Tähtitaivan on muuten aivan v1tun kauniin näköne kun on tottunut yön valoon metsässä. Varsinkin jos ei ole taivaalla kuuta niin kaikki pienimmätkin tähdet erottaa paljain silmin.

Ennen pelkäsin(tyyliin ala-asteella) että esim sänkyni alla olisi joku örmy (migou) örmy (migou) örmy, mutta ne ovat yläasteella ja mökillä häipyneet. En pelkää enää mitään kummallisuuksia pimeässä.

En mä enää pelkää pimeet..
Joskus vuosia sit vähäse mut se meni sit ohi.

paitsi jos tyyliin käy niinkun elokuvissa että tsup tsup tsup valot sammuu yksitellen huoneista. Tai jos ainoastaan meidän talosta sammuu valot.. Sit huomaat et ulko-ovi on vähän auki.. Vaikka vannot laittaneesi sen kiinni..

En pelkää pimeää, mut öisin liikkuvat möröt on eri asia.

En, paitsi jos olen juuri katsonut kauhuleffan/pelannut jotain kauhupeliä

Enpä pelkää, ellen ole katsonut jotain kauhuleffaa juuri joku aika sitten

Joskus.

En enää niin kauheasti kuin ennen, ehkä jonkin verran.

Pimeä on ystävä ; )

Voin rehvastelematta sanoa, etten yhtään.

Lainaus:11.04.2008 Bocca kirjoitti:
Pimeä on ystävä ; )

Jep. Eli en pelkää. :p

En. Mutta kieltämättä jokin itsesuojeluvaisto pimeässä herää, alkaa olemaan paljon tarkkaavaisempi.

Pelkään suhtkoht paljon pienestä asti ollu tämä pelko :/ Nyt kun vanhemmat eros niin uus asunto ei ole lainkaan pelottava pimeällä ja elämänasenne on muuttunut niin en pelkää kauheasti pimeää.

Välillä toki tulee pahoja ahdistuskohtauksia. Yöllä kun kuuluu ääniä ja pitäisi mennä vessaan.. noh, yleensä otan jonkun teräaseen ja menen vessaan, se kylläkin lisää sitä jännitystä vaan

Pienenä ja nykyäänkin auttaa se että menee kokonaan peiton alle "Jos ei näe hirviöitä niitä ei ole" Tolla periaatteella menin nuorena nukkumaan, toi turvaa tosi paljon.

Nyt olen täällä isän luona, pitäisi pian lähteä äidin luo (asuu viereisessä talossa)
Vähän jännittää tuolla kadulla kävely, mutta kyllä mä aina känniläisen peittoan, mutta alan aina ajatella vampyyreja

En pelkää.

Pimeä pelkää minua

Lainaus:12.04.2008 Ruuzaki kirjoitti:
Pimeä pelkää minua

Hei, mun repliikki!

Lainaus:11.04.2008 Drawer- kirjoitti:
On tuota pimeän "sietämistä" harjaannutettu jo n. 10-vuotiaasta lähtien kun lyhin matka kotiin sen aikaisen "tyttöystävän" luonta oli n. puolen kilometrin pituisen pimeän metsän läpi, jossa ei ollut minkäänlaista valaistusta. Tätä reittiä kuljin yksin 5-7 kertaa viikossa yleensä joskus 23:00:n jälkeen.

Sama juttu muuten. Kaverin luota jos halus kotiin lähteä polkemaan, ni piti joko kiertää pirun kaukaata tai kulkea pimeän metsän läpi. Poljin sen metsän läpi aina niin kovaa kuin kintuista lähti, koska pelkäsin et joku Muumilaakson mörkö hyökkää puun takaata. Vielä kun kiersi perättömiä (kai :/) huhuja yöllä vaeltavasta psykopaattinaapurista, niin mielikuvituksen laukkaaminen oli taattu.

En pelkää pimeätä. Tietysti tietyissä tilanteissa mielikuvitus alkaa tekemään temppuja. Se on kiva kun yöllä vaeltaa pilkkopimeässä vessaan, avaa oven ja pelästyy kuoliaaksi leijuvaa hahmoa, kunnes laittaa valot päälle ja huomaa, että se onkin pyykkinarussa roikkuva kylpytakki tai vastaava.

Pimeys on kaunista, se pukee mua. Join me in darkness.

Joo en

Lainaus:12.04.2008 StifmeisterJr kirjoitti:
Pimeys on kaunista, se pukee mua. Join me in darkness.

I join you. Pimeys pukee minuakin, kun varsinkin ihan pilkkopimeässä rumuuttani ei paljon näe.

Riippuu paikasta, ajasta, näkyykö muita tuntemattomia henkilöitä.

Riippuu paikasta.. Kylillä pimeässä kulkeminen ei nyt ole mikään suurempi pelko, mutta jos jossain nykin metrotunnelis vaeltais pilkkopimees, nii kyl vois vähä itsesuojeluvaisto kolkuttaa.

Riippuu paikasta, illalla sängyssä.. en. Pimeässä puuverstaassa.. kyllä, kun voi astua naulan päälle

Armeijassa pimeys saa uuden merkityksen. Tämä arkinen pimeys ei oo mitään verrattuna täydelliseen pimeyteen jossain korvessa, jonne ei edes valosaasteet ylety.

Lainaus:11.04.2008 Jonez1 kirjoitti:
Enpä pelkää, ellen ole katsonut jotain kauhuleffaa juuri joku aika sitten

Tai peliä. http://youtube.com/watch?v=Xx8HwFpxv54

Joskus 8 vuotiaana juoksin aina kotiin ajattelin että tuolla puun takana on mörkö nykyään en pelkää.