Lainaus:03.04.2009 ColaDude kirjoitti:

Lainaus:03.04.2009 Majinrooshi kirjoitti:
Juu, mutta eikös se silti ole loogista että paremmat opet --> korkeampi keskiarvo? Vai tyhjästäkö nämä keskiarvot 7.00 - 9.30 tulevat?

No esimerkiksi hakijoiden määrä vaikuttaa erittäin paljon keskiarvorajoihin, koska tietysti kouluun halutaan ottaa parhaimmat hakijat (arvosteluperusteena tässä siis keskiarvo).

Eikä tuo keskiarvo, jolla tiettyihin kouluihin pääsee, aina kerro koulun opetuksen laadusta. Vaikkakin vaikeammin päästävissä kouluissa on luultavimmin suuremmalla todennäköisyydellä hyvää opetusta, koska oppilaidenkin taso on korkea. Se ei silti tarkoita etteikö helpommin päästävissä lukioissa voisi olla yhtä hyvää opetusta.

Toki on ihan hyvä yrittää päästä kouluihin, missä on normaalia korkeampi vaatimus keskiarvon jne. suhteen, mutta kannattaa myös miettiä koulumatkojen pituuksia ynnä muita seikkoja hakiessa kouluihin.

En tiedä onko joku jo tuonut tätä pointtia esille, mutta opetuksen laadun lisäksi oppimisen kannalta tärkeää on ilmapiiri ja muiden opiskelijoiden taso. Kun porukka osaa asioita ja on motivoitunutta, ei häiriköimistä ym. esiinny peruskoulutyyliin ja opettaja voi syventyä paremmin asioihin, kun perusasioita ei tarvitse vääntää rautalangasta. Lukioissa, joissa on enemmän tätä heikompaa keskiarvoa edustavaa porukkaa, tilanne taas on tietysti päinvastoin.

Lainaus:03.04.2009 Majinrooshi kirjoitti:
Tuo tuntuukin jo kiinnostavalta paikalta! Tietäiskö joku mikä yleisesti on tuon lukion keskiarvo/pääsykoepistemäärä näin yleisesti ottaen, eli +-8 +-9 ?

E: Luin että 7,82 olis ollu viime vuonna. Että kyllä luulisin että parempaan lukioon tähtään, yli 8,4. En halua kuulostaa ylimieliseltä, mutta eikös tuo 7,82 tarkoita vähän sitä, että yksinkertaisesti paremman keskiarvon lukioon kannattaa pyrkiä? Vai onko siellä todella niin hyvää kaikki opetus sun muut? : D

Niinkuin moni on jo sanonutkin, kannattaa ensijaisesti yrittää sellaiseen kouluun, johon on suht lyhyet matkat. Pidemmän päälle alkaa vaan ketuttamaan, kun koko päivän joutuu reissaamaan.

Kannattaa myös muistaa, että tuohon keskiarvoon vaikuttaa koulun koko. Tuo Tikkurilan lukio on yli tuhannen oppilaan koulu, niin totta kai sinne keskiarvo on alhainen, kun paikat pitää täyttää. Ison koulun etu on myös monipuoliset kurssit.

Lainaus:03.04.2009 Xakuzzah kirjoitti:
En tiedä onko joku jo tuonut tätä pointtia esille, mutta opetuksen laadun lisäksi oppimisen kannalta tärkeää on ilmapiiri ja muiden opiskelijoiden taso. Kun porukka osaa asioita ja on motivoitunutta, ei häiriköimistä ym. esiinny peruskoulutyyliin ja opettaja voi syventyä paremmin asioihin, kun perusasioita ei tarvitse vääntää rautalangasta. Lukioissa, joissa on enemmän tätä heikompaa keskiarvoa edustavaa porukkaa, tilanne taas on tietysti päinvastoin.

Lukio ja peruskoulu on kaksi ihan eri asiaa. Peruskoulu on kaikille pakollinen. Lukiossa on ne kaikista huonoiten motivoituneet karsiutuneet pois ja opiskelu on hieman vapaampaa, joten moni valitsee itseään kiinnostavat kurssit. Ainakaan omana lukioaikanani ei ollut minkäänlaista ongelmaa häiriköistä. Myös pahin murrosikä on ohi, joten sen takia ei kukaan uhoa.

Hmm, nyt kun katselin mitä kursseja on tarjolla, alkoi kiinnostamaan kaikki yksittäiset soveltavat... eli kyllä semmonen 85 kurssiakin voi tulla!
En tiedä venyykö sitten jo yli kolmeen vuoteen tämä lukio

Lainaus:03.04.2009 RedW0lf kirjoitti:
Hmm, nyt kun katselin mitä kursseja on tarjolla, alkoi kiinnostamaan kaikki yksittäiset soveltavat... eli kyllä semmonen 85 kurssiakin voi tulla!
En tiedä venyykö sitten jo yli kolmeen vuoteen tämä lukio :-?

Minustaki tuntuu, että on ihan liikaa mielenkiintoisia kursseja :P Jotkut eivät harmi vaan mahdu millään lukkariin, koska on pitkäa matikkaa, fysiikka, kemiaa ja kaikkea muuta schaissea.

Lainaus:03.04.2009 Timppapoika kirjoitti:

Lukio ja peruskoulu on kaksi ihan eri asiaa. Peruskoulu on kaikille pakollinen. Lukiossa on ne kaikista huonoiten motivoituneet karsiutuneet pois ja opiskelu on hieman vapaampaa, joten moni valitsee itseään kiinnostavat kurssit. Ainakaan omana lukioaikanani ei ollut minkäänlaista ongelmaa häiriköistä. Myös pahin murrosikä on ohi, joten sen takia ei kukaan uhoa.

Ovat toki. Olen kuullut, että joissain lukioissa erityisesti ykköstasolla häiriköinti on ihan oikea ongelma, kuten monilla peruskoululuokilla. Vaikka olen keskitasoa tasokkaammassa lukiossa (monilla mittareilla), joutuvat opettajat ojentamaan samoja ihmisiä yhä uudelleen. Kovin vakavaa se ei kuitenkaan ole. Voin siis sanoa, että lukioissakin on niitä heikosti motivoituneita, mutta useimmat niistä karsiutuvat ykkösvuotena pois.

Keskimäärin käyttäytyminen on tietysti selvästi parempaa kuin peruskoulussa. Oletukseni, että nämä häiriköt tai meluajat ovat keskittyneet enemmän matalan keskiarvorajan lukioihin, lienee siis perusteltu. Joskus se meno tosiaan näissä voi muistuttaa peruskoulua (kuulemani perusteella).

Lainaus:03.04.2009 Armada kirjoitti:

Lainaus:03.04.2009 RedW0lf kirjoitti:
Hmm, nyt kun katselin mitä kursseja on tarjolla, alkoi kiinnostamaan kaikki yksittäiset soveltavat... eli kyllä semmonen 85 kurssiakin voi tulla!
En tiedä venyykö sitten jo yli kolmeen vuoteen tämä lukio

Minustaki tuntuu, että on ihan liikaa mielenkiintoisia kursseja Jotkut eivät harmi vaan mahdu millään lukkariin, koska on pitkäa matikkaa, fysiikka, kemiaa ja kaikkea muuta schaissea.

Jos ei pidä pitkästä/syventävästä kemiasta ja fysiikasta niin ei niitä kannata todellakaan ottaa, ellei aio kirjoittaa. Fysiikassakin on esim. todella paljon kursseja

Lainaus:03.04.2009 Xakuzzah kirjoitti:
Oletukseni, että nämä häiriköt tai meluajat ovat keskittyneet enemmän matalan keskiarvorajan lukioihin, lienee siis perusteltu. Joskus se meno tosiaan näissä voi muistuttaa peruskoulua (kuulemani perusteella).

Riippuu vähän, mitä tarkoitat matalalla keskiarvolla. Ainakaan tuolla Tikkurian lukiossa ei ollut yhtäkään häirikköä, vaikka sinne ei vaaditakaan päätä huimaavaa keskiarvoa. Tietysti jos mennään lähemmäs sitä kutosen ka:ta, niin häiriköitä voi olla.

Lainaus:03.04.2009 ennsoldier kirjoitti:

Lainaus:03.04.2009 Armada kirjoitti:

Lainaus:03.04.2009 RedW0lf kirjoitti:
Hmm, nyt kun katselin mitä kursseja on tarjolla, alkoi kiinnostamaan kaikki yksittäiset soveltavat... eli kyllä semmonen 85 kurssiakin voi tulla!
En tiedä venyykö sitten jo yli kolmeen vuoteen tämä lukio

Minustaki tuntuu, että on ihan liikaa mielenkiintoisia kursseja Jotkut eivät harmi vaan mahdu millään lukkariin, koska on pitkäa matikkaa, fysiikka, kemiaa ja kaikkea muuta schaissea.

Jos ei pidä pitkästä/syventävästä kemiasta ja fysiikasta niin ei niitä kannata todellakaan ottaa, ellei aio kirjoittaa. Fysiikassakin on esim. todella paljon kursseja

Kyllähän niistä oikeastaan pidän tosi paljonkin ja aion ne kirjoittaakkin, mutta välillä tekisi mieli ottaa muitakin kursseja kuin sitä fysiikkaa. Vaikka nyt olenki käyny fysiikkaa vasta kolme kurssia, niin kaikenlaista mukavaa sitä on tullu jo opittua. Samoin kemia on tosi mielenkiintoista, mutta sitten taas pitkä matikka alkaa oleen vähän puuduttavaa.

Kiitos selventävistä vastauksista!
Muuten, onko äidinkielen syventävät sellaisia joita kannattaa ottaa "harjoituksena" YO-kokeisiin vai onko ne ihan jotain muuta?
Sama matikassa, onko ne vain edistyneempää matikkaa vai mitä niillä sitten tekee? Opo minulle väitti että samoja asioita tulee YO-kokeeseen.
Englannin soveltaviakin tuntuu ehkä jopa turhalta ottaa, koska englantiin uskoisi pystyvän harjoittelemaan muutenkin ominpäin...
vai onko olemassa erillisiä kertauskursseja, vai kuinka se menee?

Minulle on ollut selvää että "historiatjayhteiskuntaopit" jää vain pakollisiin kursseihin, koska ne on aineita joita voi ominpäin opiskella enkä niistä kumminkaan hyödy jatkossa. Lisäksi uskon niiden olevan kohtuullisen rankkoja aineita (pelkkää lukemista?). Uskonto kuuluu samaan kastiin.
Biologia ja maantiede on vähän siinä ja siinä... nekin on helposti ominpäin opiskeltavissa(Wikipedia), jos motivaatio riittää, kuten terveystietokin. EN siis tarkoita ominpäin opiskelulla että kävisin ne etänä, vaan että kyllä sitä tietoa saa tankattua ihan netistä lukemalla. Fysiikasta on hyötyä varmasti tulevaisuudessa, joten sitä tulee otettua varmaankin jonkun 4-5 kurssia motivaation mukaan. Kemiaakin pari soveltavaa.

Nuo musiikit ja kuvikset taidan mennä tyylillä "hyväksytty". Ei niitä kukaan taida kysellä, keskiarvoa taitavat vaan laskea. Jos filosofia ja psykologia tuntuvat kivoilta, voisi pari soveltavaa ottaa siihen asti kunnes alkaa puuduttaa.
Liikuntaa otan varmaan kaikki kivoimmat kurssit(pallopelit), sellaiset päivänkeventäjät tulee varmasti tarpeeseen. En usko tietotekniikasta olevan käytännössä ollenkaan hyötyä, onko siitä? Sitä saattaisinkin voida suorittaa etänä pari kurssia.

Lainaus:03.04.2009 Timppapoika kirjoitti:

Lainaus:03.04.2009 Xakuzzah kirjoitti:
Oletukseni, että nämä häiriköt tai meluajat ovat keskittyneet enemmän matalan keskiarvorajan lukioihin, lienee siis perusteltu. Joskus se meno tosiaan näissä voi muistuttaa peruskoulua (kuulemani perusteella).

Riippuu vähän, mitä tarkoitat matalalla keskiarvolla. Ainakaan tuolla Tikkurian lukiossa ei ollut yhtäkään häirikköä, vaikka sinne ei vaaditakaan päätä huimaavaa keskiarvoa. Tietysti jos mennään lähemmäs sitä kutosen ka:ta, niin häiriköitä voi olla.

Meillä taitaa olla hieman erilainen käsitys 'häiriköstä'. Itselleni tähän määritelmään sopii sellaiset henkilöt, joita opettajat ei-satunnaisesti joutuvat joillain tavoin ojentamaan, esimerkiksi pyytämään hiljaisuutta. Mitään ns. patologisia tapauksia tai edes vakavampia tapauksia ei kyllä meidänkään lukiossa ole.

Tikkurilassa ilmeisesti keskiarvoraja sellaiset 7,8. Näissä kuutosen lukioissa, kuten Masalassa, kuitenkin saattaa tällaisia vakavampiakin tapauksia olla. En tosin tunne tätä lukiota sen paremmin, joten en osaa ottaa kantaa arvelun todenperäisyyteen. Hyvin todennäköisesti kuitenkin häiriöitä tunneilla on enemmän kuin vaikka Ressussa.

Käytännössä vain niistä on hyötyä, mitkä kirjoitat sitten ylioppilaskirjoituksissa.

Lainaus:03.04.2009 RedW0lf kirjoitti:
Muuten, onko äidinkielen syventävät sellaisia joita kannattaa ottaa "harjoituksena" YO-kokeisiin vai onko ne ihan jotain muuta?
Sama matikassa, onko ne vain edistyneempää matikkaa vai mitä niillä sitten tekee? Opo minulle väitti että samoja asioita tulee YO-kokeeseen.
Englannin soveltaviakin tuntuu ehkä jopa turhalta ottaa, koska englantiin uskoisi pystyvän harjoittelemaan muutenkin ominpäin...
vai onko olemassa erillisiä kertauskursseja, vai kuinka se menee?

YO-kirjoitukset perustuvat pakollisiin ja syventäviin kursseihin, joten jos kirjoitat aineen, niin kannattaa ottaa myös syventävät. Kannattaa ottaa mahdolliset YO-kirjoitusten kertaavat kurssit ja soveltavat kurssitkin (esim. täällä päin on enkussa semmonen, jossa harjotellaan erityisesti ainekirjotusta).

Lainaus:Minulle on ollut selvää että "historiatjayhteiskuntaopit" jää vain pakollisiin kursseihin, koska ne on aineita joita voi ominpäin opiskella enkä niistä kumminkaan hyödy jatkossa.

Itse aion käydä yhteiskuntaopin kolmoskurssin eli lakitiedon kurssin, kuulemani mukaan siitä olisi ihan käytännönkin hyötyä jatkossa (esim. omaan kämppään muuttaessa).

Lainaus:03.04.2009 RedW0lf kirjoitti:
...

Jos sinulla on tulevaisuuden suunnitelmat selvillä, kannattaa ottaa mahdollisimman paljon sitä tukevia kursseja. Sanoit esimerkiksi fysiikan olevan jatkossa hyödyllistä, mutta aiot ottaa vain 4-5 kurssia, ei siitä ole mitään hyötyä - ellet puhu soveltavista. Jos aiot jatkaa lukion jälkeen fysiikan opintoja, olet todella pihalla 5 kurssin tiedoilla. Sama juttu taitaa päteä muissa aineissa - jos aikoo lukea jatkossa jotain tiettyä ainetta, ainakin kaikki syventävät kurssit kannattaa käydä.

Kiitos tuosta YO:n lakitietokurssin vinkistä, ehdottomasti käyn sen!
No tällä hetkellä hahmotelmassani olen saanut 75 kurssia kasaan:
-pitkä matikka kaikkine soveltavineen
-A1- ja B2-kielet kaikkine soveltavineen
-äidinkieli ja ruotsi kaikkine soveltavineen
-fysiikka kaikkine soveltavineen (kemiaa on vain se pakollinen, näin oletuksena)

Soveltavina tarkoitan siis valtakunnallisia soveltavia, en koulukohtaisia.
Tuohon sitten vielä se 1 YO:n soveltava ja 4 mahdollista muuta soveltavaa niin lukema on 80.

Tulen kirjoittamaan varmasti: Matikka, Englanti, Ranska, Äidinkieli
Aika varmasti lisäksi: Ruotsi, Fysiikka
Eli kaikki mitä mistä olen kaikki soveltavat ottanut, olisi tarkoitus kirjoittaa.

--> pakollisia(sis. B2-kielen) 56
+ kaikki vk soveltavat seuraavista aineista: AI, EN, RU, RA, MA, FY
=75

E: Ammateissa jotka kiinnostaa mua tarvitaan varmasti ainakin matikkaa ja fysiikkaa aika varmasti. Uskon kyllä että tulee olemaan aika rankkaa, mutta onhan siitä muutkin selvinny.
Jaa, psykologia kuulostaa mielenkiintoiselta paperilla, mutta kai sen näkee sen pakollisen kurssin aikana.

Kannattaa toki muistaa, että suunnitelmat voi muuttua paljonkin lukion aikana. Meilläkin varmaan kolmasosa innokkaista fysiikan opiskelijoista luovutti jossain vaiheessa ja vaihtoi esim. bilsaan. Pitkää matikkaakaan ei kaikki kestä, jos ei jaksa kunnolla tehdä läksyjä ja perehtyä niihin asioihin. Kiinnostavilta vaikuttavat aineet voi osoittautua ihan pskoiksi (itse petyin psykologiaan).

Lainaus:Myöskään lukuaineiden keskiarvo ei laskenut kuin 9,9 -> 9,8.

????????

Lainaus:04.04.2009 StormyWeather kirjoitti:
Kannattaa toki muistaa, että suunnitelmat voi muuttua paljonkin lukion aikana. Meilläkin varmaan kolmasosa innokkaista fysiikan opiskelijoista luovutti jossain vaiheessa ja vaihtoi esim. bilsaan.

Miksi?

Hassua, luen aina että "yleinen lukko topic" ja ajattelen että taitaa olla keskustelu lukituista aiheista..

Lainaus:04.04.2009 Kollipoika kirjoitti:

Lainaus:04.04.2009 StormyWeather kirjoitti:
Kannattaa toki muistaa, että suunnitelmat voi muuttua paljonkin lukion aikana. Meilläkin varmaan kolmasosa innokkaista fysiikan opiskelijoista luovutti jossain vaiheessa ja vaihtoi esim. bilsaan.

Miksi?

Hajos kasetti.

Liikunnasta kiinnostaisi pallopelien kurssi, YO:sta se lakikurssi, psykologiasta jopa kolmekin kurssia! Kemia taitaa jäädä vähälle. Tosin nuo psykologian kurssit tietysti voisi käydä jonain iltalukiokursseina tmv. jos mahdollista?
Ei meinaan taida pää muuten kestää. Fysiikka kiinnostaisi, mutta pelkään sen "kasetin hajoavan". Taitaisi tulla liian suuret paineet kirjoituksiin. Eikä viitsisi kolmeen ja puoleen vuoteen venyttää.

Vaikuttaako fysiikkaa vaativissa koulutuksissa se että niitä kursseja on käynyt, vai pitääkö olla kirjoittanutkin vielä?

Noh, hakiessa sellaiseen paikkaan olisi iahn hyvä, että olet kirjoittanut sen.. Alkupisteiden kannalta.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että useimmissa paikoissa lähtöpisteitä saa monista eri aineista. Esim. biologian laitokselle hyväksikatsotaan matematiikka, biologia (ylläri) kemia ja jos en ihan pieleen muista, niin fysiikka. Kaikista ei tietenkään saa lähtöpisteitä, vaan esim. kahdesta parhaasta reaalista ja sitte vaikka matematiikan arvosanasta. Sitten on paikkoja kjoihin voi päästä suoraan opiskelemaan, kuten kemia ja fysiikka. Mikäli kirjoitat esim. kemiasta E:n tai L:än pääset paperivalinnan kautta sisään ilman pääsykokeita, sama fysiikalla, matematiikasta en ole varma.

Lainaus:03.04.2009 Timppapoika kirjoitti:

Lainaus:03.04.2009 RedW0lf kirjoitti:
...

Jos sinulla on tulevaisuuden suunnitelmat selvillä, kannattaa ottaa mahdollisimman paljon sitä tukevia kursseja. Sanoit esimerkiksi fysiikan olevan jatkossa hyödyllistä, mutta aiot ottaa vain 4-5 kurssia, ei siitä ole mitään hyötyä - ellet puhu soveltavista. Jos aiot jatkaa lukion jälkeen fysiikan opintoja, olet todella pihalla 5 kurssin tiedoilla. Sama juttu taitaa päteä muissa aineissa - jos aikoo lukea jatkossa jotain tiettyä ainetta, ainakin kaikki syventävät kurssit kannattaa käydä.

Eipä niillä lukiotiedoilla tee "mitään" ylemmillä tasoilla. Sen verran ehkä hyötyy, että kun on rutinoitunut perustason kaavojen pyörittelyyn, niin ei sitten mene niin paljoa aikaa jossitteluun ja arpomiseen myöhemmässä vaiheessa. Hyöty piilee siis enemmänkin lihasmuistin kehittämisessä kuin tietotaidossa. Sitä e tietenkään kannata aliarvioida.

Lainaus:04.04.2009 Visse kirjoitti:
Sitten on paikkoja kjoihin voi päästä suoraan opiskelemaan, kuten kemia ja fysiikka. Mikäli kirjoitat esim. kemiasta E:n tai L:än pääset paperivalinnan kautta sisään ilman pääsykokeita, sama fysiikalla, matematiikasta en ole varma.

Juu ja ilmeisesti fysiikankaan linjat eivät tule täyteen joka koulussa eli sisään pääsee käytännössä sillä, että jaksaa raahautua pääsykokeisiin. Ainakin oma lukion fyssan opettajani kertoili, että paikkoja olisi 15 000 ja niistä "kilvoittelee" puolta pienempi määrä opiskelijoita.

Lainaus:04.04.2009 RedW0lf kirjoitti:
Vaikuttaako fysiikkaa vaativissa koulutuksissa se että niitä kursseja on käynyt, vai pitääkö olla kirjoittanutkin vielä?

Yliopistohauissa ei saa pisteitä kurssien käymisestä. Amk:hon hakiessa pisteitä saa muistaakseni myös aineen keskiarvon perusteella, jos sitä on käynyt "laajan oppimäärän" verran eli kaikki valtakunnalliset syventävät.

Lainaus:03.04.2009 Majinrooshi kirjoitti:

Lainaus:Tuo tuntuukin jo kiinnostavalta paikalta! Tietäiskö joku mikä yleisesti on tuon lukion keskiarvo/pääsykoepistemäärä näin yleisesti ottaen, eli +-8 +-9 ?

E: Luin että 7,82 olis ollu viime vuonna. Että kyllä luulisin että parempaan lukioon tähtään, yli 8,4. En halua kuulostaa ylimieliseltä, mutta eikös tuo 7,82 tarkoita vähän sitä, että yksinkertaisesti paremman keskiarvon lukioon kannattaa pyrkiä? Vai onko siellä todella niin hyvää kaikki opetus sun muut? : D

Muistathan sen että keskiarvo kertoo vain oppilaiden tason, ei opettajien/opetuksen...

Juu, mutta eikös se silti ole loogista että paremmat opet --> korkeampi keskiarvo? Vai tyhjästäkö nämä keskiarvot 7.00 - 9.30 tulevat?

[/quote]
No siis oletetaan että joku oppilas a opiskelee ressussa. Haluaa kirjoittaa vaikkapa yhteiskuntaopin. Eiköhän se ole jo aika varmaa että hän kirjoittaa sen L:n jos keskiarvo olisi tyyliin 9.5... Jos opettaja olisi huono niin hän opiskelisi itse. En menis tuomitsemaan että kun koulussa on niin huono KA niin opettajat on paskoa tms...

Lainaus:04.04.2009 Verge kirjoitti:
Eipä niillä lukiotiedoilla tee "mitään" ylemmillä tasoilla. Sen verran ehkä hyötyy, että kun on rutinoitunut perustason kaavojen pyörittelyyn, niin ei sitten mene niin paljoa aikaa jossitteluun ja arpomiseen myöhemmässä vaiheessa. Hyöty piilee siis enemmänkin lihasmuistin kehittämisessä kuin tietotaidossa. Sitä e tietenkään kannata aliarvioida.

Kyllä niillä sen tekee, että asiat ei tule ihan puun takaa. Omalla kohdallani ainakin kävi niin, että puolet fysiikan peruskurssien asioista oli käsitelty jo lukiossa. Tosin en lue teoreettista fysiikkaa.