Te jotka ootte äikän 4. kurssin käyny nii voisitteko vähän valasta et mitä kirjotan argumentaatioanalyysissä? Olin tossa reilun viikon koulusta poissa sairauden takia ja oli mukava kuulla kaverilta et maanantaina kirjotetaan tommonen...

Lainaus:16.10.2011 Anotherone kirjoitti:
Te jotka ootte äikän 4. kurssin käyny nii voisitteko vähän valasta et mitä kirjotan argumentaatioanalyysissä? Olin tossa reilun viikon koulusta poissa sairauden takia ja oli mukava kuulla kaverilta et maanantaina kirjotetaan tommonen...

Argumentaatioanalyysissä kirjoitat nimenmukaisesti analyysin tekstin argumentaatiosta. Mitä teksti väittää? Miten se perustelee väitettään? Ovatko perustelut faktoihin nojaavia, tunteisiin vetoavia...? Miten vakuuttavaa tekstin argumentaatio on?

Lisäksi luulisin että äidinkielen kirja antaa aika hyvät eväät moisen analyysin kirjoittamiseen että kirja kauniiseen käteen ja hommiin.

Lainaus:16.10.2011 Fautum kirjoitti:

Lainaus:16.10.2011 Anotherone kirjoitti:
Te jotka ootte äikän 4. kurssin käyny nii voisitteko vähän valasta et mitä kirjotan argumentaatioanalyysissä? Olin tossa reilun viikon koulusta poissa sairauden takia ja oli mukava kuulla kaverilta et maanantaina kirjotetaan tommonen...

Lisäksi luulisin että äidinkielen kirja antaa aika hyvät eväät moisen analyysin kirjoittamiseen että kirja kauniiseen käteen ja hommiin.

Ja oikeastaan se kirja antaa hyvinkin vaihekohtaisesti yleensä vielä ohjeet, joten luet vain sen ja suunnittelet jonkin näköisen kaavan, millä kerrot hänen teeseistään niin hyvä tulee.

Lainaus:16.10.2011 Fautum kirjoitti:
Lisäksi luulisin että äidinkielen kirja antaa aika hyvät eväät moisen analyysin kirjoittamiseen että kirja kauniiseen käteen ja hommiin.

Kandee olla tarkkana jos käytössä on WSOYN kustantama lukiolaisen Äidinkieli ja kirjallisuus -kirjasarja, ko. sarjan käyttämäni painokset sisälsi pahimman luokan virheitä. Esim. juurikin argumentaatiota käsittelevissä osoissa, joissa mm. väitettiin että yleisiä argumenttikeinoja ovat todistustaakkaan tai auktoriteettiin vetoaminen, jotka siis tosiasiallisesti ovat argumentaation virhepäätelmiä.

Lainaus:09.11.2011 Greative kirjoitti:

Lainaus:16.10.2011 Fautum kirjoitti:
Lisäksi luulisin että äidinkielen kirja antaa aika hyvät eväät moisen analyysin kirjoittamiseen että kirja kauniiseen käteen ja hommiin.

Kandee olla tarkkana jos käytössä on WSOYN kustantama lukiolaisen Äidinkieli ja kirjallisuus -kirjasarja, ko. sarjan käyttämäni painokset sisälsi pahimman luokan virheitä. Esim. juurikin argumentaatiota käsittelevissä osoissa, joissa mm. väitettiin että yleisiä argumenttikeinoja ovat todistustaakkaan tai auktoriteettiin vetoaminen, jotka siis tosiasiallisesti ovat argumentaation virhepäätelmiä.

Tosin jos analysoit tekstiä, jossa kirjoittaja vetoaa esimerkiksi voimakkaasti Raamattuun (auktoriteettiin vetoaminen) todistaakseen sanansa, niin se kyllä on asia, jonka itse nimeäisin argumentaatiokeinoksi. Teksti pyrkii vakuuttamaan minut väitteestään, ja eräs vakuutuskeino on Raamattu. Argumentaatioanayysissahan nimen omaan yritetään analysoida sitä, että mitä teksti väittää ja mitä se käyttää perusteluinaan.
Se, miten hyvä tai kiva argumentti se on, on taas toissijainen asia.
E: Samalla tavalla auktoriteettiin vetoamista olisi vaikkapa se, että pyrkisin mtv3:sen tuottaman tutkimuksen kumoamaan vaikkapa Cambridgen yliopiston vastaavalla tutkimuksella (ja vetoaisin siihen että tämä tutkimus on parempi kuin tuo koska Cambridgen yliopisto on arvostettu ja tunnettu yliopisto, siinä missä mtv3 vain viihdettä tuottava taho). Tai jos karppaisin ja argumentoisin, että lääkäri Antti Heikkilä on sanonut ravinnosta näin (koska hän on lääkäri ja hänellä on siis alalta syvällisempää tietämystä) niin sekin olisi auktoriteettiin vetoamista. Vedotaan siis siihen, että taho X on luotettava/hyvä lähde johtuen sen asemasta. Ei mitenkään harvinainen argumentaatiokeino siis.

ÄI6-kurssi ja pitäis tehdä n. 250 sanan esseevastaus lukemastaan kirjastaan. Mitään en oo lukenu, enkä kyllä aiokkaan. Mistähän sen paperin sitten taikois? :) Aiheena oli joku tyyliin "miten yhteiskunta näkyy teoksessa" tai jotain tollasta paskaa.

Lainaus:09.11.2011 Execta kirjoitti:
ÄI6-kurssi ja pitäis tehdä n. 250 sanan esseevastaus lukemastaan kirjastaan. Mitään en oo lukenu, enkä kyllä aiokkaan. Mistähän sen paperin sitten taikois? Aiheena oli joku tyyliin "miten yhteiskunta näkyy teoksessa" tai jotain tollasta paskaa.

Mä havaitsin että se on helpompaa lukea se kirja ja duunata sitten se essee. Mutta kukin tyylillään.

Lainaus:09.11.2011 Execta kirjoitti:
ÄI6-kurssi ja pitäis tehdä n. 250 sanan esseevastaus lukemastaan kirjastaan. Mitään en oo lukenu, enkä kyllä aiokkaan. Mistähän sen paperin sitten taikois? Aiheena oli joku tyyliin "miten yhteiskunta näkyy teoksessa" tai jotain tollasta paskaa.

Aina jos pitää kirjoittaa essee jostain kirjasta, jonka saa itse valita, valitaan tietenkin kirja, josta on tehty leffa. Jos taas pitää jostain tietystä kirjasta tehdä, niin wikipedialla ja googlella pääsee pitkälle.

Lainaus:09.11.2011 Mr_Palikka kirjoitti:

Lainaus:09.11.2011 Execta kirjoitti:
ÄI6-kurssi ja pitäis tehdä n. 250 sanan esseevastaus lukemastaan kirjastaan. Mitään en oo lukenu, enkä kyllä aiokkaan. Mistähän sen paperin sitten taikois? Aiheena oli joku tyyliin "miten yhteiskunta näkyy teoksessa" tai jotain tollasta paskaa.

Aina jos pitää kirjoittaa essee jostain kirjasta, jonka saa itse valita, valitaan tietenkin kirja, josta on tehty leffa. Jos taas pitää jostain tietystä kirjasta tehdä, niin wikipedialla ja googlella pääsee pitkälle.

Näin. 15min Googletuksen pohjalta tein puheen Tuntemattomasta Sotilaasta. Kiitettävä pärähti.

Lainaus:09.11.2011 Aspat kirjoitti:

Lainaus:09.11.2011 Mr_Palikka kirjoitti:

Lainaus:09.11.2011 Execta kirjoitti:
ÄI6-kurssi ja pitäis tehdä n. 250 sanan esseevastaus lukemastaan kirjastaan. Mitään en oo lukenu, enkä kyllä aiokkaan. Mistähän sen paperin sitten taikois? Aiheena oli joku tyyliin "miten yhteiskunta näkyy teoksessa" tai jotain tollasta paskaa.

Aina jos pitää kirjoittaa essee jostain kirjasta, jonka saa itse valita, valitaan tietenkin kirja, josta on tehty leffa. Jos taas pitää jostain tietystä kirjasta tehdä, niin wikipedialla ja googlella pääsee pitkälle.

Näin. 15min Googletuksen pohjalta tein puheen Tuntemattomasta Sotilaasta. Kiitettävä pärähti.

Jos hieman tuntematon kirja ettei löydy infoa, niin kaksi ekaa kappaletta alusta, kaksi keskeltä ja kaksi viimestä on aika toimiva taktiikka. Jos paksu kirja tai muuten tarve vaatii niin määrää voi nostaa.

Suomalainen kirja pitää olla ja se pitäis olla jo opettajan listaan laitettuna, mut oon lintsaillu kiitettävästi, jotenka en oo vielä kirjaani sinne laittanut (enkä tosin valinnutkaan). Joten valitsen kirjan sitten siltä pohjalta, mistä löytyy infoa netistä. Tuntematon sotilas olis kyllä ihan jees.

Jos nyt Tuntemattoman valitset, nii lukaise mieluummin Sotaromaani eli Tuntemattoman "leikkaamaton" versio. Tuo kirja on kyllä sellainen sudenkuoppa, että kokenut äidinkielen opettaja kyllä tunnistaa, että onko sitä oikeasti luettu vai ei. Teoksena kuitenkin todella hyvä, tempaa mukaansa eikä raskaslukuinenkaan.

Tuntematon Sotilas on kyllä aika pitkä kirja (+ opettajia voi olla vaikea kusettaa sen lukemisesta), että ehkä mieluimmin kannattaisi lukea esim. Ilmari Kiannon "Punainen Viiva" (198 sivua) tai Aino Kallaksen "Sudenmorsian" (~140 sivua).

Onko vielä jotain lyhkäsempää kirjaa olemassa kuin tuo Sudenmorsian? Semmonen 100 sivua olis kipuraja, jonka jaksais jopa lukea. Sairaana kun olen ollut nyt, niin mm. fysiikasta ja hieman matikastakin jäljessä, niin ei olis oikein aikaa alkaa keskittymään johonkin romaaniin.

Siinä ajassa mitä PP:stä odotat vastauksia saisit luettua ainakin sen 50 sivua ylimääräistä. Taisi ihan vanha kunnon laiskuus vain iskeä-

Lainaus:10.11.2011 Villapuuro kirjoitti:
Siinä ajassa mitä PP:stä odotat vastauksia saisit luettua ainakin sen 50 sivua ylimääräistä. Taisi ihan vanha kunnon laiskuus vain iskeä- :wink:

Jep. En oo kato mikään kovin iso lukutoukka. 8D Harry Pottereita oon jaksanu lukea, muita ei vaan jaksa.

Lainaus:10.11.2011 Execta kirjoitti:
Onko vielä jotain lyhkäsempää kirjaa olemassa kuin tuo Sudenmorsian? Semmonen 100 sivua olis kipuraja, jonka jaksais jopa lukea. Sairaana kun olen ollut nyt, niin mm. fysiikasta ja hieman matikastakin jäljessä, niin ei olis oikein aikaa alkaa keskittymään johonkin romaaniin.

Sorry, Sudenmorsianta lyhyemmäksi (ja helpommaksi) ei taida enää mennä. Suosittelen valitsemaan sen, jos vähän käyttää aivoja niin siitä saa aika helposti kaivettua esiin yhteiskunnan kuvausta.
E: Jos ei lukiossakaan kykene vielä lukemaan yli 100 sivuista kirjaa niin olisi kai kantsinut jäädä sinne yläasteelle.

Jos teillä on sama kirjalista mitä meillä oli äi6 kurssilla (wsoy:n punaisesta kurssivihosta) niin ota Pikku Pietarin piha. Tarkotettu lastenkirjaksi että aika helppo ja nopee lukea. Ja tais olla alle 100 sivua

Onko tuosta ÄI9:stä oikeasti jotain huomattavaa hyötyä kirjoituksiin? Olen valinnut kurssin, mutta pakko sanoa että motivaatio on kyllä aika nollassa sen suhteen... Muutenkin melko *****mainen jakso, niin ei oikein huvittaisi kärvistellä siellä, jos ei ole mikään maata mullistava kurssi.

Tehtävänanto on tarkalleen ottaen:

a) millainen ihmiskuva ja kansankuva teoksesta välittyy

-tai-

b) mihin kirjallisuushistorian vaiheeseen teoksesi liittyy ja miten se teoksessa tulee esille

Tuntematon sotilashan tuli vuonna 1954, jolloin oltiin postmodernismissa, eikös?

Lue Minna Canthin Anna Liisa.

Tai Juhani Ahon Rautatie. Siinä on muistaakseni alle 100 sivua. Löytyy Gutenberg projektista. Wikipediassa on myös aika hyvä juonitiivistelmä.

E: Se on tuolla Gutenbergissä myös äänikirjana ;D.

Lainaus:09.11.2011 Fautum kirjoitti:
Tosin jos analysoit tekstiä, jossa kirjoittaja vetoaa esimerkiksi voimakkaasti Raamattuun (auktoriteettiin vetoaminen) todistaakseen sanansa, niin se kyllä on asia, jonka itse nimeäisin argumentaatiokeinoksi. Teksti pyrkii vakuuttamaan minut väitteestään, ja eräs vakuutuskeino on Raamattu. Argumentaatioanayysissahan nimen omaan yritetään analysoida sitä, että mitä teksti väittää ja mitä se käyttää perusteluinaan.
Se, miten hyvä tai kiva argumentti se on, on taas toissijainen asia.
E: Samalla tavalla auktoriteettiin vetoamista olisi vaikkapa se, että pyrkisin mtv3:sen tuottaman tutkimuksen kumoamaan vaikkapa Cambridgen yliopiston vastaavalla tutkimuksella (ja vetoaisin siihen että tämä tutkimus on parempi kuin tuo koska Cambridgen yliopisto on arvostettu ja tunnettu yliopisto, siinä missä mtv3 vain viihdettä tuottava taho). Tai jos karppaisin ja argumentoisin, että lääkäri Antti Heikkilä on sanonut ravinnosta näin (koska hän on lääkäri ja hänellä on siis alalta syvällisempää tietämystä) niin sekin olisi auktoriteettiin vetoamista. Vedotaan siis siihen, että taho X on luotettava/hyvä lähde johtuen sen asemasta. Ei mitenkään harvinainen argumentaatiokeino siis.

No tässä on juuri se virhe, että loogisesti pätevään argumenttiin sekoitetaan retoriset vaikuttamisen keinot. Logiikan mukaan argumentti on joukko propositioita, siis premissejä ja välipäätelmiä joista deduktiivisesti johdetaan loogisesti tosi johtopäätös. Jos retorisilla keinoilla pyritään osoittamaan argumentin looginen pätevyys, niin silloin kyseessä on virhepäätelmä. Ei siis tulisi kutsua auktoriteettiin vetoamista argumentaatiokeinoksi, vaan retoriseksi keinoksi. Ylipäätänsä tulisi luopua tuollaisesta "argumentaatiokeino" -käsitteestä, koska se on epämääräinen ja asioita toisiinsa sekoittava. Esim. poliittisessa keskustelussa ja sanomalehdissä argumentti ja retorinen vaikuttaminen sekoitetaankin toisiinsa, mikä on ymmärrettävää, mutta esim. kunnollisessa tieteellisessä keskustelussa ja tutkimuksessa ei vedota tutkijaan tai tutkimuslaitokseen auktoriteettinä, vaan itse tutkimuksen pätevyyteen, riippumatta muista tekijöistä.

Lainaus:10.11.2011 Sakke58 kirjoitti:
Tai Juhani Ahon Rautatie. Siinä on muistaakseni alle 100 sivua. Löytyy Gutenberg projektista. Wikipediassa on myös aika hyvä juonitiivistelmä.

E: Se on tuolla Gutenbergissä myös äänikirjana ;D.

Kiitos. Tein tästä. Vaikken lukenutkaan kuin pari lausetta sieltä täältä.

Sanoisinko, että todella hyvä essee tuli. Vähän jäi ehkä laihanpuoleiseksi tuo ihmis-/kansankuvan selostaminen kirjasta, mutta onpahan nyt ainakin tehty. Tällä äikän kurssin numerollakaan kun ei nyt oikeestaan oo mitään väliä (ei vaikuta äidinkielen keskiarvoon ellei tule jotain tyyliin alle kutosta).

Lainaus:10.11.2011 Fautum kirjoitti:
E: Jos ei lukiossakaan kykene vielä lukemaan yli 100 sivuista kirjaa niin olisi kai kantsinut jäädä sinne yläasteelle.

Kyllä itselläni helposti menee oppikirjat ja sen sellailset.
Kun aletaan puhutaan 1600-luvun klassikkoteoksista, joita pakotetaan lukemaan, niin ei kiitos. Ehkä olisi pitänyt jäädä sinne yläasteelle?