Niin, elikkä tässä aiheessa saa kertoa parhaita muistoja pelienmaailmoista.
Itselleni on jäänyt mieleen 5-vuotiaana saatu Rayman 1 (ps1). Peli tuli pelattua monesti läpi. Nykyään peli on jossain kaapinpohjalla.
Kertokaapas omia muistoja!

Tästä on tainnu olla jo aihe mut enivei. Parhaat pelikokemukset on tullu half-lifestä. Haikailen niitä pelitunteja vieläkin. Vetäisin unohdus-pillereitä vaan siitä ilosta että voisin vetää sen läpi uudestaan. Sitten ofcoors niiltä ajoilta kun olin aika nassikka niin thief ja tomb rider. Oli niin jänniä :>

Revolt on parhaiten jäänyt mieleen. Ai että sitä mahtavuutta, kun pääsi vuosien demontahkoamisen jälkeen koko version kimppuun(kaverit sen siis antoivat) ja vielä nykyäänkin pelailen silloin tällöin kyseistä peliä. Jostain syystä tuntuu, että samanlaista fiilistä ei voi syntyä edes tulevaisuudessa ilmaantuvan GTA IV: n saatuani.

Myös hyvät muistot tulivat, kun pääsin MGS3: n läpi. Oli ekalla yrittämällä perskuleen vaikea, kun en yhtään aluksi tiennyt edes koko pelistä. Jumiin jäin varmaan parikymmentä kertaa, mutta menipähän lopulta loppukohtauskin läpi.

No sitten PS3-peleihin, eli R&C: ToD ja Drake' s Fortune, molemmat läpipelatessa tuli taas sellainen tilanne, että varmasti pysyy mielessä vielä pitkään. Varsinkin Unchartedin loppu oli niin mahtavasti toteutettu, että voi vain hattua nostaa.

Ja totta kai GTA: tkin pitää jossaan välissä mainita, eli siis SA: n ensimmäinen läpipeluu toi aluksi melko hölmistyneen tunnelman: "WTF? Oliko se viimenen tehtävä?" Kun tajusin sen, olin kirjaimellisesti sanottuna onnesta turtana. Olin tehnyt sen, ja siinä muistoa kerrakseen. Ja sama homma VCS: n kohdalla, kun ottaa huomioon, että erääseen tehtävään tuli niin pirun pitkäksi aikaa jäätyä jumiin.

Eiköhän siinä ne parhaimmat muistot ole.

Yksi parhaimmista oli, kun tahkottiin monta kertaa siskon kanssa Wacky Wheelsin shareware läpi. Pelottavimpia oli doom 2, meni varmaan puolivuotta, että pääsin pelin läpi (8 vuotias taisin silloin olla), vika kentän musiikki oli niin pelottava, että oli pakko aina sammuttaa musiikki kokonaan, että pystyi pelaamaan . Sitten olivat Command & Conquer 1 ja red alert 1. Viimeisimmistä päästä olivat Half-Life 1 ja tämän kaikki modit (Counter-Strike b5.2, 1.5. Team Fortress Classic, The Ship jne). Oi niitä aikoja .

Ehdottomasti GTA: Vice City, kun menin kauas asuvan parhaan kaverin luo yökylään ja se oli ostanut just VC:n samasta Prismasta missä tavattiin. Sitten mentiin niille ja pelattiin VC:tä ja naurettiin siinä kaikelle. Pelattiin pitkälle yöhön ja vedettiin mässyy. Oli se niin mukavaa.

Kaveriporukassa oli mukava pelata The Shippiä

Niitä naperoaikoja, ysäriluvun loppupuoli menossa ja mä hakkaan Wingsiä neljän muut jätkän kanssa jaetulla ruudulla samalla näppiksellä =D Eikä siinä tietenkään voinut painaa montaa nappulaa samaan aikaan, aina kilpailu siitä että saako aluksen minkäänlaiseen kontrolliin.

Ja sitten vähän tuoreempi, viime vuonna kun aloin pelaamaan Baldur's Gateja. Aivan uusi pelityyppi, oli jotenkin uskomattoman hauskaa kun Oblivionin pullamössöpelaamisen ja ainaisen kädestä ohjaamisen sijaan iskettiin yksin kahdeksan healtin kanssa keskelle erämaata ilman sen kummempaa opastusta. AD&D-säännöt ja kaikki olivat täysin vieraita. Siinä oli ensimmäistä kertaa kunnon seikkailun makua, isolla Ässällä.

PlayStationin Crash-pelien parissa on tullut vietettyä hyviä hetkiä. Olemme saaneet pelin aina jouluna ja sitä on tullut sitten nassikkana tahkottua. Mahtavia tasohyppelyitä, sekä Crash Bash ja CTR ovat mahtavia! Crash Bashia ainakin ollaan pelattu ihan vähänkin aikaa sitten vielä veljen kanssa. Se on hyvä peli se.

Ja sitten... Kun pelasin ensimmäisen kerran ikinä mitään 3D-GTA:ta. Sain joululahjaksi muistaakseni vuonna 2004(?) PlayStation 2:n sekä Grand Theft Auto: Vice Cityn. Oli se kyllä mahtava fiilis käynnistää peli, odottaa helkutinmoinen lataustauko ja sitten kun se alkoi, ah... Menin heti pieksämään joitakin lähimpiä ukkoja ja kokeilin kontrolleja. Olin taivaassa. Kaveri tuli oitis jouluaattona kyläilemään ja sitä sitten pelattiin. Vice Cityn parissa on koettu kyllä parhaimpia pelihetkiä.

GTA: San Andreasin saatuani olin myös haltioissani. Pyörällä ajo tuntui käsittämättömän vaikealta ja jouduin vielä pelaamaan jollain paskalla third-party-valmistajan PS2-ohjaimella. Kaveri oli jo aiemmin saanut SA:n ja olin katsellut sitä hänen luonaan, kun kaveri pelasi. Nyt sain sen itsekin omiin hyppysiini ja peli vaikutti mahtavalta. Sitä se olikin, mutta kiinnostus peliä kohtaan lopahti 10x nopeammin, entä Vice Cityyn. Vice City on legenda.

Ja nyt kerron vähän tulevista "muistoista". Tai siis missä tulevissa peleissä oletan kokevani uusia mahtavia muistoja:

Nyt odottelen vesi kielellä GTA IV:tä, joka tulee tarjoamaan vihdoin joitain uutta, mm. ragdoll-fysiikat, paremmat grafiikat, laajan ja tiheän kaupunkin täynnä elämää, co-op-tehtävän, nettipelin jne. IV:n pariss tulee vietettyä yksin ja kaverin kanssa varmasti todella mahtavia pelihetkiä.

GTA IV:n jälkeen taidan hommata Hazen. Haze sisältää laajan ja kiinnostavan yksinpelin lisäksi myös neljän pelaajan co-op-pelitilan samalla PS3:lla, netin välityksellä tai vaikka yhdistellen molempia. Varmasti mahtava fiilis pelata neljästään samalla PS3:lla ja telkkarilla yksinpeliä läpi. Tai mennä samojen pelaajien kanssa pelaamaan jaetulla ruudulla nettipeliä. Mahtavaa! Tällaisten pelien parissa vietetään myös todella hyviä hetkiä.

Ja siitä päästään loppuvuoden hittiin, LittleBigPlanetiin. Tätä en jaksa niin kauheasti kuvailla, mutta tämän parissa tullaan GTA IV:n ohella viettämään varmasti ikimuistoisimpia pelihetkiä ikinä, period.

Molez tai Micro Machines 2:n demo saman koneen ääressä kolminpelinä :). Melko tiivis tunnelma ja hauskaa oli.

:

)

Ehdottomasti NHL 2000! se oli ainoa peli jota sillon pelasin ja mieleen on jäänyt harmi ettei toimi uudes konees

Ihan ensimmäinen pelikoneeni NES ja siihen läjä pelejä joitten nimiä en muista, mutta ainakin Super Mario, joku formula ja joku missä päähenkilöllä oli jonkin sortin jojo. Oli siinä iso läjä muitakin, mutta nuo muistan.

WoW:ssa kun 59 levelisellä druidillani olin tankkina UBRS:ssä, raidissa mukana ollut 70 levelinen epax gearinen resto shaman kehui tankkaus taitojani. Raidiin liittyi myöhemmin 70 levelinen druidi joka tuli tankiksi mun tilalle. Jonkin ajan kuluttua se shaman whispas mulle ja sanoi kuinka paljon parempi tankki olin siihen 70 leveliseen druidiin verrattuna. Kun oltiin tyhjätty UBRS se sama shaman kutsui mut raidaus kiltaansa ja laittoi character info kohtaan: Feral tank.

Lainaus:31.03.2008 p3edro kirjoitti:
WoW:ssa kun 59 levelisellä druidillani olin tankkina UBRS:ssä, raidissa mukana ollut 70 levelinen epax gearinen resto shaman kehui tankkaus taitojani. Raidiin liittyi myöhemmin 70 levelinen druidi joka tuli tankiksi mun tilalle. Jonkin ajan kuluttua se shaman whispas mulle ja sanoi kuinka paljon parempi tankki olin siihen 70 leveliseen druidiin verrattuna. Kun oltiin tyhjätty UBRS se sama shaman kutsui mut raidaus kiltaansa ja laittoi character info kohtaan: Feral tank.

Siis mitä *******ä?

Lainaus:31.03.2008 Bocca kirjoitti:

Lainaus:31.03.2008 p3edro kirjoitti:
WoW:ssa kun 59 levelisellä druidillani olin tankkina UBRS:ssä, raidissa mukana ollut 70 levelinen epax gearinen resto shaman kehui tankkaus taitojani. Raidiin liittyi myöhemmin 70 levelinen druidi joka tuli tankiksi mun tilalle. Jonkin ajan kuluttua se shaman whispas mulle ja sanoi kuinka paljon parempi tankki olin siihen 70 leveliseen druidiin verrattuna. Kun oltiin tyhjätty UBRS se sama shaman kutsui mut raidaus kiltaansa ja laittoi character info kohtaan: Feral tank.

Siis mitä *******ä?

Jeps, mitä vattua? En ymmärtäny pätkääkään jotain wowi-höpinää. :|

Ehdottomasti MGS 1, tarviiko tässä edes selittää. Loistava peli.

Lainaus:31.03.2008 Execta kirjoitti:
Jeps, mitä vattua? En ymmärtäny pätkääkään jotain wowi-höpinää. :|

Ite ymmärsin vaikken WoWia ole edes pelannut. :/

Nostalgiset muistot tietysti tulevat ensinnä mieleen. Lähinnä SNES ja nipakuusnepa -ajat, jolloin oli aina kauheat skabat Mario Karteissa ja Perfect Darkissa (varsinkin miten liittouduttiin PerfectSimeja / DarkSimeja vastaan). Wormskin on aika legenda, menin aina koulun jälkeen kaverille sitä pelaamaan samalla näppiksellä, usein oli tapata iskeä välilyöntiä toisen lyöntivuorossa. :D
Shadow Warrior oli myös uskomaton kokemus, kun sen sain ensimmäisen tietokoneen mukana 1998, pleikkarin peleihin verrattuna se oli mieletöntä.

Myös nämä koulusta lintsaamiset pelaamisen vuoksi. Lähinnä Zelda: Ocarina of Time ja kaikki Final Fantasyt ovat olleet tällaisia. Iski usein koulupäivinä "hirveä vatsakipu", ku oli jännä kohta ja halus jäädä kotiin pelaamaan. :P

Sitten taas jotkut pelit ovat vaan niin mahtavia, että niiden ensimmäistä läpipeluukertaa muistelee lämmöllä. Kuten Deus Ex, Final Fantasyt, Metal Gear Solidit, Baldur's Gatet, Morrowind, KOTOR jne.

Crash bandicood 3, olin juuri päässyt siihen rakettipää vastukseen ja oli vain jotenkin niin hyvä muisto että se on vieläkin kirkkaana muistissa

MoH: Allied Assaultista jäänyt parhaat muistot mieleen. Ja Battlefield 1942 alkuajoista.

Empires modista mikä on ehkä ensimmäinen peli missä olen nähdyt lähes 90% tiimi peliä

Far Cry on kyllä jättänyt mieleen mahtavat muistot. Ostin sen jotain reilu vuosi sitten, ja muistelen yhä niitä mahtavia kokemuksia. Muistan, kuinka joskus yöllä kesällä katsoin tv:stä Miami Vicen, ja sitten jo väsytti, mutta piti vain pelata, sitä mahtavaa rämeikkökenttää jossa mennään veneellä. Ihanaa. Myös kohta, jossa ollaan kentän viimeisessä tehtävässä ja pitää tappaa kaikki semmoiselta pieneltä rannalta ja kohta, jossa ajetaan autolla rantatietä ja ammutaan kk:lla vihuja ovat jääneet mahtavina mieleen.

Star Wars: Battlefront:sta on myös erittäin hyviä muistoja. En itse omista peliä, mutta eräällä silloisella kaverillani pelattiin johonkin neljään asti yöllä, ja ihan perkuleen hauskaa oli.

Lainaus:30.03.2008 Bocca kirjoitti:
Tästä on tainnu olla jo aihe mut enivei. Parhaat pelikokemukset on tullu half-lifestä. Haikailen niitä pelitunteja vieläkin. Vetäisin unohdus-pillereitä vaan siitä ilosta että voisin vetää sen läpi uudestaan. Sitten ofcoors niiltä ajoilta kun olin aika nassikka niin thief ja tomb rider. Oli niin jänniä :>

Kyllä mullakin half life muistoja löytyy... muistan kun pelasin pienenä ja se oli aivan mahtava peli. tekisin mitä vain jotta saisin kokeilla uudestaan

Ei mtn

Parhaat pelimuistot niiltä ajoilta, kuin pikkunassikkana tuli pidettyä hauskaa, ja oli jännää Tomb Raiderien ja Harry Pottereiden seurassa. Voi että, nykyisin pelaaminen on pelkkää koukuttavaa ajantappoa

E: Unohtui mainita ne hetket kun pelattiin kaverin kanssa Battlefronttia jaetulla ruudulla. Aamulla herättiin mättämään. Hauskaa oli.

Joskus pikku kersana oli hienoa pelata Quaketa kaverin kanssa Lanissa. Sitten hiukan myöhemmin kun kaveri sai N64:sen niin kävin hänen luonaan ja sitten pelailtiin Goldeneye 007 moninpelinä. Ja hauskaa oli!

Kaikki PS1 pelit, kuten Tomb Raiderit, Harry Potterit ja Duke Nukemit. Super Mario 64 oli kanssa tosi hyvä.