Jos tänä vuonna aloittelisin matikkaa, niin ostaisin varmaan aluksi ihan perus 20e funktiolaskimen ja sitten jos ei ole rahasta kiinni, niin graafisen joka tukee niitä symboli juttuja.

Nyt mennään tällä 70e ti84+, koko luokalla on samanlainen ja ei ainakaan itseäni kaduta ostaminen. Mutta ainakin sain sen käsityksen, että nuo keväällä sallitut symboliset laskimet säästää ihan hemmetisti aikaa jos on vähän heikompi matikassa, käsitykseni mukaan sillä voi tarkistaa dervointeja ja intergraaleja tms suoraan näpyttelemällä. Juuri aloiteltiin MAA 7 ja kirjaa selaillessa ei varsinaisen mukavalta näytä (Derivointi siis kyseessä)

Vielä mennään kohtuu hyvissä fiiliksissä, tosin vähän ristiriitainen tunne, että pitäisikö mennä niihin wanhoihin vai ei. Kirjoitettavat aineet ovat kumminkin selvillä, ja jonkinnäköistä hataraa kuvaa alkaa muodostua mihin sitten lukion jälkeen, joten olen mielestäni vielä hyvin raiteilla. Tosin tuota ruotsia on vähän turhan paljon tänä vuonna.

Oma TI-84+ maksoi muistaakseni paljon enemmän :S. Kyllä sillä pärjää oikein mainiosti.

Muistelisin symbolisen laskimen tarkoittavan sitä, että sillä voi laskea useampia muutujia, että sen kuin vaan tunkee polynomin tai vastaavan sellaisenaan laskimeen, niin vastauksen saa nappia painamalla. Olikohan sillä sellainenkin ominaisuus, että se antaa vastauksessa tarkan arvon, esim sqrt(3). Njäh, en muista tarkkaan.

Ehdottomasti wanhoihin! Oikein rento ja mukava kurssi.

Lainaus:visperi kirjoitti:
Mitä muuten ootte mieltä ottaisinko saksan vai ranskan site 2. jaksossa valinnaiseksi. Aattelin alottaa uuden kielen ja silon on ainut mahdollisuss aloittaa. Tiedän sitten jo, että saksaa puhutaan aika paljon maailmassa, mutta kysyn nyt lähinnä teidän omia mielipiteitä.

No jos vasta tossa vaiheessa alottaa niin varmaan aika sama. Pitkää saksaa lukeneena itkin sisäisesti jokaisella tunnilla ja murruin kirjoittamaan sen lyhyenä =D Mutta sinänsä ihan mukava kieli ja alussa helppo. Itekin varmaan nytten yliopistossa jatkan opiskelua. Äänestän saksan puolesta.

Lainaus:MMAZDA kirjoitti:
Jo lukion käyneiltä tai 3. vuoden aloittavilta kyselen paljonko jätitte viimeiselle vuodelle kursseja ja onko 5 aineen kirjoittaminen keväällä täysin hullu ajatus?

Eipä se ole niinkuin tossa jo sanottiin. Äikkään ei oikeen voi lukea, enkkuakaan harvemman tarvitsee (monien joukossa myös minä kirjoitin lukematta L:n). Lisäksi jonkun aineenhan voit jo syksyllä rykäistä jos suunnittelet hyvin.

Lainaus:lap101 kirjoitti:
Vielä mennään kohtuu hyvissä fiiliksissä, tosin vähän ristiriitainen tunne, että pitäisikö mennä niihin wanhoihin vai ei.

Kandee, hauskempaa yhteismenoa lukiossa tuskin on.

En tajua tätä ihmisten stressaamista lukiosta. Ite tuntu siltä että jokainen vuosi oli yhtä "helppo", eikä tarvinnu pinnistellä missään vaiheessa. En siis ollu mikään kympin oppilas, mutta en todellakaan myöskään hällä väliä asenteella lukiossa. Ja kirjotuksista tuli M, M, M, C. Kaiken lisäks kaksi M:ää oli pisteen päässä E:stä

^Tuo vähän riippuu mitä aineita lukee ja miten on järjestänyt lukujärjestyksensä. Itse ainakin raavin kasaan suurimman osan kursseista 1. ja 2. vuonna että kakkosvuodelle tuli aika paljon kursseja.

Lainaus:23.08.2011 MMAZDA kirjoitti:

Jo lukion käyneiltä tai 3. vuoden aloittavilta kyselen paljonko jätitte viimeiselle vuodelle kursseja ja onko 5 aineen kirjoittaminen keväällä täysin hullu ajatus?

Itse jätin vain yhden pakollisen (muistaakseni MAA10) viimeiselle vuodelle, koska en pystynyt suorittamaan sitä aikaisemmin. Muuten vikana vuonna oli jäljellä vain kertauskursseja, ja omasta mielestäni se oli helpompaa niin, että saattoi keskittyä vain oleellisuuksiin. Aina voi kirjoittaa viisi ainetta kerralla, jos nyt väkisin haluaa, mutta omasta mielestäni on helpompaa jos vain pystyy/viitsii jakaa kirjoitettavat aineet useampaan osaan.

Itse kirjoitin kolmessa osassa: 2. keväällä terveystieto, 3. syksyllä äidinkieli ja englanti ja 3. keväällä matikka, fysiikka ja kemia. Tahdoin panostaa eniten matemaattisiin aineisiin, joten nuo periaatteessa "turhat" aineet piti siis kirjoittaa pois alta, jotteivät häiritsisi oleellisempien aineiden opiskelua.
Terveystieto oli helppo kirjoittaa 2. keväällä (siitä on niin vähän kursseja) ja opettajien vinkumisesta huolimatta myös äidinkieli ja englanti on helppo suorittaa kunniallisin arvosanoin, jos vähän vaan viitsii edes yrittää.

Eli jos vaan jaksat/pystyt, niin kannattaa jakaa kirjoitettavia aineita. Tulee mukavampi fiilis itselleen kun voi keskittyä muutamiin, samankaltaisiin aineisiin kerralla sen sijaan että yrittää päntätä kaikkea mahdollista yhtä aikaa.

E: Itsellä jako hyödytti myös niin, että keväällä kirjoitettavat aineet olivat niitä, joita tarvitsin alani pääsykokeessa. Periaatteessa siis käytännössä tuo kevään kirjoituksiin valmentautuminen hoitui melkeinpä pääsykoelukemisen sivussa, kun molemmat tukivat toisiaan.

Lainaus:23.08.2011 Enlightened kirjoitti:
En tajua tätä ihmisten stressaamista lukiosta. Ite tuntu siltä että jokainen vuosi oli yhtä "helppo", eikä tarvinnu pinnistellä missään vaiheessa. En siis ollu mikään kympin oppilas, mutta en todellakaan myöskään hällä väliä asenteella lukiossa. Ja kirjotuksista tuli M, M, M, C. Kaiken lisäks kaksi M:ää oli pisteen päässä E:stä

Riippuu tietenkin lukiosta, opettajista, kurssimääristä, jne.

Esim. minulla on aika paljon kursseja tässä jaksossa, ja opettajat ovat keksineet kaikenlaista "kotiprojektia", eli itselläni ainakin juuri nämä kotona tehtävät itsenäiset työt tuovat sitä kuuluisaa stressiä, ei niinkään koeviikot tai kirjoitukset.

Kirjotan syksyllä enkun ja kemian. Sitten keväällä 2012 kirjotan äikän, pitkän matikan ja fysiikan. Aattelin vaan, että jos sattuisikin menemään joko matikka tai fysiikka alle oman tason, niin paljon sen "uusiminen" tms. maksais sitten vuoden 2012 syksyllä?

Hinnasto ylioppilastutkinnon sivuilta.
Eli 27e perusmaksua + 28e per suoritettava koe.

Milloin pitäisi viimeistään tietää mitä kirjottaa?

Lainaus:24.08.2011 Fautum kirjoitti:
Hinnasto ylioppilastutkinnon sivuilta.
Eli 27e perusmaksua + 28e per suoritettava koe.

Eli saman verran maksaa kuin ekalla yrittämällä. Paskaa.

Sinä päivänä, kun niihin viimeistään pitää imoittautua.

Ens kuussa ois englannin ja ruotsin yo. kuuntelut lähinnä huolettaa kun ne on menny vähän vaihtelevasti. ens keväällä oiskin sit kaikkee kivaa YH, historia, äikkä, lyhyt matikka, ja saksa luultavasti lyhyenä.

E: ja mulla ei viel oikeestaan oo tietoo mihin haen lukion jälkeen. No toisaalta ois hienoo päästä kauppakorkeeseen tai oikeustieteelliseen mutta kilpailu on kova ja mä oon vaan keskinkertainen. enimmäkseenhän se on kiinni miten pärjää pääsykokeissa, mutta ei mulla oo muutamaa tonnii laittaa valmennuskurssiin. Ehkä ammattikorkee ois mun paikkani, tradenomi kenties?

Lainaus:24.08.2011 Joh493 kirjoitti:

E: ja mulla ei viel oikeestaan oo tietoo mihin haen lukion jälkeen. No toisaalta ois hienoo päästä kauppakorkeeseen tai oikeustieteelliseen mutta kilpailu on kova ja mä oon vaan keskinkertainen. enimmäkseenhän se on kiinni miten pärjää pääsykokeissa, mutta ei mulla oo muutamaa tonnii laittaa valmennuskurssiin. Ehkä ammattikorkee ois mun paikkani, tradenomi kenties?

Tästä tulee mieleen eräs sitsien pilkkalaulu...

Kauppakorkeakoulu:
Postilokero, mitä sen on väliä
tulee joku ekonomi,
tradenomi kumminkin.
Kauppasurkeakoulu.

Ammattikorkeakoulu:
Postilokero, mitä sen on väliä
joku muka tradenomi,
merkonomi kuitenkin.
Ammattisurkeakoulu.


Muttajoo, sitten asiallisemmin. Hyvät ihmiset, jos teillä on lukiossa opinto-ohjaaja olemassa niin olkaa hyvät ja hyödyntäkää sitä. Opon tehtävä on kuitenkin auttaa ammatinvalinta-asioissa ja selventää asioita, niin rohkeasti vaan juttelemaan opon kanssa siitä, mitä tahtoo tehdä. Itselläni ainakin oli hyvä opinto-ohjaaja, jonka kanssa sai rauhassa puida lävitse sitä, mitä ukin tahtoi tehdä ja mihin kenelläkin kyvyt riitti (tämä kyllä sanoi reilusti muutamille tyypeille, että ei näillä välttämättä kyvyt riitä haluttuun paikkaan.)

Toisaalta taas jos oikeasti tahdot kauppakorkeakouluun tai oikikseen, niin se sitten kysyy vaan hyvää muistia ja vahvoja perslihaksia. Kyllä ns. "eliittialoja" on opiskelemassa muutakin kuin kahdeksan laudaturin ylioppilaita. Jos siis sisään tahdot, niin otat kirjan kauniiseen käteen ja aloitat raivoisan pänttäämisen kunnes osaat pääsykoekirjat etu- ja takaperin. Harva on kuitenkaan niin tyhmä, ettei muka oppisi jos oikeasti yrittää ja on valmis kestämään myös vastoinkäymisiä.


E: Tähän pieni ekstravaroitus jos ihmiset eivät sitsien käsitettä tiedä. Sitsit = akateeminen pöytäjuhla, jossa syödään, juodaan ja lauletaan. Muiden alojen morkkaus ja oman alan hävytön ylistys kuuluvat perinteisiin. Kyse on siis vitsilaulusta, jota ei kannata lukea pipo liian kireällä.

Lainaus:24.08.2011 Joh493 kirjoitti:

E: ja mulla ei viel oikeestaan oo tietoo mihin haen lukion jälkeen. No toisaalta ois hienoo päästä kauppakorkeeseen tai oikeustieteelliseen mutta kilpailu on kova ja mä oon vaan keskinkertainen. enimmäkseenhän se on kiinni miten pärjää pääsykokeissa, mutta ei mulla oo muutamaa tonnii laittaa valmennuskurssiin. Ehkä ammattikorkee ois mun paikkani, tradenomi kenties?

Ei kannata ajatella, mikä on "hienoa", vaan mikä oikeasti kiinnostaa itseä. Tämä pätee niin opiskeluun kuin työelämäänkin (sama asia).

Lainaus:24.08.2011 Fautum kirjoitti:

Tästä tulee mieleen eräs sitsien pilkkalaulu... --

Tämä ei ole sulle Fautum. Tuli vain mieleen tuosta laulusta näin yleensä.

Vaikka huumoria toki täytyy ollakin, on mun mielestä tällainen elitismi naurettavaa. Juuri tällainen kirjoittelu/asenteet vaikeuttavat monilla sitä omaa ura- ja opiskelunpaikan valintaa. "Kannattaaks mun nyt opiskella mitään, kun en oikkikseen pääse ja amk-tutkinto on ihan *****???"

Itse olen viittä vaille valmis tradenomi, ja tavoitteena on lukea lisäksi oman alan (tietotekniikka/liiketalous) maisterintutkinto sekä väitellä tohtoriksi. Vaikka monia vikoja meidänkin oppilaitoksessa on, sanoisin silti, että pohjimmiltaan on täysin itsestä kiinni, mitä siellä koulussa/koulun ulkopuolella oppii riippumatta siitä itse koulusta ("parempi" koulu ei takaa yhtään sen osaavampaa väkeä).

Mulla on itsellä paljon tuttuja esimerkiksi TKK:lla, jotka eivät edes kuse AMK:hin päin, mutta ovat taidoiltaan jääneet lukiotasolle. Toisena esimerkkinä voisi mainita nykyisen työnantajani palveluksessa olleen DI:n, joka on yksi tyhmimpiä ja ammattitaidottomimpia ihmisiä, joita olen koskaan tavannut ([huumori]ja tähän on laskettu mukaan meidän AMK-opettajat[/huumori]).

Työnantajat muuten arvostavat enemmän sitä henkilön omaa osaamista tutkinnon sijaan. Pelkällä tutkinnolla ei hyvää työpaikkaa saa (jooh, pl. pari alaa). Omaa osaamista voi taas jokainen kehittää niin paljon kuin haluaa, kunhan vain motivaatiota on tarpeeksi.

Ja sitten vielä huomio: itse arvostan ihan älyttömästi näitä "eliittialoja", kuten lääkäreitä ja erilaisia korkeampia tekniikan aloja. Ihmisten osaaminen on kuitenkin erilaista, ja tärkeintä olisi oppia hyödyntymään niitä omia vahvuuksia. Huippuosaajia (huimilla palkoilla mikäli se on tärkeintä) valmistuu kaikille* aloille. Antaa ihmisten opiskella omien halujensa/taitojensa mukaan ilman turhaa kettuilua.

* tähän ei kannata tarttua

Lainaus:24.08.2011 Fautum kirjoitti:

-- Hyvät ihmiset, jos teillä on lukiossa opinto-ohjaaja olemassa niin olkaa hyvät ja hyödyntäkää sitä. --

Täysin samaa mieltä! Tosin meidän lukion opinto-ohjaajat eivät kovin kaksisia olleet, mutta näiden kanssa kannattaa jutella.

Lainaus:24.08.2011 Fautum kirjoitti:

Toisaalta taas jos oikeasti tahdot kauppakorkeakouluun tai oikikseen, niin se sitten kysyy vaan hyvää muistia ja vahvoja perslihaksia. Kyllä ns. "eliittialoja" on opiskelemassa muutakin kuin kahdeksan laudaturin ylioppilaita. Jos siis sisään tahdot, niin otat kirjan kauniiseen käteen ja aloitat raivoisan pänttäämisen kunnes osaat pääsykoekirjat etu- ja takaperin. Harva on kuitenkaan niin tyhmä, ettei muka oppisi jos oikeasti yrittää ja on valmis kestämään myös vastoinkäymisiä.

Näinhän se menee. Ja tuo lukuprosessi on myös hyvä itsetutkiskelun paikka, sillä siinä usein tajuaa, onko kyseinen ala itseään varten (jooh, taas on poikkeuksia kuten vaikkapa psykologia). Esimerkiksi itse kun luin oikeustieteellisen päsykoekirjoja toista kertaa lävitse, tajusin, ettei kyseinen ala ole todellakaan minua varten, vaikka ala olikin kiinnostanut (lähinnä kuitenkin vain alan arvostuksen, ei oman kiinnostuksen perusteella) koko lukion ajan.

Lainaus:25.08.2011 DoomyBlues kirjoitti:

Vaikka huumoria toki täytyy ollakin, on mun mielestä tällainen elitismi naurettavaa. Juuri tällainen kirjoittelu/asenteet vaikeuttavat monilla sitä omaa ura- ja opiskelunpaikan valintaa. "Kannattaaks mun nyt opiskella mitään, kun en oikkikseen pääse ja amk-tutkinto on ihan *****???"

Itse asiassa tähän veikkaisin, että vaikuttaa aika paljon se että ihmiset eivät tiedä kunnolla AMK:sta. Jotenkin ainakin tuntuu siltä, että yliopisto on paljon tunnetumpi instituutio ja ehkä siitä puhutaankin enemmän, niin ihmisten on helppo ajatella että joo menen yliopistoon.
Kun AMK:sta ei tiedetä tarpeeksi (käsittääkseni kauppakorkeakoulukin on nykyään esim. Turussa osa yliopistoa) niin siitä tulee sellainen omituisempi mörkö että mitäs tuolla muka on. Yhtä lailla nimi AMMATTIkorkeakoulu saattaa kalskahtaa vanhan kunnon lukioelitisin korvaan. Tiedän ainakin joitain lukiolaisia, jotka paheksuen totesivat että "se ja se meni AMK:hon kun ei päässy yliopistoon."

Itse veikkaisin siis, että AMK:n suurin ongelma on se, ettei siitä nyt niin hirveästi tiedetä kun yliopisto kulkee hyvin usein itsestäänselvyytenä lukiosta valmistuvien edessä. Monen tiedän ajattelevan AMK:ta vasta, kun he ovat todenneet ettei yliopistoon pääse niin kai sillä on ihan sen takia huono maine kun se on sellainen "Plan B" (vähän kuten yliopiston kemian laitos on lääkikseen haaveilijoiden plan B).
Jos AMK:n mainetta tahdotaan parantaa, niin sitten sitä täytyy tuoda esiin rinnakkaisena vaihtoehtona yliopistolle, eikä mitään "jos nyt et yliopistoon pääse niin onhan tässä näitä vaihtoehtoja..." Yliopistoilla on ainakin olemassa tutustumispäiviä, onko AMK:lla vastaavia ja jos on, niin infotaanko niistä samalla tasolla? Rehellisesti sanottuna ainoat alat, joita varmuudella tiedän AMK:ssa opetettavan ovat sairaanhoitaja/kätilö.

Ja kun näihin lauluihin päästiin niin laitetaan joku lääkiksen oma pilkkalaulukin tähän:

Lennä veitsi sinne,
missä kasvaa tuumori.
Missä kandidaattein kukkii
sairas huumori.
Lennä tii sinne,
missä suoni ammottaa. Huolimattomuutes
omaisia kammottaa.

Oi jospa kerran leikkuusaliin kandi päästä vois,
niin potilas ei koskaan heräämöstä lähtis pois.
Vaan puukotonna en voi viiltää, katsella voin vain.
Vaan aatoksiin, mi kauas entää, silpoa mä saan.

Lainaus:25.08.2011 Fautum kirjoitti:

Itse asiassa tähän veikkaisin, että vaikuttaa aika paljon se että ihmiset eivät tiedä kunnolla AMK:sta. Jotenkin ainakin tuntuu siltä, että yliopisto on paljon tunnetumpi instituutio ja ehkä siitä puhutaankin enemmän, niin ihmisten on helppo ajatella että joo menen yliopistoon.
Kun AMK:sta ei tiedetä tarpeeksi (käsittääkseni kauppakorkeakoulukin on nykyään esim. Turussa osa yliopistoa) niin siitä tulee sellainen omituisempi mörkö että mitäs tuolla muka on. Yhtä lailla nimi AMMATTIkorkeakoulu saattaa kalskahtaa vanhan kunnon lukioelitisin korvaan. Tiedän ainakin joitain lukiolaisia, jotka paheksuen totesivat että "se ja se meni AMK:hon kun ei päässy yliopistoon."

Itse veikkaisin siis, että AMK:n suurin ongelma on se, ettei siitä nyt niin hirveästi tiedetä kun yliopisto kulkee hyvin usein itsestäänselvyytenä lukiosta valmistuvien edessä. Monen tiedän ajattelevan AMK:ta vasta, kun he ovat todenneet ettei yliopistoon pääse niin kai sillä on ihan sen takia huono maine kun se on sellainen "Plan B" (vähän kuten yliopiston kemian laitos on lääkikseen haaveilijoiden plan B).
Jos AMK:n mainetta tahdotaan parantaa, niin sitten sitä täytyy tuoda esiin rinnakkaisena vaihtoehtona yliopistolle, eikä mitään "jos nyt et yliopistoon pääse niin onhan tässä näitä vaihtoehtoja..." Yliopistoilla on ainakin olemassa tutustumispäiviä, onko AMK:lla vastaavia ja jos on, niin infotaanko niistä samalla tasolla? Rehellisesti sanottuna ainoat alat, joita varmuudella tiedän AMK:ssa opetettavan ovat sairaanhoitaja/kätilö.

Näinähän se on. Tietoa ei ole, ja tietyt ennnakoluulot elävät sitkeästi AMK-tutkintoja kohtaan. Myös AMK:n maine kakkosvaihtoehtona (vaihtoehtona yliopistolle) johtuu juuri tästä. Esimerkiksi alaa, jota itse opiskelen, ei pystyisi yhtään sen paremmin opiskelemaan TKK:lla kuin vaikkapa yliopiston tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa.

Voi olla, että myös opinto-ohjaajilla olisi asennekasvatuksen paikka tässä asiassa. Ainakaan meidän lukiossa (Tapiolan lukio Espoossa) ei AMK:ta edes esitelty opinto-ohjauksen tuntien yhteydessä. Näin oli ainakin vuosina 05-06. Kun meillä kävi korkeakoulujen edsutajia esittelemässä laitoksiaan, en muista yhtään AMK-edustajaa tulleen (kutsutuksi?) paikalle. Tai sitten en kiinnittänyt heihin huomiota juuri em. asenteiden vuoksi? ;) (Kyllä, mulle AMK oli lukion alussa myös kirosana.)

Onhan noita esittelypäiviä, ja esimerkiksi meidän koulun (HAAGA-HELIA) edustajia ravaa kaikenmaailman opiskelumessuilla. Käykö nuoret sitten oikeasti näillä, on aivan toinen juttu. Itseäni ei ainakaan lukioaikana kiinnostanut käydä varsinaisesti tutustumassa oppilaitoksiin vaan enemmänkin siihen alaan, joka kiinnosti. Tutustuminen tuli siis tehtyä toisin päin.

Tästä päästäänkin siihen, että AMK:ta pitäisi entistä enemmän markkinoida koulutuksen työelämälähtöisyyden näkökulmasta. Koulutuksen todellisesta työelämälähtöisyydestä voi sitten olla kukin mitä mieltä tahansa, mutta ainakin itse olen havainnut kursseilla opetuksen painotuksen teorian sijaan käytäntöön. Tällä en tietenkään tarkoita sitä, että kyseessä olisi joku käsityötutkinto (kuten jotkut luulevat!), vaan sitä, että tehdään todella paljon projektitöitä, joissa toimitaan alan tavan mukaisesti. Teoria testataan toisin sanoen samantien käytännössä. Voin tietenkin tässä asiassa puhua vain oman alani puolesta, sillä en muita juurikaan tunne.

Sairaanhoitajien/kätilöiden lisäksi liiketalouden ja tietotekniikan väkeä koulutetaan todella paljon AMK:ssa. Lisäksi on näitä asisstentti- ja muita linjoja. Tämän vuoksi joskus pilkallisesti kutsutaankin sihteeriyliopistoksi. ;)

----------

Mun mielestä koko hakuprosessin korkeakouluhin voisi muuttaa enemmän siihen opiskeluun panostamisen painottamiseen, eli sisään pääsisi todella helposti, mutta ohjelmasta lentäisi ulos, ellei opinnot etene tarpeeksi rivakasti.

Onko jossain (netissä) biologian ylppäreihin jtn kirjallisia mallivastauksia. Abitreereistä kattonut niitä videoita, mutta niistä ei oikein saa selvää miten pitäisi lähteä. Psykassa oli helppo, kun piti ensin selittää parit avain termit ja siitä sitten aika vapaasti eteenpäin.

Pitäisi palautella äikän opettajalle taas harjoitus esseekokeita. Muutama tehdään aina kurssien aikana.

Vit*ttaa vaan kun nämä tehtävänannot/valmiit otsikot ovat aina täyttä tuubaa. Näitäkin useita tehnyt, monista eri lapuista ja missään ei ole ollut kertaakaan hyvää ja miellyttävää tehtävänantoa. Saa nähä mitä tulee kirjotuksista jos samanlaista pa*kaa ovat sinne suoltaneet

Lainaus:25.08.2011 Koomikk0 kirjoitti:
Pitäisi palautella äikän opettajalle taas harjoitus esseekokeita. Muutama tehdään aina kurssien aikana.

Vit*ttaa vaan kun nämä tehtävänannot/valmiit otsikot ovat aina täyttä tuubaa. Näitäkin useita tehnyt, monista eri lapuista ja missään ei ole ollut kertaakaan hyvää ja miellyttävää tehtävänantoa. Saa nähä mitä tulee kirjotuksista jos samanlaista pa*kaa ovat sinne suoltaneet

Lainaus:25.08.2011 Koomikk0 kirjoitti:
Pitäisi palautella äikän opettajalle taas harjoitus esseekokeita. Muutama tehdään aina kurssien aikana.

Vit*ttaa vaan kun nämä tehtävänannot/valmiit otsikot ovat aina täyttä tuubaa. Näitäkin useita tehnyt, monista eri lapuista ja missään ei ole ollut kertaakaan hyvää ja miellyttävää tehtävänantoa. Saa nähä mitä tulee kirjotuksista jos samanlaista pa*kaa ovat sinne suoltaneet

Voin luvata, hirveää sontaa ne siellä kirjotuksissakin on. Silti varsinkin tekstitaitokokeessa. Onneks tää ***** jo ohi!

No on se sontaa jos siihen asennoituu, että se on sontaa. Se taas näkyy vastauksessa ja myöhemmin arvosanassa.

Lainaus:26.08.2011 Visse kirjoitti:
No on se sontaa jos siihen asennoituu, että se on sontaa. Se taas näkyy vastauksessa ja myöhemmin arvosanassa.

"NYkyään on paljon design-tuotteita. Kirjoita muotoilun merkityksestä arjessa"

Oha se iha mukava että tuoli on tuolin muotonen. WUT

^Eipä tuo nyt niin kauhea aihe ole, että täytyy kirjoittaa käytännössä esteettisyydestä arjessa.

Lainaus:25.08.2011 Koomikk0 kirjoitti:
Pitäisi palautella äikän opettajalle taas harjoitus esseekokeita. Muutama tehdään aina kurssien aikana.

Vit*ttaa vaan kun nämä tehtävänannot/valmiit otsikot ovat aina täyttä tuubaa. Näitäkin useita tehnyt, monista eri lapuista ja missään ei ole ollut kertaakaan hyvää ja miellyttävää tehtävänantoa. Saa nähä mitä tulee kirjotuksista jos samanlaista pa*kaa ovat sinne suoltaneet

Eipä niihin helppoihin aiheisiin edes kannata tarttua, niistä on vaikeampi saada hyviä pisteitä kun kaikki kirjoittavat samasta aiheesta. Eräs opettajani juuri mainitsi siitä, että kyllä häntä ainakin hajotti joskus lukea 100 Titanicin juonikuvausta, kun esseessä oli jokin "suuri rakkaustarina"-aihe.
Jos vaan osaat, niin koeta kirjoittaa aineistoessee. Niihin tartutaan harvemmin joten niistä on periaatteessa helpompi saada hyvät pisteet.

Sen verran noista jatkokoulutuspaikoista, että eipä meilläkään lukiossa puhuttu muusta kuin yliopistosta. Tämä sinällään ymmärrettävää, että lukio toimi paikallisen yliopiston alaisuudessa. Monien vaiheiden jälkeen itsekin valmistuin lopulta ammattikorkeakoulusta insinööriksi, enkä kyllä omasta alastani saanut mitään tietoa lukion opoilta tai jatkokoulutusinfoista. Tämä ehkä jälleen siksi, että Suomessa voi oman alani DI-tutkinnon suorittaa tietääkseni 1-2 yliopistossa, eikä paikallinen yliopisto näihin kuulu.

Uskaltaisin väittää, että haastavuudessa tuo koulutus välillä pyyhkii lattiaa hyvin monilla yliopistotutkinnoilla. Tästä syystä onkin monesti huvittanut joidenkin ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijoiden naureskelu "ammattisurkealle" ja ties mille superamisjutuille. Varsinkin omat KTM-tuttavani ovat hieman kasvettuaan tajunneet, ettei se oma koulutus loppujen lopuksi ollutkaan niin haastava tai ovia avaava kuin koululaitokset antoivat ymmärtää.

Onhan tuo inssitutkinto myös huomattavasti arvostetumpi kuin jotakuinkin kaikki muut AMK-tutkinnot. Käytännönarvo näkyy parhaiten kyllä työelämässä, jossa meikäläiset ovat melko valmiita toimihenkilötason tehtäviin onnistuneen työharjottelun jäljiltä. Tärkeintä onkin se, että hankkii opiskeluaikana pohjatietoa ja yrittää aina saada omalta alalta kesätyöt. Työ tekijäänsä opettaa. Oli tekijä sitten DI tai superamis.

Lainaus:26.08.2011 Seven kirjoitti:
Uskaltaisin väittää, että haastavuudessa tuo koulutus välillä pyyhkii lattiaa hyvin monilla yliopistotutkinnoilla. Tästä syystä onkin monesti huvittanut joidenkin ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijoiden naureskelu "ammattisurkealle" ja ties mille superamisjutuille. Varsinkin omat KTM-tuttavani ovat hieman kasvettuaan tajunneet, ettei se oma koulutus loppujen lopuksi ollutkaan niin haastava tai ovia avaava kuin koululaitokset antoivat ymmärtää.

Näinhän se on. Vaikka itselle ei tutkinto ole hirveästi harmaita hiuksia antanut, voin kyllä helposti todeta, että melko haastavia tehtäväksiantoja on eteen tullut. Nyt siis oletetaan, että ne tehtäväksiannot halutaan suorittaa erinomaisin arvosanoin. Veikkaanpa, että haastavuus on kaikissa tutkinnoissa samaa tasoa (toki onhan niitä eroja), mikäli pitää vain kiinni itselle asettamistaan vaatimuksista.

Korkeakoulututkinnot ovat vissiin kokeneet nykyään melkoisen inflaation. Tämän vuoksi niiden ovien avaamiseen tarvitaan myös sitä ihan oikeaa työkokemusta/taitoja, ja tässä tulee minun mielestäni vastaan AMK-tutkintojen vahvuus niiden työelämälähtöisyytensä vuoksi.

Lainaus:Onhan tuo inssitutkinto myös huomattavasti arvostetumpi kuin jotakuinkin kaikki muut AMK-tutkinnot. Käytännönarvo näkyy parhaiten kyllä työelämässä, jossa meikäläiset ovat melko valmiita toimihenkilötason tehtäviin onnistuneen työharjottelun jäljiltä. Tärkeintä onkin se, että hankkii opiskeluaikana pohjatietoa ja yrittää aina saada omalta alalta kesätyöt. Työ tekijäänsä opettaa. Oli tekijä sitten DI tai superamis.

Komppaan tätä täysin. Tai no en ota kantaan tuohon arvostukseen, mutta nimenomaan (hyvin suoritetun) työharjoittelun merkitykseen työnsaannissa sekä opiskelun rooliin pohjatietojen hankinnassa.