta kevään aikana ilmestyi mielenkiintoinen Suomeksi käännetty kirja markkinoille. Nimittäin Guillermo Del Toro:n, Hogan Chuck:in Lankeemus - Vitsaus-trilogian toinen osa.

Onko tuo trilogian ensimmäinen osa hyvä? Monesti olen ko. kirjaan törmännyt, ja aihe kiinnostaisi kovasti, mutta en ole vielä saanut hankittua itselleni sitä.

Guillermo del Toron Vitsaus: Ensimmäinen kirja oli ehkä hieman kliseinen, mutta TODELLA viihdyttävä ja helppo lukuinen. Mielestäni tarinan kerronta muistutti Dan Brownin tyylistä kerrontaa, missä juoni etenee vauhdilla - aivan kuin lukisi elokuvaa. Kirjan loppupuolella homma muuttui liian toiminta painotteiseksi ja kauhuelementti pääsi unohtumaan. Silti kirja on mielestäni tutustumisen arvoinen.

Lainaus:28.04.2011 X000 kirjoitti:

Lainaus:28.04.2011 Filthy kirjoitti:

Lainaus:27.04.2011 X000 kirjoitti:
Nyt olisi mahdollisuus päättää Musta torni -sarja, mutta kevään aikana ilmestyi mielenkiintoinen Suomeksi käännetty kirja markkinoille. Nimittäin Guillermo Del Toro:n, Hogan Chuck:in Lankeemus - Vitsaus-trilogian toinen osa.

Onko tuo trilogian ensimmäinen osa hyvä? Monesti olen ko. kirjaan törmännyt, ja aihe kiinnostaisi kovasti, mutta en ole vielä saanut hankittua itselleni sitä.

Guillermo del Toron Vitsaus: Ensimmäinen kirja oli ehkä hieman kliseinen, mutta TODELLA viihdyttävä ja helppo lukuinen. Mielestäni tarinan kerronta muistutti Dan Brownin tyylistä kerrontaa, missä juoni etenee vauhdilla - aivan kuin lukisi elokuvaa. Kirjan loppupuolella homma muuttui liian toiminta painotteiseksi ja kauhuelementti pääsi unohtumaan. Silti kirja on mielestäni tutustumisen arvoinen.

Pitänee napata mukaan ja lukea junamatkoilla, joita viimeaikoina on tullut suht paljon. Varmasti sellaiseen tilanteeseen varsin osuva teos.

Hetki sitten ostin Aldous Huxleyn "Tajunnan ovet & Taivas ja Hellvetti". Taitaa lähteä tänä iltana lukuvuoroon. Onko täällä ko. teoksen lukeneita?

Metro 2033
Tuli aina iltaisin luettua ennen nukkumaanmenoa. Sekoittui täten uniinkin. Mielenkiintoisia seikkailuja Moskovan metrossa. Sitten voisikin kokeilla tuota videopeliä.

Rikos ja Rangaistus

Varsinkin aluksi hieman tylsä kirja, tempo on minimaalisen hidas ja päähenkilöiden nimet sekoittuvat aivan jatkuvasti. Mutta puolessavälissä kirja käy mielenkiintoisemmaksi, ja nimetkin jo muistaa ulkoa. Suosittelen, tosin melko pitkä kirja, yli 600 sivua.

Luen parhaillani Sheriffi McCoyta eli Andy McCoyn elämänkertaa, olen vielä melko alussa sillä aloitin vasta eilen, mutta ihan mielenkiintoiselta vaikuttaa.

Ray Manzarek - Light My Fire

Matka Doorsin syntyyn, elämään ja kuolemaan. Bändiä en ole kuunnellut yhtään, joten siltä kantilta oli mielenkiintoista lukea alusta ja menestyksen vuosista. Tykkäsin myös siitä näkökulmasta minkä Manzarek otti tähän, eli kertoi enemmän Los Angelesin psykedeliasta ja nuoriston elämänasenteesta, intohimoista ja toiveista, jotka sitten tietyllä tavalla kiteytyivät The Doorsissa.
Voipi olla että täytyy ainakin debyytti hankkia hyllyyn.


Erich Maria Remarque - Länsirintamalta ei mitään uutta

Jotenkin olen tämän(kin) onnistunut ohittamaan aikaisemmin. Vakuuttava ja puolueeton yhden miehen kuvaus sodasta ja sen olemuksesta kranaattikuopasta käsin katsottuna. Mainio.

Viimeks luin Agatha Christie: Kymmenen pientä *******poikaa

Nyt luen John Irving:Until I find you suom. Kunnes löydän sinut

Tällä hetkellä menee Stephen King - The Shining. Elokuva on kuraa kirjaan verrattuna.

Hermann Hesse - Arosusi

Vaikka mäkin oon muutakin kuin akuankkaa lukenut niin olipahan taas harvinaisen vaikealukuinen ja raskas kirja. Vain kolme osaa koko kirjassa, eikä ollenkaan lukuja. Kappaleetkin julmetun pitkiä ja lauserakenteet monimutkaisia.

Klassikkohan tämä kaiketi on, mutta nuo aiemmin mainitsemani seikat pilasivat aika täydellisesti stoorista nauttimisen. Hyviä juttuja ja pointteja siinä oli, mutta ne rusentuivat lukemisen raskauden alle. Ihmismielen dualismi, monijakoisuus, II:n MS:n "ennustaminen" (teos julkaistu 1927), elämästä nauttiminen ja toisaalta elämisen kurjuus ym. diippiä kamaa.

George R.R. Martinin A Song of Ice and Firen toinen kirja, A Clash of Kings, on nyt työn alla. Eipä tosta oikein mitään pahaa voi sanoa : D

Stephen Kingin Kuulolla.

Kirja on sinänsä todella mielenkiintoinen kuvaus siitä kuin nykyajan tekniikka pettää.
Tarinassa on hieman zombitarinan tuntua mutta noin kirjan puolessa välissä tarina meni mielestäni vähän yli.
Pidin muun muassa hahmojen välisistä suhteista, mutta olisin kaivannut sitä "zombi" -tunnelmaa paljon enemmän.