Lainaus:26.08.2011 Fautum kirjoitti:

Eipä niihin helppoihin aiheisiin edes kannata tarttua, niistä on vaikeampi saada hyviä pisteitä kun kaikki kirjoittavat samasta aiheesta. Eräs opettajani juuri mainitsi siitä, että kyllä häntä ainakin hajotti joskus lukea 100 Titanicin juonikuvausta, kun esseessä oli jokin "suuri rakkaustarina"-aihe.
Jos vaan osaat, niin koeta kirjoittaa aineistoessee. Niihin tartutaan harvemmin joten niistä on periaatteessa helpompi saada hyvät pisteet.

En nyt meinannut että nämä olisivat vaikeita/helppoja, aiheet eivät vain koskaan ole sellaisia mistä olisi mukava kirjoittaa. Aina sitä saamarin pakkopullaan kun näkee esseiden aiheet.

Olisi kerranki edes jotakin järkevää siinä lapussa mistä kirjottaa

Pitääkö tota ruotsia olla ekana vuonna vähintään 3 kurssia, vai onko se vain jos aikoo kirjoittaa?

Lainaus:29.08.2011 Juizzi kirjoitti:
Pitääkö tota ruotsia olla ekana vuonna vähintään 3 kurssia, vai onko se vain jos aikoo kirjoittaa?

Se on se suositus, että vedät ne 3 kurssia ekana vuonna (jos siis lyhyenä vedät). Ne kannattaa sillon vetää vaikka ei kirjottaisikaan.

Lainaus:29.08.2011 Juizzi kirjoitti:
Pitääkö tota ruotsia olla ekana vuonna vähintään 3 kurssia, vai onko se vain jos aikoo kirjoittaa?

Ruotsin 5 ekaa kurssia on muutenkin pakollisia, joten sama kai ne on käydä alta pois.

Lainaus:29.08.2011 Juizzi kirjoitti:
Pitääkö tota ruotsia olla ekana vuonna vähintään 3 kurssia, vai onko se vain jos aikoo kirjoittaa?

Itselläni oli vain ekana vuonna 1-2, tokana 3-4, abina 5. Siis lyhyessä ruotsissa

Lainaus:29.08.2011 Juizzi kirjoitti:
Pitääkö tota ruotsia olla ekana vuonna vähintään 3 kurssia, vai onko se vain jos aikoo kirjoittaa?

Pakolliset on pakollisia, lakkia ei tule jos ei ole suorittanut kaikkia pakollisia.

Lainaus:29.08.2011 marqui kirjoitti:

Lainaus:29.08.2011 Juizzi kirjoitti:
Pitääkö tota ruotsia olla ekana vuonna vähintään 3 kurssia, vai onko se vain jos aikoo kirjoittaa?

Itselläni oli vain ekana vuonna 1-2, tokana 3-4, abina 5. Siis lyhyessä ruotsissa

Itsellä oli ekana vuonna muistaakseni 1-4 ja tokana vuonna 5-6. Eli abivuonna (ja suurin osa kakkosvuodesta) ei ollut yhtään ruotsia, mikä oli helpotus.

Minullapas oli ekana vuonna 1 ruostin kurssi. Sain hylätyn ja uusintakokeessa juuri läpi. Siihen loppui meikäläisen ruotsin opiskelut kun olen kaksoistutkinnolla.

Lainaus:30.08.2011 Reaktori kirjoitti:
Minullapas oli ekana vuonna 1 ruostin kurssi. Sain hylätyn ja uusintakokeessa juuri läpi. Siihen loppui meikäläisen ruotsin opiskelut kun olen kaksoistutkinnolla.

Eipä se siihen suinkaan lopu. Sekä AMK:ssa että yliopistossa on yksi pakollinen ruotsin kurssi. Oletettavasti jatkat jompaan kumpaan, koska muutoin lukio olisi pelkkää ajanhukkaa.

Hahah. Tänään oli tuo mopokaste nyt sitten, ja kesken kaiken alkoi todella hurja rankkasade. Mopot kastuivat siellä kilpaillessaan oikein kunnolla, samalla kun me seisoskeltiin sateenvarjojen alla ;D

Lainaus:27.08.2011 Koomikk0 kirjoitti:

En nyt meinannut että nämä olisivat vaikeita/helppoja, aiheet eivät vain koskaan ole sellaisia mistä olisi mukava kirjoittaa. Aina sitä saamarin pakkopullaan kun näkee esseiden aiheet.

Olisi kerranki edes jotakin järkevää siinä lapussa mistä kirjottaa

Samaa mieltä. En ole oikein oivaltanut syytä sillekkään, miksei voisi olla vain vapaa aihe? Tai edes todella löysästi rajattuja aiheita.

^Siihen on muutamia suhteellisen helppoja perusteluja:
1. Tekstien arvostelu on helpompaa, kun tekstit käsittelevät samaa aihepiiriä. Esimerkiksi kasvihuoneilmiöstä kertovaa ja musikaalisuudesta kertovaa esseetä voi olla vaikea verrata keskenään, joten arvostelijan itsensä on helpompi pisteyttää esseet, kun näkee monta eri versiota samasta tekstistä. Taitava kirjoittaja kykenee erottumaan joukosta, kun taas keskinkertaisuus jää toistelemaan samoja kliseitä mitä muutkin. On helpompi arvioida kirjoittajien taitoja, jos kaikki kirjoittavat samasta aiheesta kuin silloin, jos kaikki kirjoittavat mistä tykkäävät.
2. Kokelaan oman lukutaidon tarkistus. Onko kokelaan luku- ja ymmärrystaito sillä tasolla, että hän ymmärtää, mitä esseeotsikko häneltä vaatii? Eli osaako kokelas kirjoittaa annetusta aiheesta, vai vetäiseekö hän aiheen vierestä (ts. ei ymmärrä tehtävänantoa). Jos kaikki kirjoittavat mistä ikinä tykkäävät, niin ihan tällaista perusjuttua ei saa tarkistettua (käsittääkseni joka kerta löytyy aina niitä, jotka kirjoittavat aiheen ohitse.)
3. Ihan yksinkertaisesti testataan kykyä kirjoittaa. Kuka tahansa osaa kirjoittaa lemppariaiheestaan jotain kivaa tekstiä, mutta maailma ei toimi niin, että kaikki kirjoittavat vain kivoja, itseään kiinnostavia tekstejä. Taitava kirjoittaja kykenee kirjoittamaan myös ei-niin-kivoista aiheista laadukasta tekstiä, tai kykenee löytämään aineistosta kiehtovia pointteja.

Yksinkertaisesti: äidinkielen kokeessa ei testata vain ja ainostaan sitä, osaatteko kirjoittaa kivoja satuja jos eteen isketään paperinpala. Sitähän kutsutaan myös "kypsyyskokeeksi".

En itsekään varsinaisesti nauttinut äidinkielen kirjoituksista, mutta kyllähän sekin tuli sitten hammasta purren ja kiroillen suoritettua, vaikka tekstitaidon aineistot olivat täysin takapuolesta ja esseesäkin piti siteerata turhantärkeää suomalaista ohjaajaa.

E: En itsekään varsinaisesti rakasta yo-lautakuntaa, mutta jos yrittää ymmärtää niiden sisäistä logiikkaa, niin on helpompi vastata kokeessa toivotulla tavalla.

Teennäiseksi jauhamiseks se meni mullakin suht usein, jos se on "taitavaa kirjoittamista" että osaa mahdollisimman hyvin teeskennellä että on kiinnostunut niin väittäisin sen olevan aika turha taito.

Lainaus:01.09.2011 JjO kirjoitti:
Teennäiseksi jauhamiseks se meni mullakin suht usein, jos se on "taitavaa kirjoittamista" että osaa mahdollisimman hyvin teeskennellä että on kiinnostunut niin väittäisin sen olevan aika turha taito.

No itse olen kyllä yliopistossa joutunut tekemään kirjoitustöitä, joissa on saanut teeskennellä, että kyllä kiinnostaa ja kyllä oli siistiä, että eipä ole se taito hukkaan mennyt.

Lukiossa saa esseistä sun muista reaalivastauksista hyviä numeroita kunhan keksii sinne väliin aina jotain täytettä ja esittää että aihe on todella mielenkiintoinen... Aina opettajat painottavat vastauksen ytimekkyyttä jne. mutta itse ainakin olen saanut parhaat pisteet 3 sivun vastauksista josta puolet on vain latteuksia ja täytesanoja.

Lainaus:01.09.2011 Martial4rtist kirjoitti:
Lukiossa saa esseistä sun muista reaalivastauksista hyviä numeroita kunhan keksii sinne väliin aina jotain täytettä ja esittää että aihe on todella mielenkiintoinen... Aina opettajat painottavat vastauksen ytimekkyyttä jne. mutta itse ainakin olen saanut parhaat pisteet 3 sivun vastauksista josta puolet on vain latteuksia ja täytesanoja.

Juuri näin! Tarpeeksi vaan liirumlaarumia sinne väliin, että saa pituutta esseelle. Lisäksi ytimekäs ja nokkela lopetus. --> opettaja likes.

Lainaus:04.09.2011 StormyWeather kirjoitti:

Lainaus:01.09.2011 Martial4rtist kirjoitti:
Lukiossa saa esseistä sun muista reaalivastauksista hyviä numeroita kunhan keksii sinne väliin aina jotain täytettä ja esittää että aihe on todella mielenkiintoinen... Aina opettajat painottavat vastauksen ytimekkyyttä jne. mutta itse ainakin olen saanut parhaat pisteet 3 sivun vastauksista josta puolet on vain latteuksia ja täytesanoja.

Juuri näin! Tarpeeksi vaan liirumlaarumia sinne väliin, että saa pituutta esseelle. Lisäksi ytimekäs ja nokkela lopetus. --> opettaja likes.

Valitettavan totta. Äidinkielen runokurssilta olin n. puolet pois. Myös läksyt ja kurssitehtävät hoidettiin parhaimmillaan välttävästi. Kurssikokeesta tästä huolimatta 8,5 ja kurssista 8.

Yläasteelta päästessäni ajattelin, että ei nyt lukiossa enää tällainen p*skanjauhanta voi opettajille mennä läpi. Vielä sieltä kasia ja ysiä paukkuu täysin samalla kaavalla.

Kirjoituksissa se todellisuus iskee.

Lainaus:04.09.2011 Kosk3lo kirjoitti:
Kirjoituksissa se todellisuus iskee.

Ainakaan itselläni ei iskenyt mikään karu todellisuus, vaan kirjoitukset menivät ihan yhtä läpällä kuin koko lukio. *****a jauhamalla niitä eximioita ja magnoja plus yksi laudatur tuli. Onneksi en käyttänyt tuntiakaan kirjoituksiin lukemiseen.

Lainaus:04.09.2011 Kosk3lo kirjoitti:
Kirjoituksissa se todellisuus iskee.

Eivätkös ne YO-sensorit ole entisiä opettajia? Aika juosten kusemalla saa hyviä numeroita äikästä+muiden kielten aineista.

Omasta lukiomenestyksestä vielä hieman.
Yllättävän hyvin vierähti 1. vuosi ja toinenkin hyvillä mallin käynnissä. Vinkkinä lukiosta stressaaville: aseta selvät tavoitteet. Eli opiskele sitä, mikä kiinnostaa ja jätä muu suosiolla pois. Mielestäni ei ole mitään järkeä opiskella historiaa hiki otsalla, jos meinaa tulevaisuudessa lääketieteelliseen.

Omat kirjoitussuunnitelmat kutakuinkin näin: (äidinkieli) historia, yhteiskuntaoppi, englanti ja ruotsi. Näihin aineisiin siis panostan. Muista kursseista mikä tahansa yli nelosen arvosana on hyväksyttävä.

JOo tämä pa*kanjauhanta itteäkin kokeissa "ärsyttää". En osaa sitä pa*kaa sinne väliin tunkea, jonka takia varsinkin äidinkielessä vastaukset ovat liian lyhyitä (viime tekstitaidon koe oli 1 sivu konseptilla).

Mutta saa nähä. Harjoittelee kirjotuksiin

Lainaus:01.09.2011 Fautum kirjoitti:
^Siihen on muutamia suhteellisen helppoja perusteluja:
1. Tekstien arvostelu on helpompaa, kun tekstit käsittelevät samaa aihepiiriä. Esimerkiksi kasvihuoneilmiöstä kertovaa ja musikaalisuudesta kertovaa esseetä voi olla vaikea verrata keskenään, joten arvostelijan itsensä on helpompi pisteyttää esseet, kun näkee monta eri versiota samasta tekstistä. Taitava kirjoittaja kykenee erottumaan joukosta, kun taas keskinkertaisuus jää toistelemaan samoja kliseitä mitä muutkin. On helpompi arvioida kirjoittajien taitoja, jos kaikki kirjoittavat samasta aiheesta kuin silloin, jos kaikki kirjoittavat mistä tykkäävät.

Eli ts. se jolle pamahtaa sopiva aihe "voittaa" kirjoitukset. Helkutin typerää kun kirjoitusten tulos on ihan siitä kiinni, että pitääkö tänä vuonna kirjoittaa pottujen viljelystä vaiko autojen kiihtyvyydestä

^Loppujenlopuksi se on minusta ihan sama mitä siellä ylppäreissä kysytään, ne jotka osasivat kirjoitattaa kursseilla hoitavat kyllä kirjoituksetkin hyvin kysyttiin mitä vaan. Jollekin voi osua mieluinen aihe, mutta siltikin ne jotka osaavat niin osaavat.

Itehän olen sitä kevään 2009 "Villisorsa vei lakkini"-porukkaa =D Voi sitä valitusta ja porua silloin. Suurinta ääntä pitivät juuri ne, jotka toivoivat "jotain kivaa" aihetta.

Lainaus:04.09.2011 Koomikk0 kirjoitti:
Eli ts. se jolle pamahtaa sopiva aihe "voittaa" kirjoitukset. Helkutin typerää kun kirjoitusten tulos on ihan siitä kiinni, että pitääkö tänä vuonna kirjoittaa pottujen viljelystä vaiko autojen kiihtyvyydestä

"Sopivat" aiheet tuppaavat yleensä olemaan niitä suosituimpia aiheita, jolloin ihmisten määrä, jotka aiheesta kirjoittavat, kasvaa korkeaksi jolloin taas kerran se, joka osaa kirjoittaa hyvin, erottuu joukosta.
Sillä kerralla kun itse kirjotin, löytyi kirjoitusaiheita jalkapallosta ja tatuoinneista, ja äidinkielen opettajan esimmäinen kommentti kokeen jälkeen oli "Et kai sä vaan menny kirjottamaan jalkapallosta tai tatuoinneista?!" Villisorsa-vuosikerran suosikkiaihe esseekokeessa oli taas Facebook. Käytännössä siis tämä "sopiva aihe voittaa" toimii siis lähinnä siinä kohdin, jos mielenkiinnon kohteesi poikkeavat merkittävästi valtavirrasta tai lemppariaiheesi on maskeerattu piiloon monen sivun aineiston sisuksiin. Helposta aiheesta on kaikista vaikeinta kirjoittaa loistavaa esseetä.

+ Kannattaa vältellä novelli- ja runoanalyyseja sekä erilaisia aineistotehtäviä. Ihan sen takia, että novellianalyyseja arvostellaan poikkeavasti muista aiheista ja niissä vaaditaan usein sellaisia meriittejä, joita ei lukiossa edes normaalisti opeteta. Aineistosta taas on vaikea koota annetussa ajassa koherenttia tekstikokonaisuutta, joka täyttää korkeimpiin arvosanoihin vaaditut kriteerit (muistaa oikeaoppiset viittaukset ja rakentaa teksti oikealla tavalla annetun tekstin päälle). Parhaiten selviää, kun ottaa Fautumin ohjeiden mukaan aiheen, joka ei kuulu sen hetkiseen tusinateinikulttuuriin. Mieluiten vielä valmiita otsakkeita, jolloin pitäisi olla entistä selvempää mistä kirjoitetaan ja riski aiheen ohi sepustamisesta pienenee.

Sitten se ykkösellä alkava asennoituminen, että aiheet ovat automaattisesti paskoja kannattaa lopettaa heti alkuunsa. Ne ovat juuri niin paskoja kuin niistä itse tekee. Tylsältäkin vaikuttavasta otsikosta tai tehtävästä voi saada ihan oikeasti mielenkiintoisen tekstin aikaiseksi jos käyttää aikaa enemmän asian pohtimiseen kuin siihen, että rypee itsesäälissä ja kiroaa lautakuntaa.

Sekin kannattaa pitää mielessä, että kuudessa tunnissa ehtii kokeilemaan, eikä paniikkipäissään kannata todellakaan tehdä sitä virhettä, että kirjoittaa suoraan kuulakärkikynällä. Itselläni meni ensimmäiset puolitoista tuntia siihen, että kirjoitin esseen, jonka heitin lopulta menemään ja aloitin kokonaan alusta ja silti kirjoitin laudaturin äidinkielestä.

Äärimielipiteet kannattaa myös pitää omana tietonaan. Se osoittaa, että kokelas ei kykene ajattelemaan asiaa kuin yhdeltä kantilta, vaan on vielä niin lapsellinen, että näkee maailmassa vain mustaa ja valkoista. Jos esität väitteen perustele se, kiertele, maistele ja esitä vielä mieluusti vastaväitekin. Jos olet ehdottomasti jotain mieltä, niin esitä sitten asiallisesti miksi vastaväite/vastaväitteet eivät toimi. Abstraktinkin aiheen sitominen sen hetkiseen kulttuuriin tai esimerkiksi politiikkaan on aina ansio jos sen tekee perustellusti, sillä se osoittaa kykyä seurata ympäröivää maailmaa ja yhdistää sen tapahtumat omiin ajatuksiinsa.

Toisaalta jos ihan oikeasti olette näitä yhden aiheen ihmeitä, joiden kirjoitukset kusevat "vääriin" otsikoihin, niin silloin sinne korkeimpiin arvosanoihin ei ihan oikeasti edes ole asiaa. YO-koe mittaa kokelaan kypsyyttä kyetä pohtimaan älykkäästi aihetta kuin aihetta eikä vain sitä mikä kiinnostaa. Vai vaaditteko kenties pöytäkeskustellussakin kanssaihmisä puhumaan vain teitä kiinnostavista asioista?

Äidinkielen ylioppilaskoe ei välttämättä ole reilu eikä ehkä hyväkään. Silti se on paras tapa huonojen tapojen joukosta testata korkeakouluihin siirtyvien opiskelijoiden kykyä tuottaa tekstiä omalla äidinkielellään ja samalla saada vähän selville nuoren ajattelun tasoa.

PS: Ilman suunnittelupaperiakin pärjää ja oikeaoppinen puolipiste on ansio

E: Joku kyseli noista sensoreista, että ovatko entisiä opettajia. Osa on; osa on nykyisiä, osa on yliopistojen leivissä, osa kielitoimistoissa, osa kirjailijoita ym. kielen asiantuntijoita.

^Itse kyllä suosittelisin aineistoesseetä, jos vain mitenkään osaa kirjoittaa sellaisen. Aineistoessee on todella erilainen essee mitä normaali otsikkoessee tjsp, että se vaatii hieman treenaamista että saa siitä toimivan.
Suurin ongelma aineistoesseessä on (oman kokemuksen mukaan) se, että miten muistaa pitää aineiston sopivissa määrin mukana tekstissä.

Aineisto pitää esitellä viimeistään esseen toisen kappaleen kohdalla, ja se pitää raahata väkisin koko esseen ajan mukana tai muuten on kirjoittanut ohi aiheen. Vaatii ehkä enemmän harjaantuneisuutta, että osaa pitää aineiston tekstinsä pohjana, mutta toisaalta taas jos sen osaa, niin pääsee väsäämään esseen aika epäsuositusta aiheesta ja pääsee pistesijoille muodollisilla seikoilla ("osaa käsitellä aineistoa sujuvasti." )

Aineistoesseen oppii kirjoittamaan harjoittelulla, ja kun täällä kerta kaivattiin "sopivia aiheita",niin aineistoesseet ovat juuri niitä! Joka vuosi tulee muistaakseni 1 runo, 1 romaanin pätkä/novelli, ja sen lisäksi joku artikkeli tjsp että sehän on nyt sellainen "sopiva, odotettavissa oleva aihe" johon voi valmistautua etukäteen.

E: Itse pidin aineiston mukana niin, että pyrin aloittamaan ~jokaisen kappaleen artikkelin siteerauksella tai retorisella kysymyksellä, jota seurasi siteeraus (tyyliin: "Mikä sitten nykyelokuvissa on vialla? Aki Kaurismäen mukaan 'blaa blaa blaa', mikä tosin on vain osa totuutta.') Tämä toi myös esseelle rakenteellista selkeyttä, sillä essee eteni artikkelin määrittelemässä järjestyksessä. Paljoa tätä enempää ei sitten taas viitsinyt siteerata sitä aineistoa, koska kyse ei ole artikkelireferaatista.