Täällä sitten yleistä keskustelua Dream Theaterista, sen musiikista ja sen jäsenistä.

Dream Theater =

James LaBrie - Laulu, lyömäsoittimet
John Myung - Basso
John Petrucci - Kitara, taustalaulu
Mike Portnoy - Rummut, taustalaulu
Jordan Rudess - Kosketinsoittimet

Tässä vähän bändin historiaa:

Dream Theater on vuonna 1985 perustettu progressiivista metallia soittava yhtye. Sen perustivat kitaristi John Petrucci , basisti John Myung ja rumpali Mike Portnoy. Bändiin liittyivät myöhemmin kosketinsoittaja Kevin Moore ja laulaja Chris Collins. Bändi aloitti nimellä Majesty, mutta joutui myöhemmin vaihtamaan nimensä, koska Majesty-niminen jazz-yhtye oli jo olemassa. Joten bändin nimeksi tuli Dream Theater vanhan teatterin mukaan. Vuonna 1986 Chris Collins lähti yhtyeestä musiikillisten erimielisyyksien vuoksi, ja vuonna 1987 uusi laulaja, Charlie Dominici liittyi yhtyeeseen. Vuonna 1988 bändi sai ensimmäisen levysopimuksensa ja aloitti tehdä debyyttialbumiaan,When Dream and Day Unitea. Albumi ei kuitenkaan ollut odotusten mukainen menestys, ja laulaja Charlie Dominici sai potkut bändistä. Kauan kestänyt laulajan etsintä saatiin vihdoin päätökseen vuonna 1991 kun kanadalainen James LaBrie liittyi bändiin. Pian sen jälkeen vuonna 1992 ilmestyi bändin lopullinen läpimurtoalbumi, Images And Words. Vuonna 1994 yhtye kerääntyi studioon äänittämään seuraavaa albumiaan, Awakea. Juuri ennen kuin albumia oli alettu miksata ilmoitti bändin kosketinsoittaja Kevin Moore haluavansa lähteä bändistä, koska hän oli enemmän kiinnostunut oman musiikkinsa tekemisestä. Bändiin liittyi kosketinsoittaja Derek Sherinian, jonka kanssa yhtye levytti seuraavan albuminsa, Falling Into Infinity. Se sai bändin faneilta ja kriitikoilta huonon vastaanoton, ja bändi oli muutenkin pahoissa vaikeuksissa. Bändi antoi Derek Sherinianin lähteä ja pyysivät Jordan Rudessia liittymään yhtyeeseen. Rudess liittyi bändiin vaikka oli aiemmasta pyynnöstä kieltäytynyt. Vuoden 1999 loppupuolella tuli ulos heidän todellinen hittialbuminsa, Metropolis Pt.2: Scenes From A Memory. Vuonna 2001 bändi julkaisi ensimmäisen DVD:nsä, Metropolis 2000: Scenes from New York. Tammikuussa 2002 Dream Theater julkaisi albumin Six Degrees Of Inner Turbulence, joka sisältää yhtyeen toistaiseksi pisimmän biisin, 42-minuuttisen nimikkobiisin. Vuonna 2003 julkaistiin bändin raskain albumi, Train Of Thought, jossa oli myös hieman numetal-vaikutteita. 2005 julkaistiin bändin kahdeksas studioalbumi, Octavarium. Levyn pääteemana on toistuvuus. Yhtyeen uusin albumi, Systematic Chaos julkaistiin vuoden 2007 helmikuussa. Eikä loppua näy.

Tämän kirjoittamisessa on käytetty apuna Wikipediaa, olkaa ystävällisiä ja korjatkaa jotain, jos meni väärin.

Dream Theater-diskografia:

When Dream and Day Unite (1989)
Live At The Marquee (1993)
Images And Words (1992)
Awake (1994)
A Change Of Seasons (EP) (1995)
Falling Into Infinity (1997)
Once In A LIVETime (199
Metropolis Part.2: Scenes From A Memory (1999)
Live Scenes From New York (2001)
Six Degrees Of Inner Turbulence (2002)
Train Of Thought (2003)
Live At Budokan (2004)
Octavarium (2005)
Score (2006)
Systematic Chaos (2007)

Dream Theater-videografia:

Images and Words - Live In Tokyo (1993)
5 Years In A LIVETime (199
Metropolis 2000: Scenes From New York (2001)
Images and Words - Live In Tokyo/ 5 Years In A LIVETime (2-DVD) (2004)
Live At Budokan (2004)
Score (2006)

Lähteet:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Dream_Theater

http://www.dreamtheater.net/

EdIt: Kirjoitusvirheitä,

http://www.peliplaneetta.net/keskustelut/aihe?fid=45&tid=118503

Moi, mä oon kakka

Joo, okei. pistäkää lukkoon vaan. Olin tyhmä kun en huomannu vanhaa aihetta.