Lainaus:13.03.2008 tsirp kirjoitti:
Ensimmäinen on sopparisotilas (ei koulutusta) ja toinen sotatieteiden kandidaatti. Toki palkkaus firmassa menee tehtävän mukaan. Palkat eivät ole loistavia, mutta työpaikka on varma. Itseäni ei ala kiinnosta enkä siihen siksi paljon ole perehtynyt, joten väittelemään en ala.

Kapteeni ei saa 9000e/kk. Kapteeni toimii normaalisti perusyksikön päällikkönä ja tienaa 2500-3000e/kk. Hassu homma onkin, että korkea-arvoisetkaan upseerit eivät miljoonia tienaa. Kenraalitasolla palkka pyörii viiden tonnin hujakoilla.

Voisi sanoa, että jos rahaa haluaa tienata "hieman enemmän", puolustusvoimat eivät sitä mahdollisuutta anna, palkat ovat suhteellisen keskinkertaisia / heikkoja tienaamisen kannalta katsottuna. Esimerkiksi suurimmasta osasta PV:n työväestä ei koskaan tule kenraaleja - ja niistä jotka tulee -heillä ura on pitkä ja todella hyvin onnistunut.

Lainaus:13.03.2008 Kollipoika kirjoitti:

Voisi sanoa, että jos rahaa haluaa tienata "hieman enemmän", puolustusvoimat eivät sitä mahdollisuutta anna, palkat ovat suhteellisen keskinkertaisia / heikkoja tienaamisen kannalta katsottuna. Esimerkiksi suurimmasta osasta PV:n työväestä ei koskaan tule kenraaleja - ja niistä jotka tulee -heillä ura on pitkä ja todella hyvin onnistunut.

Perustoimeentulo on PV:llä turvattu, mutta juhlimaan niillä ei pääse. Harvalla yritysjohtajalla on niin paljon alaisia kuin korkea-arvoisella upseerilla, mutta palkka on aivan toista luokkaa. Julkisella puolella ylipäätään palkat ovat yksityiseen puoleen verrattuna huonot, esim. ministerit eivät yllä palkkatilastoissa lähellekään kärkeä vaikka syytä ehkä olisi. Tosiammattilaiset eivät niihin hommiin halua.

Lainaus:13.03.2008 tsirp kirjoitti:

Kapteeni ei saa 9000e/kk. Kapteeni toimii normaalisti perusyksikön päällikkönä ja tienaa 2500-3000e/kk. Hassu homma onkin, että korkea-arvoisetkaan upseerit eivät miljoonia tienaa. Kenraalitasolla palkka pyörii viiden tonnin hujakoilla.

Faija on arvoltaan evp kapteeni, tosin joku helikopterimekaanikko tms. Nyt hän on eläkkeellä ja toimii amiksessa helikopteripuolella opettajana. Että saa eläkettä ja palkkaa. Eräskin faijan työkaveri on nyt valtion virasta eläkkeella ja lentää mediheliä. Siinäkin varmaan tienaa kivasti.

Itse olen tällä hetkellä osa-aikaisessa työsuhteessa IT-alalla. Palkka ei ole huima, mutta itse työ on ihan kivaa. Esim. viime kesänä olin samassa firmassa töissä ja kun kaikki ihmiset olivat lomilla, joten mikrotuella ei töitä, joten 8h päivässä nettiä tuli selaitua ja palkka juoksi. Ja valmistuin noin viikko sitten elektroniikka-asentajaksi.

Lainaus:13.03.2008 tsirp kirjoitti:

Perustoimeentulo on PV:llä turvattu, mutta juhlimaan niillä ei pääse. Harvalla yritysjohtajalla on niin paljon alaisia kuin korkea-arvoisella upseerilla, mutta palkka on aivan toista luokkaa. Julkisella puolella ylipäätään palkat ovat yksityiseen puoleen verrattuna huonot, esim. ministerit eivät yllä palkkatilastoissa lähellekään kärkeä vaikka syytä ehkä olisi. Tosiammattilaiset eivät niihin hommiin halua.

Suomessa ministerit saavat noin 10 000€/ kk. Tuo on ansiotulot eli verotuskin menee progressiivisen verotuksen mukaan. Todella harvalla suomalaisella on noinkin korkeat ansiotulot. Tuosta 10 000€/kk menee yli 50% veroja. Mutta jos olet yrityksessä omistajana/omistat osan yrityksestä voit nostaa palkkasi ns. "pääomatulona" eli veroprosentti on tuo 28%, riippumatta tulojen suuruudesta. Tämä on aivan naurettavaa suomessa. Painat hel*etisti töitä ja maksat yli puolet palkastasi valtiolle.. Onko reilua? No ei V*TUSSA!! Ministereillä on yllättävän suuret palkat ottaen vielä huomioon mitä etuja saava työnsä puolesta.

Lainaus:14.03.2008 oloxi- kirjoitti:

Suomessa ministerit saavat noin 10 000€/ kk. Tuo on ansiotulot eli verotuskin menee progressiivisen verotuksen mukaan. Todella harvalla suomalaisella on noinkin korkeat ansiotulot. Tuosta 10 000€/kk menee yli 50% veroja. Mutta jos olet yrityksessä omistajana/omistat osan yrityksestä voit nostaa palkkasi ns. "pääomatulona" eli veroprosentti on tuo 28%, riippumatta tulojen suuruudesta. Tämä on aivan naurettavaa suomessa. Painat hel*etisti töitä ja maksat yli puolet palkastasi valtiolle.. Onko reilua? No ei V*TUSSA!! Ministereillä on yllättävän suuret palkat ottaen vielä huomioon mitä etuja saava työnsä puolesta.

Ekat kymmenen vuotta menee varmaan mulla aika reilusti ministerien palkan alle, mutta tavotteena on, että kolmevitosena pitäs liksaa tulla reilusti enemmän.

Palkkaa ei voi nostaa pääomatulona. Yritys voi maksaa osinkoja, joka käytännössä korvaa palkan yksityisyrittäjillä. Osinkoa maksetaan tietty summa osaketta kohden (normaalisti välillä 0,20e - 2e), joten osakkeita saa omistaa melkoisen kasan saadakseen edes ministeritason palkan, jos ei ole yksityisyrittäjä. Niiden hankkiminen vaatii alkupääomaa niin paljon, että palkkatyötä saa tehdä monta monta vuotta.

Lainaus:12.03.2008 Hazuu kirjoitti:
Huomenna yhteishaku tilaisuus-jutska, nyt antakaa viimehetken ohjeita.
Elikkä jos psykologiks yrittäis, ni miten hyvä todistus pitäis olla? Ja meniskö se sitte että Lukio->Lääkis ja sillee? Vitsi ku tuli nuo opintoohjaukset lähinnä nukuttua aina

Tästähän oli aiemminkin mainittu, mutta tosiaan psykologi ei ole sama asia mitä psykiatrian erikoislääkäri, joka siis tulee lääkiksestä.
Jos haet psykologiksi, niin psykologian lukeminen kannattaa sillä siitä on pääsykokeissa hyötyä, mutta psykiatriksi haetaan peruslääkärinkoulutuksen kautta. Itse aion myös hakea lääkikseen tullakseni joko psykiatriksi tai lääkealan tutkijaksi, eli tiedän jonkin verran siitä, mitä kannattaisi lukea.

Suositeltavia aineita on yleensä siis pitkä matikka, pitkä fysiikka ja pitkä kemia, ja niissä kannattaa siis olla hyvä. Jos niissä ei ole hyvä/niistä ei pidä, niin ei ole kovinkaan kannattavaa, pääsykokeissa voi olla moniakin fysiikan laskuja, joista ei kyllä ilman pitkää matikkaa välttämättä selviä. Lisäksi hakijoita on todella paljon, niin todennäköisemmin ne, jotka eivät laskuissa niinkään pärjää, karsiutuvat aika tehokkaasti.
Biologiasta voi olla kannattavaa lukea joitain ihmisbiologian kursseja, ja esim. enkku/a-ruotsi voisi olla kohtuuvahva, sillä toisesta pitkästä kielestä saa hakiessa pisteitä.
Fysiikan ja kemian lisäksi voisi reaalina lukea terveystietoa, sillä kyseessä on kohtuulyhyt reaali, vain kolme kurssia niin on kirjoitusterässä, pisteitä kun saa mistä tahansa hyvinmenneestä reaalista.
Tuosta psykologista en niinkään tiedä, mutta uskon sinun tuossa tarkoittaaneen psykiatria niin tässä nyt omat tiedot.

Jos taas pyrkii psykologiks ei tarvii opiskella kemiaa tai fysiikkaa. Matikan ei tarvii olla pitkä, mutta sitä pitää osata (erityisesti tilastotieteitä).

Juuri eilen opo kertoi ryhmälleni, kuinka eräskin psykologiasta kovasti diggaileva tyyppi oli täysin susi muissa aineissa, mutta haka taasen psykologiassa. Siihen hän sitten panostikin todella paljon, ja nykyään on psykölogian professori.

Jouduin lisäämään vielä 3. valinnan kun automaatiotekniikkaan ei pisteet ihan riittänytkään. Sinänsä se ei haittaa vaan se on vain hyvä asia, mitä nyt matka on tuplasti pidempi, mutta Elektroniikka ja tietoliikenne linja oli alunperinkin se minne oikeastaan halusin. 1. valintana tietojen käsittely. 2. valinnalla tuskin on väliä kun pistemäärä ei ylitä vaatimuksia, pääsykoetta ei olisi ollut, hakijoita todennäköisesti paljon tänä vuonna ja paikkoja melko pienehkö määrä.

Lääkärin ura on tieni.

Lukioon isoimmat valinnat pitkä matikka, paljon fysiikkaa, paljon kemiaa ja ihmisen biologiaa. Pakko myöntää, että fysiikka ajoittain tylsää ja vähän hankalaakin, mutta kaikki noi muut on ok ja ihmisen biologia kiinnostaa hyvinkin paljon. Tulee olemaan kova urakka seuraavat kolme lukukautta kun lääkis tavoite. Eniveis, lopussa kiitos seisoo.

Lainaus:14.03.2008 henuman kirjoitti:
Lääkärin ura on tieni.

Lukioon isoimmat valinnat pitkä matikka, paljon fysiikkaa, paljon kemiaa ja ihmisen biologiaa. Pakko myöntää, että fysiikka ajoittain tylsää ja vähän hankalaakin, mutta kaikki noi muut on ok ja ihmisen biologia kiinnostaa hyvinkin paljon. Tulee olemaan kova urakka seuraavat kolme lukukautta kun lääkis tavoite. Eniveis, lopussa kiitos seisoo.

Oletko jo lukiossa?

Lainaus:14.03.2008 henuman kirjoitti:
Lääkärin ura on tieni.

Lukioon isoimmat valinnat pitkä matikka, paljon fysiikkaa, paljon kemiaa ja ihmisen biologiaa. Pakko myöntää, että fysiikka ajoittain tylsää ja vähän hankalaakin, mutta kaikki noi muut on ok ja ihmisen biologia kiinnostaa hyvinkin paljon. Tulee olemaan kova urakka seuraavat kolme lukukautta kun lääkis tavoite. Eniveis, lopussa kiitos seisoo.

Totta, että lopussa kiitos seisoo, mutta tiellä sinne makaa hélvetinmoisia vuoria.

On se hyvä että tavoitteita löytyy mutta lääkikseen pääsy on tosi vaikeaa. Varmasti yksi vaikeimmista yliopistoista. Helsinkiin sisäänpääsyprosentti on pyörinyt ilmeisesti siinä 10-20% välillä kun esim tkk:lle melkein 70%. Eli kannattaa toki yrittää mutta miettiä myös muita mahdollisuuksia.

Lainaus:14.03.2008 Fautum kirjoitti:
Suositeltavia aineita [lääketieteellisen koulutusohjelman pääsykokeiden kannalta] on yleensä siis pitkä matikka, pitkä fysiikka ja pitkä kemia, ja niissä kannattaa siis olla hyvä. Jos niissä ei ole hyvä/niistä ei pidä, niin ei ole kovinkaan kannattavaa, pääsykokeissa voi olla moniakin fysiikan laskuja, joista ei kyllä ilman pitkää matikkaa välttämättä selviä.

Ihmiset stressaavat mielestäni aivan turhaan juuri pitkän matematiikan oppimäärää, joka siis ei ole loppujen lopuksi mikään elämää suurempi opintopalikka. Jostakin syystä erityisesti lukiolaiset tuntuvat yhdistävän mielellään pitkän matematiikan rautaisen hallitsemisen myös lääketieteellisen alan pääsykokeissa menestymiseen, vaikka se liittyy niihin oleellisesti vähemmän kuin esimerkiksi DIA-kokeisiin.

Pitkä matematiikka antaa toki oivat eväät esimerkiksi juuri (lukiotason) fysiikan laskujen hallitsemiseen, mutta lääkiksen pääsykokeissa siitä ei ole juurikaan iloa. Painotan edelleen, että kyseisen opinahjon pääsykokeiden laskutehtävät ovat pohjimmiltaan hyvinkin yksinkertaisia*; pari yllätystä saattaa tietysti olla joukossa, mutta näinhän on aina. Oleellisinta on itse asian ja hermojen hallitseminen, ei niinkään rakettitiedettä lähentelevän algebran soveltaminen.

*) Esimerkki fysiikan laskutehtävästä vuodelta x:

Auto ajaa tuhatta ja sataa. Kuljettaja joutuu syystä y tekemään lukkojarrutuksen. Nyt olisi laskettava auton kulkema matka, kun otetaan huomioon, että kuskin reaktioaika oli z.

Ei mitään varsinaista rakettitiedettä.

Lainaus:14.03.2008 MieItse kirjoitti:

Lainaus:14.03.2008 Fautum kirjoitti:
Suositeltavia aineita [lääketieteellisen koulutusohjelman pääsykokeiden kannalta] on yleensä siis pitkä matikka, pitkä fysiikka ja pitkä kemia, ja niissä kannattaa siis olla hyvä. Jos niissä ei ole hyvä/niistä ei pidä, niin ei ole kovinkaan kannattavaa, pääsykokeissa voi olla moniakin fysiikan laskuja, joista ei kyllä ilman pitkää matikkaa välttämättä selviä.

Ihmiset stressaavat mielestäni aivan turhaan juuri pitkän matematiikan oppimäärää, joka siis ei ole loppujen lopuksi mikään elämää suurempi opintopalikka. Jostakin syystä erityisesti lukiolaiset tuntuvat yhdistävän mielellään pitkän matematiikan rautaisen hallitsemisen myös lääketieteellisen alan pääsykokeissa menestymiseen, vaikka se liittyy niihin oleellisesti vähemmän kuin esimerkiksi DIA-kokeisiin.

Pitkä matematiikka antaa toki oivat eväät esimerkiksi juuri (lukiotason) fysiikan laskujen hallitsemiseen, mutta lääkiksen pääsykokeissa siitä ei ole juurikaan iloa. Painotan edelleen, että kyseisen opinahjon pääsykokeiden laskutehtävät ovat pohjimmiltaan hyvinkin yksinkertaisia*; pari yllätystä saattaa tietysti olla joukossa, mutta näinhän on aina. Oleellisinta on itse asian ja hermojen hallitseminen, ei niinkään rakettitiedettä lähentelevän algebran soveltaminen.

Juu, eiväthän kaikki laskut todellakaan ole mitään vaikeita, monia lääkiksen pääsykoelaskuja löytyy fysiikan lukiokirjoista, mutta pitkää matikkaa ei myöskään kannata vähätellä. Melko hyvät valmiudet se antaa kuitenkin laskuihin, jotka nyt todennäköisemmin vielä vaikeutuvat lukion ekaluokan lässylaskuista.
Tuskimpa pitkän matikan hallitseminen tekee sinusta lääkäriä, mutta ei se nyt varsinaisesti heikennäkään mahdollisuuksia, hyvin menneestä pitkästä matikastahan saa roimasti valintakoepisteitä.
Pitkän matikan C on arvostelussa arvokkaampi mitä lyhyen M, lyhyestä täytyisi kirjoittaa vähintään Laudatur ja silti Eximialla saisi paremmat pisteet, että jos sitä matikkaa oikeasti hallitsee, niin sitä ei kannata laiminlyödä. Fysiikkahan on melko pitkälle laskemista, joten kyllä tästä kuuluisasta matikasta on sangen paljon hyötyä fysiikan ymmärtämisessä.
Täällä päin ainakin kaikki, joilta löytyy pitkä fysiikka, löytyy myös pitkä matikka.

Lääketieteellinen on kuitenkin harvinaisen suosittu hakukohde, kuten gr81 totesi, että tuskin kukaan lääkikseen aikojista varsinaisesti "hukkaa" aikaansa lukemalla pitkää matikkaa.

Lainaus:15.03.2008 Fautum kirjoitti:
Juu, eiväthän kaikki laskut todellakaan ole mitään vaikeita, monia lääkiksen pääsykoelaskuja löytyy fysiikan lukiokirjoista, mutta pitkää matikkaa ei myöskään kannata vähätellä.

Toki juuri näin on asian laita. Toisaalta matematiikkahype -- jota olen nähnyt harrastettavan aika paljon -- antaa minusta nimenomaan lääkiksen valintakokeista niin väärän kuvan, että on mielestäni pelkästään reilua puhua asiasta niihin pyrkiville. Tarkoitukseni ei ole suinkaan väheksyä matematiikkaa, jota arvostan tieteen työvälineenä ja omana itsenäänkin huimasti, vaan lähinnä purkaa niitä paineita ja epärealistisia odotuksia, joita jotkut siinä menestymiseen asettavat.

Lainaus:Tuskimpa pitkän matikan hallitseminen tekee sinusta lääkäriä, mutta ei se nyt varsinaisesti heikennäkään mahdollisuuksia, hyvin menneestä pitkästä matikastahan saa roimasti valintakoepisteitä.

Tässäpä toinen seikka, joka ansaitsee sanasen tai pari. Alkupisteiden laskeminen ja niiden varaan perustaminen on kohtuullisen turhaa, lääkikseen nimittäin mennään lähes puhtaasti pääsykoepisteiden siivittämänä; toisin on esimerkiksi yliopistojen luonnontieteellisissä ja teknillisissä hakukohteissa. Syitä tähän on ainakin kaksi: ensinnäkin lääketieteellisen alan valintakokeissa ei ole niin sanottua paperikiintiötä; toiseksi koulutukseen hakeutuvissa on niin paljon lukiossa menestyneitä opiskelijoita, että erittäin hyvinkin onnistunut ylioppilastutkinto suo melko vähän etua muihin hakijoihin nähden, jos lainkaan.

Lukioon on matka ensivuonna, mutta sen jälkeisestä opiskelusta tms. ei ole kyllä pienintäkään hajua. Lääkäriksi en ikinä olisi menossa kun ei kiinnosta tippaakaan.

Varmaan joku AMK tai jotain. Tiedä sitten.

Lainaus:15.03.2008 MieItse kirjoitti:

Lainaus:15.03.2008 Fautum kirjoitti:

[quote]
Tuskimpa pitkän matikan hallitseminen tekee sinusta lääkäriä, mutta ei se nyt varsinaisesti heikennäkään mahdollisuuksia, hyvin menneestä pitkästä matikastahan saa roimasti valintakoepisteitä.

Tässäpä toinen seikka, joka ansaitsee sanasen tai pari. Alkupisteiden laskeminen ja niiden varaan perustaminen on kohtuullisen turhaa, lääkikseen nimittäin mennään lähes puhtaasti pääsykoepisteiden siivittämänä; toisin on esimerkiksi yliopistojen luonnontieteellisissä ja teknillisissä hakukohteissa. Syitä tähän on ainakin kaksi: ensinnäkin lääketieteellisen alan valintakokeissa ei ole niin sanottua paperikiintiötä; toiseksi koulutukseen hakeutuvissa on niin paljon lukiossa menestyneitä opiskelijoita, että erittäin hyvinkin onnistunut ylioppilastutkinto suo melko vähän etua muihin hakijoihin nähden, jos lainkaan.

Itse asiassa suurin hakijoista valitaan yhteispisteiden mukaan, elikkäs sekä valintakoe- että aloituspisteillä, eli kyllä näillä pisteillä on merkitystä. Hyvin menneet yo-kirjoitukset ovat melkoista bonusta hakiessa, jolloin on valitettavan pienistäkin pisteistä kiinni.
Esimerkiksi Tampereen yliopiston sivuilta katsoin, että ykkösvalintaryhmään, eli yhteispisteillä, pääseviin kuuluu eniten, eli yhteispisteillä pääsee vähintään 53 hakijaa, todennäköisemmin enemmän. Loppupaikat, jotka jäävät jäljelle, ovat sitten pelkille pääsykokeille.
Eli toisin sanoen, vaikka yo-paperit eivät vielä pilaa mitään jos ne menevät vähän suohon, mutta niistä ei missään nimessä ole tässäkään tilanteessa mitään haittaa. Hakeminen lääkikseen on usein parienkin pisteiden varassa, kaverini pääsi sisään n. 2 pisteen avulla, niin kyllä jokainen piste on arvokas lääkikseen hakiessa. Kyseessä on kuitenkin sangen suosittu ala.

Voin sanoa että karu totuus saattaa lyödä osaa suoraan naamaan. Palkka kun saattaa olla alkuvuosina alle sen keskipalkan tai sen tilastollisen palkan.

Itse hain nyt haussa lukioon. Nyt tähän asti olen säästellyt vähän virtaa tonne lukioon ja siitä eteenpäin. Nyt just ja just lukioon pääsen, jos pääsen. Menen sitten 10 luokalle, jos ei muuten.
Lukiossa laitetaan kaasua lisää ja pyrin joko lääkkiseen tai TTK:een. Tällä hetkellä mielessäni on enemmän TTK ja DI:n nimike. Lentäjän ammattikin kiinnostaisi.

Itsellä edessä datanomi yhdistelmäopinnot (a.k.a kaksoistutkinto) eli lakki ja ammatillinen tutkinto samassa. Siitä jatkan AMK. Ihan hyvä valinta lukion sijaan sanoisinko.

Lainaus:11.03.2008 Zephiroth kirjoitti:
Ja jos meinasit tolla sotilasuralla että pääsisit ulkomaisiin turvallisuuspalveluihin, jotka tällä hetkellä vaikuttavat mm. irakissa, niin turha toivo. Niiden miehet on luokkaa SAS-veteraanit.

Tuli tästä mieleen:
http://img187.imageshack.us/img187/4480/suomalaisiagn3.jpg

Vähän paniikki alkaa iskemään, kun kohta ensimmäinen vuosi lukiota käyty eikä tulevasta ammatista tietoakaan.

Lainaus:07.04.2008 kaxegee kirjoitti:
Vähän paniikki alkaa iskemään, kun kohta ensimmäinen vuosi lukiota käyty eikä tulevasta ammatista tietoakaan.

Älä panikoi. Ei se kuitenkaan mitään hyödytä. Ja jos se ala ei löydy, niin sitten ei löydy.

musta tulee isona poliisi