Lainaus:14.02.2010 ikone kirjoitti:
Juuri niin. Onko yleissivistyksen maksimoimiseksi oleellista lukea kaikkea oppimäärää, mitä jokaisella aineella on tarjottavanaan, vai se oleellisin asia jokaisesta, myöhemmin erikoistuen niihin, joista haluaa tietää enemmän? Itse en näe ruotsin, uskonnon, matematiikan ja äidinkielen pakkosyöttämistä lainkaan yleissivistävänä. Pikemminkin päinvastoin.

"Yleissivistyksellä on tarkoitettu sitä tieto- ja taitomäärää, joka kaikkien kansalaisten olisi hallittava voidakseen toimia ja vaikuttaa yhteiskunnassa" -Wikipedia

Lukion aineet ei ku raapase pintaa kaikesta siitä mitä noissa aineissa käsitellään. Useimmat yliopistossa opetettavista aineista poikkeaa iha helvetisti siitä mitä ne on lukiossa. Mitään "kaikkea" ei todellakaan opeteta. Hyvä jos asioiden perusteita saadaan juntattua opiskelijoiden päähän.

Olen kyllä sitä mieltä että jotkut kurssit voisivat ihan hyvin olla syventäviä kursseja, mutta kovin montaa sellasta kurssia siellä ei ole. Vanhassa hopsissa bilsa kakkone, hissa kakkonen, uskonto 1 ja 3, pari äikkää ja yks englanti oli ainaki vähä sellasta turhan toistoa tai aiva liian "syvälle" menemistä.

Lyhyt matikka on hyvinkin yleissivistävä ja helpottaa kummasti tulevaisuudessa jos suuntana on joku muu kuin humanistinen tai kasvatustieteellien puoli.

Bilsa sivistää ku ihmiset tajuaa jotai solubiologiasta eikä lähe siihen humpuukilinjalle.

Uskonto selittää pitkälti sitä miks meidän ja muiden yhteiskunnat on sellasia ku ne on. Mihin kaikki arvot perustuu jne.

Ja miksi yksi kieli ei olisi yleissivistävä? Tarkoitan siis ruotsia joka kuitenkin on vieläkin Suomen toinen virallinen kieli.

Jos tuo vapaamuotoinen kurssien valitseminen olisi käytössä, olisi aivan varmasti niitä tapauksia, jotka ottavat vain niitä "helppoja" aineita tai vain tietynlaisia aineita (esim. matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa pelkästään). Eikä lukion tarkoitus ole tämä. Lukiossa on tarkoitus opiskella vähintään ennaltapäätetty määrä erilaisia aineita ja sitten lisäksi opiskelija voi valita oman mielenkiintonsa perusteella ei-pakollisia kursseja.

Tästä syystä on täytynyt laittaa pakollisia kursseja opiskelijoiden valittaviksi. Nämä pakolliset kurssit on on katsottu olevan parhaat mahdolliset lukion tarjoaman yleissivistyksen saavuttamiseksi. Tietysti, että ovatko nämä kurssit nyt parhaat mahdolliset tuon yleissivistyksen saavuttamiseksi jakaa mielipiteitä, mutta ei voi mitään. Jos uskonnon kurssien sisältö rassaa noin paljon mieltä, niin ainahan voit pistää palautetta tahoille, jotka päättävät niiden sisällöstä. Tietenkään palautteella ei varmasti ole merkitystä sinulle, koska nämä uudistukset tehdään sen verran harvoin, mutta seuraaville opiskelijoille siitä voi olla hyötyä.

Jos mikään kurssi ei olisi pakollinen, tulisi jo käytännön ongelmiakin. Tiettyjä kursseja ei koskaan pidettäisi pienemmissä lukioissa, koska ei ollut tarpeeksi kurssille tulijoita. Lisäksi ilman pakollisia kursseja tulisi ongelmia päättäessä, että kuka voi kirjoittaa milloinkin minkäkin aineen, eli matematiikkaa ei kukaan mene yhden kurssin perusteella kirjoittamaan, tosin fysiikassa voi mennä, mutta se onkin vapaavalintainen kirjoitettava aine, matematiikka on useille pakollinen. Systeemi toimii tällä tavalla aivan hyvin.

Ts. lukion "yleissivistyksellä" (oikeastaan pintaraapaisu vain) on tarkoitus olla mahdollisimman monipuolinen; jos kielet, matematiikka, uskonto jne. poistettaisiin pakollisten aineiden joukosta (ei pakollinen -> suuri osa opiskelijoista ei ota ko. kursseja. Pakollisten kurssien avulla säädellään, että mitä kursseja opiskelijat ainakin ottavat), olisiko lukion tarjoama yleissivistys sinusta silloin monipuolinen? Omasta mielestäni ei.

Joten, mikäli halajaa opiskella niitä tiettyjä aineita vain ja pelkästään, niin mars lukio suorittamaan loppuun ja yliopistoon siitä (tosin sielläkin tiettyjä aineita, mitkä täytyy suorittaa, mutta kuitenkin... valtaosan saa itse päättää.)

Lainaus:14.02.2010 perato kirjoitti:

Lainaus:14.02.2010 ikone kirjoitti:
Juuri niin. Onko yleissivistyksen maksimoimiseksi oleellista lukea kaikkea oppimäärää, mitä jokaisella aineella on tarjottavanaan, vai se oleellisin asia jokaisesta, myöhemmin erikoistuen niihin, joista haluaa tietää enemmän? Itse en näe ruotsin, uskonnon, matematiikan ja äidinkielen pakkosyöttämistä lainkaan yleissivistävänä. Pikemminkin päinvastoin.

"Yleissivistyksellä on tarkoitettu sitä tieto- ja taitomäärää, joka kaikkien kansalaisten olisi hallittava voidakseen toimia ja vaikuttaa yhteiskunnassa" -Wikipedia

Lukion aineet ei ku raapase pintaa kaikesta siitä mitä noissa aineissa käsitellään. Useimmat yliopistossa opetettavista aineista poikkeaa iha helvetisti siitä mitä ne on lukiossa. Mitään "kaikkea" ei todellakaan opeteta. Hyvä jos asioiden perusteita saadaan juntattua opiskelijoiden päähän.

Olen kyllä sitä mieltä että jotkut kurssit voisivat ihan hyvin olla syventäviä kursseja, mutta kovin montaa sellasta kurssia siellä ei ole. Vanhassa hopsissa bilsa kakkone, hissa kakkonen, uskonto 1 ja 3, pari äikkää ja yks englanti oli ainaki vähä sellasta turhan toistoa tai aiva liian "syvälle" menemistä.

Lyhyt matikka on hyvinkin yleissivistävä ja helpottaa kummasti tulevaisuudessa jos suuntana on joku muu kuin humanistinen tai kasvatustieteellien puoli.

Bilsa sivistää ku ihmiset tajuaa jotai solubiologiasta eikä lähe siihen humpuukilinjalle.

Uskonto selittää pitkälti sitä miks meidän ja muiden yhteiskunnat on sellasia ku ne on. Mihin kaikki arvot perustuu jne.

Ja miksi yksi kieli ei olisi yleissivistävä? Tarkoitan siis ruotsia joka kuitenkin on vieläkin Suomen toinen virallinen kieli.

Itse ainakin kannatan lukiota sillä tavalla yleissivistävänä, että se tarjoaisi jokaisesta aiheesta juuri sen määrän tavaraa, mitä voi yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ja arkielämässä hyödyntä. Suurin osa aineista onneksi tätä kaavaa noudattaa, mutta samaa ei voi sanoa kristinuskon korostamisesta ja ruotsin opiskelusta.

Tietysti englannin ja suomen ohella yksi kieli olisi tarpeen, mutta sen pitäisi perustua omaan valintaan, ei siihen, että ruotsi vain sattuu olemaan toinen kielemme. En ole kertaakaan sitä mihinkään tarvinnut. Venäjää tarvitsee paljon enemmän tässä osassa maata.

Lainaus:14.02.2010 Arskaparska kirjoitti:

Lainaus:14.02.2010 torttuhiiva kirjoitti:
huonojen vitsien viljeleminen on typerää, tosin olet nolannut itsesi jo useaan kertaan samalla sivulla ettei sillä enää ole väliä

Huonolla vitsillä ja vittuilulla on hienonhieno ero. Sillä tuota jälkimmäistä minun viestini oli.

et osaa

[/quote]
Tietysti englannin ja suomen ohella yksi kieli olisi tarpeen, mutta sen pitäisi perustua omaan valintaan, ei siihen, että ruotsi vain sattuu olemaan toinen kielemme. En ole kertaakaan sitä mihinkään tarvinnut. Venäjää tarvitsee paljon enemmän tässä osassa maata.


[/quote]
Tästä olen aivan samaa mieltä. Venäjä olisi paljon tärkeämpi kieli Suomessa.

Tämä torttuhiiva on siinä mielessä ihan oikeassa, että se joka hänen viesteihinsä alkaa vastailemaan ja kommentoimaan on kyllä aika idiootti.

Lainaus:14.02.2010 ikone kirjoitti:
Tietysti englannin ja suomen ohella yksi kieli olisi tarpeen, mutta sen pitäisi perustua omaan valintaan, ei siihen, että ruotsi vain sattuu olemaan toinen kielemme. En ole kertaakaan sitä mihinkään tarvinnut. Venäjää tarvitsee paljon enemmän tässä osassa maata.

Niin että lukioiden pitäs vaan ignorata laki ja ottaa ruotsin tilalle joku muu pakolliseks kieleks? Asdf, miettikää nyt vähän näitä juttujanne.

Lainaus:14.02.2010 perato kirjoitti:

Lainaus:14.02.2010 ikone kirjoitti:
Tietysti englannin ja suomen ohella yksi kieli olisi tarpeen, mutta sen pitäisi perustua omaan valintaan, ei siihen, että ruotsi vain sattuu olemaan toinen kielemme. En ole kertaakaan sitä mihinkään tarvinnut. Venäjää tarvitsee paljon enemmän tässä osassa maata.

Niin että lukioiden pitäs vaan ignorata laki ja ottaa ruotsin tilalle joku muu pakolliseks kieleks? Asdf, miettikää nyt vähän näitä juttujanne.

Väitinkö jossakin niin? Lakia itsessään pitäisi muuttaa.

Lainaus:14.02.2010 perato kirjoitti:

Lainaus:14.02.2010 ikone kirjoitti:
Tietysti englannin ja suomen ohella yksi kieli olisi tarpeen, mutta sen pitäisi perustua omaan valintaan, ei siihen, että ruotsi vain sattuu olemaan toinen kielemme. En ole kertaakaan sitä mihinkään tarvinnut. Venäjää tarvitsee paljon enemmän tässä osassa maata.

Niin että lukioiden pitäs vaan ignorata laki ja ottaa ruotsin tilalle joku muu pakolliseks kieleks? Asdf, miettikää nyt vähän näitä juttujanne.

Lakia pitäs muuttaa.

Lainaus:14.02.2010 Haedobaedo kirjoitti:

Lainaus:14.02.2010 perato kirjoitti:

Lainaus:14.02.2010 ikone kirjoitti:
Tietysti englannin ja suomen ohella yksi kieli olisi tarpeen, mutta sen pitäisi perustua omaan valintaan, ei siihen, että ruotsi vain sattuu olemaan toinen kielemme. En ole kertaakaan sitä mihinkään tarvinnut. Venäjää tarvitsee paljon enemmän tässä osassa maata.

Niin että lukioiden pitäs vaan ignorata laki ja ottaa ruotsin tilalle joku muu pakolliseks kieleks? Asdf, miettikää nyt vähän näitä juttujanne.

Lakia pitäs muuttaa.

Joo mutta miten se liittyy lukion yleissivistävään tehtävään?

Lainaus:14.02.2010 ikone kirjoitti:
Juuri niin. Onko yleissivistyksen maksimoimiseksi oleellista lukea kaikkea oppimäärää, mitä jokaisella aineella on tarjottavanaan, vai se oleellisin asia jokaisesta, myöhemmin erikoistuen niihin, joista haluaa tietää enemmän? Itse en näe ruotsin, uskonnon, matematiikan ja äidinkielen pakkosyöttämistä lainkaan yleissivistävänä. Pikemminkin päinvastoin.

"Yleissivistyksellä on tarkoitettu sitä tieto- ja taitomäärää, joka kaikkien kansalaisten olisi hallittava voidakseen toimia ja vaikuttaa yhteiskunnassa" -Wikipedia

Nojaa, äidinkieli ei kyllä ollut omiakaan lempiaineitani, mutta en menisi sanomaan että esimerkiksi yleisten argumentaatiokeinojen tunteminen ja sujuvan tekstin tuottaminen olisivat tehneet suunnatonta vahinkoa itselleni. Myöskään kirjallisuushistoriallisesti merkittävien teosten tunteminen tuskin on haitallista, kun kyse on edelleenkin juurikin siitä yleissivistävästä oppilaitoksesta.

Matikassa myös tietääkseni opetellaan hyvinkin käytännönläheisiä tietoja (prosentti- ja korkolaskenta tuskin ovat kenellekään haitallisia? Myöskään mielestäni tehtävät tyyppiä "tahdotaan aidata ala X, millä mitoilla rakentaminen on halvinta?" eivät ole erityisen todellisuudesta vieraantunutta.)

Vaikka kaikki opiskelu ei ole aina kivaa, niin ei se tarkoita sitä, etteikö tietojen hallitseminen olisi yleissivistävää ja/tai hyödyllistä.

Lainaus:14.02.2010 perato kirjoitti:
Lyhyt matikka on hyvinkin yleissivistävä ja helpottaa kummasti tulevaisuudessa jos suuntana on joku muu kuin humanistinen tai kasvatustieteellien puoli.

Luin kiltisti matikkani pitkänä enkä siksi ns. palikkamatikan oppimäärästä mitään tiedä, mutta humanistisiskoni on monesti kommentoinut lyhyen matematiikan olleen hyödyllisempää hänen opinnoissaan kuin mitä pitkä oppimäärä olisi ollut. Jotenkin olen saanut sellaisen käsityksen, että palikkamatikassa laskettaisiin enemmän tilastoja ja todennäköisyyksiä kuin funktioanalyysiin ja vektoreihin painottuvan pitkän oppimäärän kursseilla. Mahtaako pitää paikkansa?

Lainaus:Bilsa sivistää ku ihmiset tajuaa jotai solubiologiasta eikä lähe siihen humpuukilinjalle.

Lukiossa ja peruskoulussa biologia oli aina akilleenkantapääni, ja siksi kävinkin vain pakolliset biologian kurssit. Näistä ensimmäinen taisi keskittyä solubiologiaan ja toinen evoluutioon sekä hitusen solun perintötekijöihin. En nyt sitten tiedä, estääkö sellainen pintaraapaisu ketään lähtemästä nk. humpuukilinjalle; kyllähän soluista ja (ihmisen) biologiasta paasataan nykyään mukuloille ala-asteelta lähtien, ja sittenkin sitä törmää välillä aivan erikoisiin käsityksiin.

Lainaus:14.02.2010 Fautum kirjoitti:
Nojaa, äidinkieli ei kyllä ollut omiakaan lempiaineitani, mutta en menisi sanomaan että esimerkiksi yleisten argumentaatiokeinojen tunteminen ja sujuvan tekstin tuottaminen olisivat tehneet suunnatonta vahinkoa itselleni.

Nimenomaan sujuvan tekstin tuottaminen on jotakin sellaista, mihin viimeistään lukiossa opiskelijoiden pitäisi minusta äidinkielen opinnoissaan keskittyä. En tarkoita nyt pilkkujen parissa suoritettavia paritteluharjoituksia sinänsä, sillä harva meistä kirjoittaa täysin virheetöntä suomea, eikä jonkun hassun pilkun virhesijoitus ketään tapa; lievät yhteenkirjoitusvirheetkin ovat loppujen lopuksi melko harmittomia. Jos tekstistä sen sijaan paistaa selvästi läpi se, ettei sen kirjoittaja yksinkertaisesti pysty tuottamaan paria virkettä pitempiä, järkevästi eteneviä kirjoituksia, niin ei sitä sepustusta sitten kyllä viitsi lukea loppuun. Tällä foorumillakin ja Internetissä ylipäänsä olen ohittanut monta lupaavan oloista pitkää viestiä yksinkertaisesti siitä syystä, että ne olivat minulle aivan liian raskaita luettaviksi.

Lainaus:14.02.2010 MieItse kirjoitti:
Tällä foorumillakin ja Internetissä ylipäänsä olen ohittanut monta lupaavan oloista pitkää viestiä yksinkertaisesti siitä syystä, että ne olivat minulle aivan liian raskaita luettaviksi.

Indeed.

Lainaus:14.02.2010 ColaDude kirjoitti:
Jos tuo vapaamuotoinen kurssien valitseminen olisi käytössä, olisi aivan varmasti niitä tapauksia, jotka ottavat vain niitä "helppoja" aineita tai vain tietynlaisia aineita (esim. matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa pelkästään). Eikä lukion tarkoitus ole tämä. Lukiossa on tarkoitus opiskella vähintään ennaltapäätetty määrä erilaisia aineita ja sitten lisäksi opiskelija voi valita oman mielenkiintonsa perusteella ei-pakollisia kursseja.

Jep.
Ja kursseille pitää pakottaa myös toisesta syystä: siitä, että jokasine pitää suorittaa vähintään 75 kurssia.
Ja jos joutuisimme suorittamaan alle 75 kurssia, niin torttuhiiva olisi valitettavasti oikeassa siinä, että lukio olisi helpompaa.

Lainaus:14.02.2010 Arskaparska kirjoitti:

Lainaus:14.02.2010 torttuhiiva kirjoitti:
ei välttämättä, kuten tässä tapauksessa ei ollut

pitäisihän sinun lukiolaisena tietää

Jospa viestini oli ironiaa. Tietäisitpä kuinka moni lukiolainen kirjoittaa surkeasti.

Muuten, jos et ole lukiossa etkä amiksessa, missä sitten?

Hyvä jos on edes ylä-asteella.

Lainaus:14.02.2010 eibmoZ kirjoitti:
Nyt tääl alko kunnon väittely.. asiaaaa. Yleissivistävää tai ei, niin uskontoa ei silti tarvitsisi olla kolmea pakollista kurssia. Nehän on paljon aina kiistelly siitä että tarvitaako uskonnon opetusta vai ei. Se kukaa haluaa tietää enemmän omasta uskostaan, sen kun menee ja oppii!

Ei huvita aina lukea sitä samaa shittii et Jeesus Nasaretilainen synty sillo ja sillo, teki sitä ja tätä. Tiedän suht hyvin pääkohdat ni en jaksa niitä kauheesti uudelleen opetella.

Sitä paitsi.. Kaikki nää mitä me uskonnonki tunnilla luetaan niin tuskin pysyy siellä muistissa koko loppu elämää. Itse ainaki unohtelen tosi nopeasti ne asiat mitä oon joutunu kokeissa muistamaan. Varhaisdementiaa ehkä mut siinäpähän on.
Pyyhitä sillä lukion päättötokaril sitte persettä hyvillä mielin ku on kaikki skeida takana

Joo onhan se vähän tyhmää alkaa ulkoa opiskelemaan satuja.

Lainaus:14.02.2010 eibmoZ kirjoitti:

Ei huvita aina lukea sitä samaa shittii et Jeesus Nasaretilainen synty sillo ja sillo, teki sitä ja tätä. Tiedän suht hyvin pääkohdat ni en jaksa niitä kauheesti uudelleen opetella.

Täälläpäin on ainakin erikseen tuo uskonnon Raamattukurssi niin ei sitä kaikkien tarvitse tietää Raamatun yksityiskohtia ulkoa.

Lainaus:14.02.2010 Fautum kirjoitti:

Lainaus:14.02.2010 eibmoZ kirjoitti:

Ei huvita aina lukea sitä samaa shittii et Jeesus Nasaretilainen synty sillo ja sillo, teki sitä ja tätä. Tiedän suht hyvin pääkohdat ni en jaksa niitä kauheesti uudelleen opetella.

Täälläpäin on ainakin erikseen tuo uskonnon Raamattukurssi niin ei sitä kaikkien tarvitse tietää Raamatun yksityiskohtia ulkoa.

"6. Pyhien kirjojen sanomaa (UE9)

Kurssilla tutustutaan suurimpien maailmanuskontojen pyhään kirjallisuuteen, erityisesti kristittyjen Raamatun. Pyhien kirjojen syntyhistoria ja merkitys eri kulttuureissa auttavat arvostamaan pyhien kirjojen viisautta ja näkemään kulttuurien yhtäläisyyksiä. Opiskelijan maailmankatsomus syventyy ja suvaitsevaisuus toisin ajattelevia kohtaan lisääntyy.

Keskeiset sisällöt
. kristittyjen pyhä kirja Raamattu, sen synty ja sisältö sekä vaikutus oppiin ja
etiikkaan
. muiden suurten maailmanuskontojen pyhät kirjat: Koraani, Veda-kirjat, Tripitaka
sekä niiden merkitys opillisiin ja eettisiin käsityksiin
. pyhien kirjojen vaikutus kulttuuriin ja yhteiskuntaan
"

Tollanen kurssi löytyy myös meiltä.. Totta kai otan! (not)

Ei kyllä meidän mitään Raamatun yksityiskohtia ole pitänyt ulkoa muistaa, mutta sitä samaa tietoa mitä joskus peruskoulussaki on opittu niin on tullut vastaa myös näillä lukion kursseilla ellen nyt väärin muista. Toki paljon uuttakin mutta sitä samaa vanhaakin..
Nooh.. Pari uskonnonkurssia enään suoritettavana niin sitten on seki takana päin...

Mikä siinnä uskonnonopetuksessa nyt riivaa? Itse ainakin näen uskonnon yhtenä tärkeimpänä aineena koulussa. Aine on erittäin yleissivistävä ja maailmankatsomusta avartava. Miten voi esimerkiksi ymmärtää, mitä uutisissa sanotaan Lähi-Idän alueen tapahtumia ilman tietoa alueen uskonnoista? Lisäksi ainakin itsestä tuntuu, että tästä kirkon vastaisuudesta on, varsinkin Suomessa, tullut jonkinlainen muoti-ilmiö...
Ottaen huomioon, että kristinusko on maailman suurin uskonto, eikö olisi hyvä tietää edes vähän sen synnystä. Juuri tähän kyseiseen yleissivistykseen kuuluu mielestäni mm. Raamatun kuuluisammat kertomukset (Vuorisaarna, Laupias Samarialainen...) ja lisäksi olisi hyvä tietää, kuinka Raamattu on vuosisatojen aikana kasattu.

Lainaus:16.02.2010 Aapelus kirjoitti:
Miten voi esimerkiksi ymmärtää, mitä uutisissa sanotaan Lähi-Idän alueen tapahtumia ilman tietoa alueen uskonnoista?

Sinäpä sen sanoit.
Ongelma onkin siinä, että lukiossa ei ole pakollisena oikeastaan lainkaan maalmanuskontojen opetusta. Jos uskontoa on pakko olla kolme kurssia pakollisena, niin minun mielestäni ainakin yhden niistä pitäisi liittyä maailmanuskontoihin. Oikeastaan uskonnon syventävät nelos- ja vitoskurssit ovat mielestäni hyödyllisimmät uskonnon kurssit lukiossa.

Lainaus:16.02.2010 Aapelus kirjoitti:
Lisäksi ainakin itsestä tuntuu, että tästä kirkon vastaisuudesta on, varsinkin Suomessa, tullut jonkinlainen muoti-ilmiö...

En usko, että johtuu mistään muoti-ilmiöstä. Ihmiset nyt vain ovat yhä enemmän oppineet ajattelemaan kriittisesti ja järjellisesti. Ja ennen leimautui paljon helpommin, jos vaikka erosi kirkosta, kun nykyään kirkosta eroaminen on melko tavallista.

Vituttaa äärettömästi tuo eräs matikan kurssi jolla on pelkkiä hc-pissiksiä ja muita nuijia jotka vaan jauhaa *****a joka ikinen tunti niin että niihin tehtävien tekoon on mahdotonta keskittyä + täysin saamaton opettaja joka ei muuta osaa sanoa ku "hei.. nyt pitäis.. nyt pitäis olla hiljempaa"

Lainaus:17.02.2010 lihakasa kirjoitti:
Vituttaa äärettömästi tuo eräs matikan kurssi jolla on pelkkiä hc-pissiksiä ja muita nuijia jotka vaan jauhaa *****a joka ikinen tunti niin että niihin tehtävien tekoon on mahdotonta keskittyä + täysin saamaton opettaja joka ei muuta osaa sanoa ku "hei.. nyt pitäis.. nyt pitäis olla hiljempaa"

Täysin samanlaista oli minun matikan kursseilla, aivan jokaisella. Noh, itse sain kyllä keskityttyä sen verran, että joka kerta sain laskettua laskut ja kuunneltua tunneilla. Tämä näkyi hyvin myös matikan prelissä. Itse sain lähemmäs E:tä, kun nämä "paskan jauhaajat" saivat melkein kaikki 0-5 pistettä koko kokeesta, missä max. pistemäärä oli 60. Ja sitten ovat vielä kirjoittamassa matikkaa pakollisena. Oma on mokansa.

Lainaus:16.02.2010 Aapelus kirjoitti:
Mikä siinnä uskonnonopetuksessa nyt riivaa? Itse ainakin näen uskonnon yhtenä tärkeimpänä aineena koulussa. Aine on erittäin yleissivistävä ja maailmankatsomusta avartava. Miten voi esimerkiksi ymmärtää, mitä uutisissa sanotaan Lähi-Idän alueen tapahtumia ilman tietoa alueen uskonnoista? Lisäksi ainakin itsestä tuntuu, että tästä kirkon vastaisuudesta on, varsinkin Suomessa, tullut jonkinlainen muoti-ilmiö...
Ottaen huomioon, että kristinusko on maailman suurin uskonto, eikö olisi hyvä tietää edes vähän sen synnystä. Juuri tähän kyseiseen yleissivistykseen kuuluu mielestäni mm. Raamatun kuuluisammat kertomukset (Vuorisaarna, Laupias Samarialainen...) ja lisäksi olisi hyvä tietää, kuinka Raamattu on vuosisatojen aikana kasattu.

Jos niin paljon kiinnostaa niin sitten voi mennä rippikoluun opiskelemaan näitä asioita tai lukea vaikka netistä. Maailmanuskonnot ja opettaminen maailman eri kulttuureista ei ole hyödytöntä, mutta joidenkin vanhojen tarinoiden ulkoa opiskelu menee imo jo turhuuden puolelle.

Lainaus:17.02.2010 Armada kirjoitti:

Lainaus:16.02.2010 Aapelus kirjoitti:
Miten voi esimerkiksi ymmärtää, mitä uutisissa sanotaan Lähi-Idän alueen tapahtumia ilman tietoa alueen uskonnoista?

Sinäpä sen sanoit.
Ongelma onkin siinä, että lukiossa ei ole pakollisena oikeastaan lainkaan maalmanuskontojen opetusta. Jos uskontoa on pakko olla kolme kurssia pakollisena, niin minun mielestäni ainakin yhden niistä pitäisi liittyä maailmanuskontoihin. Oikeastaan uskonnon syventävät nelos- ja vitoskurssit ovat mielestäni hyödyllisimmät uskonnon kurssit lukiossa.

Lainaus:16.02.2010 Aapelus kirjoitti:
Lisäksi ainakin itsestä tuntuu, että tästä kirkon vastaisuudesta on, varsinkin Suomessa, tullut jonkinlainen muoti-ilmiö...

En usko, että johtuu mistään muoti-ilmiöstä. Ihmiset nyt vain ovat yhä enemmän oppineet ajattelemaan kriittisesti ja järjellisesti. Ja ennen leimautui paljon helpommin, jos vaikka erosi kirkosta, kun nykyään kirkosta eroaminen on melko tavallista.

Meillä ainakin uskonnon ykköskurssi oli lähinnä maailmanuskoja ja käytiin lähi-itä kohtuullisen tarkasti läpi.

Mulle riittäis uskonnosta se, että käytäis vaan läpi mitä kaikkia eroja on kaikilla maailmanuskonnoilla kuten hindulaisuudella, kristinuskolla jne. Näitähän juuri käsiteltiin 1.kurssilla ja repäisin E:n esseestä kun vertailin kristinuskoa ja hindulaisuutta.

Sitten taas tässä 2.kurssissa ollaan lähinnä perehdytty enemmän kristinuskoon ja sen syntyyn jne. En pistä myöskään pahaksi sitä, että tietää maailman kuuluisamman uskonnon synnystä ja sen muista taustoista mutta mulle kyllä riittää ainoastaan se, että kuulun kristinuskoon ja käyn pakollisissa tapahtumissa kuten hautajaisissa, konfirmaatioissa, häissä ja lasten kastejuhlissa. Ei mikään muu tässä maailmassa ole pakkoa kuin kuolema & verot.

Jotkut raamatun kertomukset on kyllä semmosta turhuutta mun mielestä, jos niitä pitäisi ulkoa muistaa. Itse muistan lähinnä vaan jonkun maailman luomiskertomuksen ja riittä mulle vallan mainiosti. Vois kyllä mun puolesta noi kaikki pakolliset kurssit kiteyttää yhteen kurssiin, jossa käytäis sitte ne tärkeimmät ja oleellisimmat asiat. Jossain riparilla niitä jotain kertomuksia muistaakseni luettiin mutta niistä en muista yhtään mitään, ylläri

Kyllä alkaa mulla ainaki tosi helposti menee kaikki uskonnonjorina toisesta korvasta sisää ja toisee. Kaikki uskovaiset saa mun puolesta käydä vaikka kaikki uskonnon kurssit läpi jos kiinnostusta riittää. 1-2 pakollista kurssia riittäis imo.
Joo tämmöi raportti tällä kertaa..