Puhutaan siis teoriasta :)
Ja todellakin teoriasta, ei soittamisesta.

Itsellä olisi pari kysymystä:
Mistä tietää, mihin kohtaan tulee korotus tai alennusmerkit duureja / molleja muodostaessa? Tiedän että etumerkit löytää kvinttiympyrästä, mutta sitten miten ne sijoitetaan?

Liittyykö se jotenkin siihen duuri-, ja mollisointujen rakenteisiin? (Duuri:1, 1, 1/2, 1, 1, 1, 1/2,

Molli: 1, 1/2, 1, 1 ,1/2, 1, 1)

Eli esim, kun on C-Duuri:

1, 1, 1/2, 1, 1, 1, 1/2,
C D E F G A H

Sitten D-Duuri:

1, 1/2, 1, 1, 1, 1/2, 1 ?
D E F G A H C

Pitäisikö siis saada tuon duurin rakenne tuohon, eli kun korotettaisi D-Duurissa E, siitä tulisikin kokonainen jne..?

Toivottavasti joku ymmärsi :D

Siis miten ne sijoitetaan nuottiviivastoon?Lähdet yksinkertaisesti laskemaan. Yksiviivaisen oktaavialan C on ensimmäisellä ala-apuviivalla ja siitä sitten lasket c,d,e,f,g,a,h,c. Etumerkit sijoitetaan muistaakseni aina 2-viivaisen oktaavin alueelle (c2,d2...).Eli katsot mitä alennuksia/ylennyksiä on ja sitten lasket mihin kohtiin ne tulevat.
(Nuo 1- ja 2-viivaiset oktaavialat saattoivat mennä väärin...)
Ja D-duurissahan on sitten fis ja cis.

Tarkoitin kylläkin ihan että miten nuo etumerkit sijoitetaan kun nuotit on jo sijoitettu :p

Mutta siis miten se lasketaan mihin kohtiin ne etumerkit tulevat? :o

Tarkennatko hieman vielä että mitä tarkoitat? Tarkoitatko, missä järjestyksessä etumerkit merkitään nuottiin?

Eli, kun nyt vaikka D Duurin nuotit (D, E, F, G, A, H, C) On sijoitettu nuottiviivastolle. Sehän ei ole vielä duuri/molli ilman etumerkkejä, koska duurin/mollin rakenne ei näy siinä (1, 1, 1/2, 1, 1, 1, 1/2 tai 1, 1/2, 1, 1, 1/2, 1, 1)

Etumerkit pitää siis sijoittaa joihinki nuotteihin. Etumerkit ja niiden määränhän saa siis kvinttiympyrästä, mutta siitä ei saa selville mihin nuottiin etumerkki pitää laittaa?

Tai A-Molli, A, H, C, D, E, F, G, siinä ei ole etumerkkejä. A-Duurissa sen sijaan on, mihin nuottiin ne etumerkit pitäisi sijoittaa?

No, ensin täytyy opetella, montako ylennystä/alennusta missäkin sävellajissa on.Ylennyksethän menevät: fis,cis,gis,dis,ais,eis,his, ja alennukset: b,es,as,des,ges,fes(muistaakseni).Kun muistaa etumerkkien määrät ja nuo "lorut", etumerkkien sijoittaminen ei pitäisi olla ongelma.
(esim fis siis vastaa säveltä f, cis c:tä, b h:ta jne.) Esim. D-duurissa on 2 ylennystä eli fis ja cis (f ja c ylennetty).

Nuotteja kun olen alkanut bassolla opiskelemaan niin tuli aivan puskan takaa sellainen kuin F-avain :D Kaikki uusiks, G-avain kun on päähän pinttynyt.

Cross: Nuo etumerkkien määrät löytää kvinttiympyrästä. Mutta siis se vain ulkoa
muistaa, mihin ne etumerkit tulee? Vai siis selititkö sen tuossa mutta en vain tajunnut? :p

Suoherra: Puhut varmaan basso-avaimesta, joka määrittää F:än? :)

Ja tuon jälkeen enään on opeteltava se rimpsu. Ylennyksissä Fis, Cis, Gis, Dis, Ais,Eis, His jonka jälkeen mennään kaksois ylennyksiin (merkki *). Näitä ovat sitten Fisis, Cisis jne.

Alennuksisa päinvastoin... b,es,as,des,ges,ces fes ja näissä tuplat (merkki bb) bb, eses, asas, deses jne.

Musiikin teorian ensimmäisen peruskurssin asioita. Niille jotka ovat soittaneet jotain klassista soitinta, opetetaan nämä viimeistään 12 ikävuoteen mennessä, jos siis sattuu olemaan jossain musiikkiopistossa tai konservatoriolla.

Ne ovat aina kvinttien välein (viiden välein). Ylennyksiin mentäessä se menee ylöspäin ja alennuksissa alaspäin. Tyylin Cstä tulee G (C,D,E,F,G) tai F (C,H,A,G,F).

Siis tiedän että etumerkit ja niiden määrä todellakin löydetään kvinttiympyrästä, mutta siis tarkoititko että jos on esimerkiksi sitä D-Duuria rakentamassa = Nuottiviivastolla D, E, F, G, A, H, C2, niin ylennetään F ja C2? :D

Ehkä olen vain tyhmä jos en ymmärrä, mutta menikö tuo oikein?

Kyllä, eli F -> Fis ja C2->Cis2. En tosin vieläkään ymmärrä, mikä tuossa on niin vaikeaa...

En vain ollut kuunnellut ilmeisesti musiikkiopiston tunneilla Mutta nyt siis tajusin että tuo rimpsu: fis, cis, gis, dis, ais, eis, his + alennusjudu pitää vain opetella ulkoa.

Kokeilenpa vielä että olisiko A-Duuri sitten näin: Kun on A, H, C2, D2, E2, F2, G2,
niin F2 ja G2 ylennetään?

A-duurissa ylennetään myös C2.Itse olen kehitellyt tällaisen systeemin duurien etumerkkien muistamiseen: ylennysrimpsu on siis fis,cis,gis,dis,ais,eis,his,.Poistetaan rimpsun alusta fis, jolloin jäljellä on cis,gis,dis jne. Tämä ajatellaan duurien järjestyksenä, eli cis=C-duuri, gis=G-duuri jne.Kun tuon sisäistää, niin on helppo ajatella, että cis=0#, gis=1#, dis=2#, ais=3# jne. Toivottavasti joku ymmärsi...

Lainaus:Kokeilenpa vielä että olisiko A-Duuri sitten näin: Kun on A, H, C2, D2, E2, F2, G2,
niin F2 ja G2 ylennetään?

A-duurissa on kolme korotusta.

A H C# D E F# G#

Ok. G-duuri:

G, A, H, C2#, D2, E2, F2#
? Noinko? :D

Ei, G-duurissa vain F2#.Kannattaa opetella/katsoa siitä kvinttiympyrästä kuinka monta etumerkkiä missäkin on.

Piruvie minä unohin kokonaan :p
Mutta nyt tajusin tuon systeemin jotenkin :) Kiitos vain

Voisikos joku selventää tuota kvinttiympyrää? :P Olen vain kuullut siitä aikaisemmin, mutta tekisi mieli tietää miten sitä käytetään ja mihin.

Niin ja mikä on pieni ja suuri terssi?

Kvinttiympyrästä siis löytää duurien ja mollien etumerkit ja niiden määrän.

Kvinttiympyrässä ylhäällä on C-a (Iso duuri, pieni molli). Kvinttiympyrässä edetään aina kvintti (5 säveltä, esim C, D, E, F, G) vasemmalle (alennukset) tai oikealle (ylennykset). Oikealle mentäessä löytää C-a jälkeen G-e, joissa on yksi ylennysmerkki (#), taas oikealle mentäessä löytyy D-h, joissa on kaksi ylennysmerkkiä, jne.

Eli siis kvintti (viisi) aina ylöspäin. G löytyy C:n jälkeen kun menee kvintin siitä oikealle: C, D, E, F, G

Toivottavasti tuosta ymmärsit :d

Ja vasemmalle mentäessä siis mennään kvintti ALASPÄIN. Eli C -> F: C, H, A, G, F, ja a -> d: a, g, f, e, d, ja nuissa sävelissä on siis 1alennusmerkki (b)

hey guys sain villin idean. mitä jos olis semmosia rannekelloja jossa olis kvinttiympyrä? Olis muuten hyvä luntti meille amatöörimuusikoille

C-Duuri - ei ylennyksiä
viisi eteenpäin:
C-D-E-F-G
G-Duuri - yksi ylennys
viisi eteenpäin:
G-A-H-C-D
D-Duuri - kaksi ylennystä

tällä periaatteella saatte ylennysten määrän. sit jos haluatte tietää mitkä ylennetään, saatte ruveta katteleen duuriskaalaa

1 1 1/2 1 1 1 1/2

C-Duuri:

C - cis - D - dis - E - F - fis - G - gis - A - ais - H - his - C

G-Duuri_

G - gis - A - ais - H - his - C - cis : D - dis - E - f - FIS - G

selkeyttää muuten jos ette ylennysten kanssa rupee puhuun c, C, C2, C3 ym, koska jos yks C on ylennetty ni niin on kaikki muutkin Seet.

Keväällä tulee tentit 3/3:sta. Vähän jännittää, mutta eipä mitään. Hiukan skarppaan niin eiköhän se perussuorituksella mene läpi. Sitten voisikin pitää välivuoden ja parin vuoden päästä musiikin historiaa. Ite en khyl mitään ohjeita ainakaan heti tänne jaksa alkaa kirjoittaa. Pää vaan menee sekaisin, mutta kun tarkemmin ajattelee niin loppujen lopuksi asiat ovat aika yksinkertaisia.

Tässä pari hyvää lorua, toivotaan, että niistä on apua.

Alennusmerkkiduuriloru:

Fiksusta Boksista Esiin Astuu DESbootti GES ja CES

Korotusmerkkiduuriloru:

Gideon Daavid Aatami ja Eeva Hyppäsivät Fissistä Cissiin

Merkit:

#: Fis, Cis, Gis, Dis, Ais, Eis, His
b: B, Es, As, Des, Ges, Ces, Fes

Huom: ^ Merkit nousevat myöskin viisi askelta.

E: Nää vois kans pistää.

Molliasteikot:

Luonnollinen molli = kirjoitetaan vastaavat sävelet kuin rinnakkaisduuriasteikossa. Esim: A, H, C, D, E, F, G, H

Harmoninen molli = Korotetaan asteikon 7. säveltä 1/2 sävelaskelta. Esim: A, H, C, D, E, F, Gis, A

Melodinen molli = Yläspäin mentäessä korotetaan asteikon 6. ja 7. säveltä 1/2 sävelaskelta. Alaspäin tultaessa muutetut sävelet muutetaan alkuperäisiksi. Esim: A, H, C, D, E, Fis, Gis, A, G, F, E, D, C, H, A

Käytin tuota perus a-mollia. Tuossa on nuo tavallisimmat asteikkohommelit.

Lainaus:23.01.2008 Arskaparska kirjoitti:

Luonnollinen molli = Yläspäin mentäessä korotetaan asteikon 6. ja 7. säveltä 1/2 sävelaskelta. Alaspäin tultaessa muutetut sävelet muutetaan alkuperäisiksi. Esim: A, H, C, D, E, Fis, Gis, A, G, F, E, D, C, H, A

Käytin tuota perus a-mollia. Tuossa on nuo tavallisimmat asteikkohommelit.

Väärin. 6 ja 7 ääni ylennetään melodisessa mollissa (ja palautetaan taaksepäin mentäessä). Harmonisessa mollissa 7 ääni (sekä ylös että alaspäin mentäessä). Luonnollinen molli on molli, johon ei ole tehty mitään ylimääräisiä lisäyksiä. Näissä luonnollisissa molleissa on vain se, että ne kuulostavat varsin köykäsiltä ja esim. a mollista on vaikea sanoa onko kyseessä nyt varmasti molli vai vetääkö soittaja päin hanuria. Tämän vuoksi ainakin PMO käyttää kursitutkinnoissaan harmonisia molleja, tiedä sitten miten muualla.

Oho, voi hitto. Piti kirjoittaa tuohon melodinen molli. Ja itelle on ainakin opetettu, että harmonista mollia ei tarvitse palauttaa eikä edes pistää menemään alaspäin uudestaan.