Helpoimpia:

- Uudemmat Nintendon pelit (Wii, cube): Onhan se ymmärrettävää kun Nintendon politiikka on tehdä nuoremmillekin pelejä, mutta esimerkkinä Pokémon-sarjan (red, yellow, diamond...) helppous on jotain aivan käsittämätöntä. Selviät ensimmäisella monsullasi vallan mainiosti pelin lävitse, jolloin sarjan suhteellisen syvällinen strategia jää huomaamatta.

Vaikeimmat:

- Ninja Gaiden (xbox): Ninja Gaiden ei ehkä ole vaikein peli kautta aikojen, mutta takuulla yksi tämän vuosituhannen vaikeimmista. Siinä missä osa vanhoista ns. hardcore-peleistä päätyi vaikeaksi huonon tai rajallisen kontrollin tähden, NG ei. Peli sen sijaan vaatii raudanlujat hermot ja munkin keskittymisen.

- Vanhemmat Nintendon pelit (NES): Ikiwanhoina nes-aikoina pelaajat saivat vastaan niinkin sadistisen vaikeita pelejä kuten Silver Surfer ja Gradius. Nykyään ei ole muuta kuin vaikeahko Contra DS:lle... onneksi on sentään Wii Store olemassa.

- I Wanna Be the Guy: En sano pelistä mitään muuta kuin:
http://kayin.pyoko.org/iwbtg/ss/ohmysweetgod.png

Jak and Daxter: Precursors Legacy on aika helppo peli.

cod2 single player aika helppo

Nämä kaikki vanhan ajan kolikkopelit jotka on tehty turhan vaikeiksi rahastus mielessä.

Lainaus:02.02.2008 juska kirjoitti:
Helpoimpia:

- Uudemmat Nintendon pelit (Wii, cube): Onhan se ymmärrettävää kun Nintendon politiikka on tehdä nuoremmillekin pelejä, mutta esimerkkinä Pokémon-sarjan (red, yellow, diamond...) helppous on jotain aivan käsittämätöntä. Selviät ensimmäisella monsullasi vallan mainiosti pelin lävitse, jolloin sarjan suhteellisen syvällinen strategia jää huomaamatta.

Älä nyt puhu roskaa. Lastenpelejä on joka ainoalle koneelle, ja Nintendon laitteille löytyy aivan yhtä vaikeita pelejä kuin muillekin koneille. Ja miksi ihmeessä otat esimerkiksi ikivanhoja GBC:n pelejä?

Siinä olet kyllä täysin oikeassa, että vanhat NES:in pelit osaavat olla hermojaraastavan vaikeita, ja että Ninja Gaiden ei ole helpoimmasta päästä.

Lainaus:03.02.2008 Hiippari kirjoitti:
Älä nyt puhu roskaa. Lastenpelejä on joka ainoalle koneelle

Mutta Nintendon laitteilla vaan tuplasti enemmän.

Lainaus:02.02.2008 juska kirjoitti:
- I Wanna Be the Guy: En sano pelistä mitään muuta kuin:
http://kayin.pyoko.org/iwbtg/ss/ohmysweetgod.png

Heh, vaikuttaa mielenkiintoiselta. Pakko koklata tänään, täytyy vain laittaa kaikki heitettävä materiaali pois silmistä.

Helpoimpia:

- Devil May Cry 2. Aivan liian helppo, pelin pääsisi läpi vaikka pelkillä aseilla räiskien. Useimmat viholliset ovat hitaita ja kömpelöitä.

- Zelda: Twilight Princess. Näinkin hyvän pelisarjan peli mennään pilaamaan käsittämättömällä helppoudella. Pomot varsinkin olivat todella tylsiä, kekseliäitä, mutta helppouden vuoksi mitäänsanomattomia. Pelin suorastaan juoksi läpi. Zeldathan eivät koskaan mitään hermoja raastavan vaikeita ole ollut (paitsi ehkä NES:n), mutta kyllä esim. OoT ja MM antoivat mukavaa haastetta ja joidenkin pomojen päihittämisen jälkeen tuli todellinen voittajan fiilis.

Muita helppoja ei oikeastaan tulekaan mieleen, useimmissa peleissä saa vaikeustasoa säädettyä, jolloin pelistä tulee sopivan haastava.

Vaikeimpia:

- Devil May Cry 3 (ei SE/3.5). Ottivat näemmä opikseen kakkosesta ja päättivät "hieman" korottaa vaikeuskäyrää. Peli vasta alkamassa ja nenän eteen isketään samantien jäätävä Cerberus, joka pistää paholaisenkin tirauttamaan. Peli kyllä helpottuu kun jujut oppii, mutta haastava se silti on.

- Ninja Gaiden. Peli saattaa alussa olla käsittämättömän vaikea. Jos ei opettele torjumaan ja väistymään täsmälleen oikeaan aikaan, viholliset tallovat Ryun maahan alta aikayksikön. Vaikeammat vaikeustasot (Very Hard / Master Ninja) ovat yhtä h*lvettiä kokeneimmillekin pelaajille.

- Suuri osa NES:n peleistä. Joko pelit olivat paljon vaikeampia silloin tai sitten on vaan liikaa tottunut näihin uusimpiin 3D-peleihin, että wanhat eivät enää luonnistu. Oli miten oli, esim. Contran, Ninja Gaidenin, Metroidin tai Castlevania II Simon's Questin pelaaminen ei oikein nykypäivinä enää suju, ainakaan minulla.

Helpoimmista en tiedä, mutta Batman Rise of Sin Tzu on aivan törkeän vaikea niin kaksin pelillä kuin yksinkin. "Tapa 20 vihollista ja pelasta tämä tyyppi, aikaa minuutti." Ja entäs pääpomot, kyllä itku meinaa päästä, kun ei yksin pelattaessa meinaa voittaa ensimmäistäkään pomoa. Vieläkään en ole voittanut viimeistä pomoa, joka menettää noin sadasosan per isku ja iskemään pääsee kerran minuutissa ellei ole kuollut sitä ennen. Ihan testaus mielessä pelasin koodeilla läpi ja tuskaa teki silloinkin.

Rayman 3 on tosi helppo ja vaikeaa nyt en varmasti osaa sanoa mutta Stalker kummiskin.

Helpoimmat: 3D-Zeldat kuten joku mainitsikin. Oisinko pari kertaa kuollut kun pelasin Ocarinan lävitse. Ganonkin meni ensimmäisellä yrittämällä.
Wind Waker oli vieläkin helpompi. Pelit ovat kuitenkin tunnelmaltaan niin hienoja, että niitä tykkää pelata.

Kuitenkin sitä jaksaa toivoa, että joskus Nintendo erehtyisi tekemään 3d-muodossakin hc-zeldan, jonka puzzlet ja viholliset ja koko pelimaailma olisivat todella haastavia.

Vaikeimmat: Xenon Amigalla, en vain tajunnut. Ensimmäinen kenttä menee vielä helposti, mutta sitten käyrä nousee lähes mahdottomaksi.
Mortal Kombat II (PC) oli myös käsittämätön. En ymmärrä miten kukaan voisi pätkiä AI:ta korkeimmilla vaikeustasoilla. Tuntui kuin olisi ohjelmoitu aina vastaamaan optimaalisella liikkeellä sekunninkymmenysten viiveellä.
Tietty Ikaruga cubella, kuten seuraavasta videosta voi todentaa: http://www.youtube.com/watch?v=EGNSdcy-apU

Lainaus:02.02.2008 juska kirjoitti:
- I Wanna Be the Guy: En sano pelistä mitään muuta kuin:
http://kayin.pyoko.org/iwbtg/ss/ohmysweetgod.png

******* että osaakin olla vaikee
Meni kauan että pääsin edes ekasta ruudusta eteenpäin kun en tajunnut että pitää mennä ylös...

Vaikein on ollut varmaan tuo GRAW. Helpoin varmaan ollut eräs mario Gameboylle.

Lainaus:03.02.2008 Jonez1 kirjoitti:

Lainaus:02.02.2008 juska kirjoitti:
- I Wanna Be the Guy: En sano pelistä mitään muuta kuin:
http://kayin.pyoko.org/iwbtg/ss/ohmysweetgod.png

******* että osaakin olla vaikee
Meni kauan että pääsin edes ekasta ruudusta eteenpäin kun en tajunnut että pitää mennä ylös...

Joo, kohtalaisen hankala.
Ekaan bossiin, eli jättikokoiseen Mike Tysoniin asti pääsin. Tän jälkee loppu jo innostus joka toisessa ruudussa kuolemiseen. ^^