Eikö internetissä pidäkään uskoa kaikkea lukemaansa?

Lainaus:20.08.2009 aalio kirjoitti:
Odottakaa muutama kuukausi ja huomaatte, että alun panikoiminen oli aivan naurettavaa. Tunteja voi ihan hyvällä omalla tunnolla skipata, läksyt voi jättää tekemättä ja kokeisiin ei tarvitse todellisuudessa alkaa lukemaan tsiljoona vuotta etukäteen. Opot kusevat teitä silmään. Itse tietysti olen synnynnäinen nero, mutta ei tuo lukio mitään suurempia lahjoja tai ponnisteluita vaadi. Matikka nyt saattaa joillekin palikoille tuottaa vähän ongelmia, mutta ei sekään mitään yliluonnollista vaadi.

Mun mielestä on hölmöä vähätellä uusien opiskelijoiden stressiä, sillä melkeinpä jokaisella sitä on alussa ja kuuluu asiaan. Parempi että alkuun vetää kunnolla, ja huomaa millasella työpanoksella pääsee tiettyihin tuloksiin. Jos on heti sellanen perseily asenne, niin varmasti lukio tulee olemaan huomattavasti rankempi. Eli parempi että alkuun panostaa kunnolla, ja jos tuntuu että vähemmälläkin pääsee toivottuihin tuloksiin, niin sitten voi vähän löysätä.

Eiks noi popparikysymykset oo sellasia jotka on oikein kunhan perustelee vastauksensa?

Lainaus:19.08.2009 Banshee_ kirjoitti:

Lainaus:19.08.2009 lihakasa kirjoitti:
Meillä psykologia ainakin on ihan kivaa, tosin en tiiä olenko valitsemassa syventäviä siitä... Btw matikka kiitettävä yläasteella ja ajattalin ottaa pitkän matikan kun ajattelin että se olisi vähän haastavampaa kuin yläasteella.. Ekalla tunnilla sitten tehtiin yhteenlaskuja... Fail.

Eka kurssi on helppo. Siitä se sitten vaikeutuukin ihan varoittamatta ja paljon. Kannattaa siis olla hereillä ekoilla tunneilla/kursseilla että hanskaa perusteet hyvin, muuten on pihalla vikoilla ja numerot kun on alussa ysiä ja kymppiä niin voivat olla lopussa vitosta.

Niin no, itsehän kusasin ekan kurssin pahasti. En tietenkään edes tehnyt läksyjä, mutta olis siitä 9:n saanut, jos en ois failannut. Viel ku ois lukenu niin helposti jopa kympin. Mutta, tein kaikki 8 tehtävää ajatuksissani, vaikka piti vaan tehdä 6 tehtävää 8:sta. : D
Noh, geometriasta sitten 10. Muuten, ihan vinkkinä, kannattaa geometriaan panostaa koska seuraava kurssi on geometriaa ilman kuvia. Siitä seuraava taas jonkinlaista jatkoa neloskurssista.

Meillä ainakin ollut mielestäni todella rentoa, mutta rauhallista meininkiä, eli siinä se ero yläasteeseen onkin, opiskelurauha, vaikka itseäni ei yleensä mölyäminen häirinnytkään. Jotenkin vaan "huono omatunto" jo tässä vaiheessa kun tunneilta ei ole oikein mitään vielä tarttunut, paitsi hieman laskurutiinia matikantunneilta. Ja sitten kun tuntuu että jokainen muu opiskelija muistaa aina tunnin alussa välittömästi viime tunnin aiheen ja sisällön, niin jonkinlaista painetta pukkaa...

Niistä numeroista vaan haluaisin tietää, että jos ei viittaile, niin miten se vaikuttaa arvosanaan käytännössä? En siis ole mikään "takanpenkin häirikkö", sellaisia nyt varmaan ei tunneille huolittaisikaan. Ainakin minulla on luulo että yläasteelta lukioon mentäessä arvostelu ei mene enää "potentiaalin" (ja pe***ennuolennan) mukaan, vaan tämänhetkisen tason.

Ja se että minkälaisia kokeita on ekalla koeviikola odotettavissa? Kuinka pitkiä ja minkä tyylisiä kokeet yleensäkin ovat, ja pitääkö osata nippelitietoa vai käsittää laajempia asioita joita sitten mahdollisesti soveltaa? Pelkään että en ehdi päästä täysin kärryille ja kokeet menevät päin mäntyä.. ja tuntiaktiivisuuteni huomioonottaen arvosanat varmaankin jotain tyyliin 6-7, huonoimmat ikinä.

E: Täytyy muuten mainita että onpas lukiomusiikki kivaa!
Itselläni oli hirveät ennakkoluulot kun musiikintunnit ovat olleet minulle tuskaa aiemmin, kun opettajat vaativat täydellistä jonkin soittimen hallintaa tai sitten passittivat nurkkaan tunnin ajaksi... saattaisin jollain tasolla innostua tästä hommasta, mutta harmi vaan kun on osittain hieman myöhäistä. Mutta omaksi huvikseen kitaralla näpyttely tietysti olisi mukava harrastus...

Lainaus:20.08.2009 RedW0lf kirjoitti:
Niistä numeroista vaan haluaisin tietää, että jos ei viittaile, niin miten se vaikuttaa arvosanaan käytännössä?

Ei mitenkään. Eli kun olen jostain kurssikokeesta saanut lähemmäs 10 niin kyllä siitä se 10 on kurssiarvosanaksi tullut vaikka en ole viitannut paria kertaa enempää. Tärkeintä on tehtävien tekeminen kunnolla. Totta kai viittaaminen voi vaikuttaa positiivisesti arvosanaan.

Oma kokemukseni n vuotta sitten ihan tavallisessa suomalaisessa luokattomassa yleislukiossa:

Lainaus:20.08.2009 RedW0lf kirjoitti:
Niistä numeroista vaan haluaisin tietää, että jos ei viittaile, niin miten se vaikuttaa arvosanaan käytännössä? En siis ole mikään "takanpenkin häirikkö", sellaisia nyt varmaan ei tunneille huolittaisikaan. Ainakin minulla on luulo että yläasteelta lukioon mentäessä arvostelu ei mene enää "potentiaalin" (ja pe***ennuolennan) mukaan, vaan tämänhetkisen tason.

Oman perstuntuman mukaan kurssin numeroksi tuli yleensä kokeen numero pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun. Koko kolmivuotisen lukioni aikana kuulin muistaakseni yhden käden sormilla laskettavasta määrästä tapauksia, jolloin opettaja oli antanut koemenestystä heikomman arvosanan. Niin ikään harvoin kurssista sai koetta parempaa arvosanaa.

Lainaus:Ja se että minkälaisia kokeita on ekalla koeviikola odotettavissa? Kuinka pitkiä ja minkä tyylisiä kokeet yleensäkin ovat, ja pitääkö osata nippelitietoa vai käsittää laajempia asioita joita sitten mahdollisesti soveltaa? Pelkään että en ehdi päästä täysin kärryille ja kokeet menevät päin mäntyä.. ja tuntiaktiivisuuteni huomioonottaen arvosanat varmaankin jotain tyyliin 6-7, huonoimmat ikinä.

Muistaakseni kokeiden perustyyli ei missään vaiheessa oleellisesti muuttunut. Nippelitietoa niissä tentattiin peruskouluun verrattuna yllättävän vähän, mutta kokeet olivat pidempiä ja tehtävät laajempia kuin yläasteella. Kysymykset olivat reaaliaineissa aika lailla ylioppilaskokeiden linjaa noudattelevia kuitenkin siten, että kirjoituksista poiketen kaikki probleemat pystyi ratkomaan kyseisellä kurssilla opitun tiedon avulla.

Lukion kokeet ovat nimenomaan essee tyyppisiä. Kyllä niissä saattaa olla joku pakollinen käsite tehtävä alussa, mutta sen jälkeen esim. 5 esseetä joista 3:een pitää vastata(riippuu todella paljon opettajasta kuinka monta). Esseissä on todellakin se hyvä puoli, että mitään nippeli tietoa ei tarvitse osata, vaan kokonaisuuden ymmärtäminen on tärkeintä.

Matikassakin on valinnan varaa tehtävien suhteen, mutta pitkälti tehtävät niissä kuitenkin menee vaikeus järjestyksessä.

Koeviikosta sen verran, että sillon kannattaa vain niihin kokeisiin panostaa, ja todella paneutua lukemiseen. Jos asenne on oikea, niin silloin myös helposti pääsee tavoitteisiin.

Onkos jollain tosta AI 7 - eli puheviestinnän kurssista kokemuksia? Onko oikeasti ihan hyödyllinen vai ei? Mitä siellä tehdään?

Pitäisi päättää otanko tuon ensi jaksoon, vai jätänkö kokonaan käymättä, joten saa laittaa kokemuksia.

Lainaus:21.08.2009 Armada kirjoitti:
Onkos jollain tosta AI 7 - eli puheviestinnän kurssista kokemuksia? Onko oikeasti ihan hyödyllinen vai ei? Mitä siellä tehdään?

Pitäisi päättää otanko tuon ensi jaksoon, vai jätänkö kokonaan käymättä, joten saa laittaa kokemuksia.

No itse ainakin kiersin tuollaiset kurssit jo kaukaa, ei olisi voinut vähempää kiinnostaa. Tuskin jäin mistään paitsi.

Alussa tosiaan se lukio voi tuntua vaikealta ja tahti kovalta, mutta viimeistään toisena vuonna sitä oppii yleensä ottamaan rennommin, mutta saa silti ihan ok-tuloksia. Abivuonna oottekin sitten (ei kaikki mutta monet) jo ihan rappiolla ja muistelette kuinka sitä alussa oltiin niin kunnollisia opiskelijoita.

Lainaus:21.08.2009 Armada kirjoitti:
Onkos jollain tosta AI 7 - eli puheviestinnän kurssista kokemuksia? Onko oikeasti ihan hyödyllinen vai ei? Mitä siellä tehdään?

Pitäisi päättää otanko tuon ensi jaksoon, vai jätänkö kokonaan käymättä, joten saa laittaa kokemuksia.

Meillä ainankin se oli täysin turha. Saatiin itse lähes päättää koko kurssin ohjelma. Piti meidän muutama aine kirjoittaa, esim. "minä puheviestijänä". Tehtiin muutama vierailu mm. kunnanvaltuuston kokoukseen, vanhainkotiin lukeamaan vanhuksille lehtiä ja maahanmuuttokeskukseen.
Ja vielä noiden vierailujen ja muutaman aineen kirjoittamisen lisäksi meidän piti pitää todella pieni lähes suunnittelematon puhe arpomastamme aiheesta. Meillä ainankin tunnit menivät vain yleiseen lörpöttelyyn, kun meillä sattuu olemaan todella vilkas ja rauhaton luokka. Välillä ei pidetty edes tunteja lainkaan ja useimmat tunnit pidettiin oppilaskunnanhuoneessa, kun sielä on mukavat sohvat.
Joku oli maininnut kurssin loppupalautteessa, että kurssi oli täysin turha. Opettajemme oli tähän vastannut, että tarkoitus oli vain, että kaikki pääsevät lävitse.

Kurssi oli kiva, mutta hyödytön. Ehdottomasti siitä saa helpon kurssin, jos ei saa muuten kursseja. Mutta muuten sillä ei tee mitään. Ei myö ainankaan opittu sielä mitään.
Uskon kuitenkin, että muissa lukiossa tämä kurssi hoidetaan järjestelmällisemmin kuin meillä.

>puheviestinnän kurssi
>harkitsee sen ottamista

Eli mitä yläpuolella sanottiin.

Tehdäänkös lukiossa mitään matkoja yleensä, esim. joissain kielissä? Joku puhui tälläisestä... muttei tarkentanut.

Lainaus:21.08.2009 RedW0lf kirjoitti:
Tehdäänkös lukiossa mitään matkoja yleensä, esim. joissain kielissä? Joku puhui tälläisestä... muttei tarkentanut.

Meillä kuulemma jotkut lähtee Auschwitz:iin yhdellä koulukohtaisella hissan kurssilla. Ja sitten on mahdollisuus myös parilla opiskeljalla on mahdollisuus päästä CERN:iin fysiikan kautta.

Lainaus:21.08.2009 RedW0lf kirjoitti:
Tehdäänkös lukiossa mitään matkoja yleensä, esim. joissain kielissä? Joku puhui tälläisestä... muttei tarkentanut.

Taitaa riippua täysin siitä onko koululla tai kunnalla rahaa ellei opiskelijat halua itse kustantaa. Meillä mitä todennäköisimmin tehdään jokin reissu Saksaan saksan ryhmän kanssa, mutta jätän väliin kun pitäisi itse toimia maksumiehenä.

Lainaus:21.08.2009 RedW0lf kirjoitti:
Tehdäänkös lukiossa mitään matkoja yleensä, esim. joissain kielissä? Joku puhui tälläisestä... muttei tarkentanut.

Meillä ainankin on venäjän kielen opiskeliat ovat tehneet reissun Venäjälle. Saksanryhmäläisillekkin on sanottu, että lähtevät käymään Saksassa. Mutta mielestäni tämän reissun olisi pitänyt jo tapahtua, eikä sitä ole kai tapahtunut. Joten en tiedä ovatko oikeasti menossa.

Kiitos vastauksista, voi hyvin olla siis että matka olisikin luvassa myöhemmin, tosin luulisin että omakustannettu.

Kuis muuten kannattaa katsella viimeistä vuotta ajatellen kurssimääriä ja niiden jakamista?
Olen suunnitellut että kävisin kahtena ekana vuonna yhteensä 65 kurssia, joka tuo käytännössä helpotusta melkein yhden jakson verran viimeiselle vuodelle... joka on hyvä asia, koska kirjoitan syksyllä osan aineista, joten "kesäloman jatkaminen" ei haittaisi, voisi semmoiset ~16 viikkoa keskittyä niihin kirjoituksiin ja lomailla. Näillä näkymin 76 kurssia olisin käymässä... + mahdolliset kertauskurssit.

Oletus on että kirjoitan silloin syksyllä A-kielen ja äidinkielen, ja keväällä matematiikan ja toisen A-kielen ja ehkäpä todennäköisestikin jonkun reaalin. esim. fysiikan tai kemian. Kannattaako muuta edes kirjoittaa, mistä saisi hyötyä jatkopaikkaan haettaessa?

Lainaus:21.08.2009 Armada kirjoitti:
Onkos jollain tosta AI 7 - eli puheviestinnän kurssista kokemuksia? Onko oikeasti ihan hyödyllinen vai ei? Mitä siellä tehdään?

Pitäisi päättää otanko tuon ensi jaksoon, vai jätänkö kokonaan käymättä, joten saa laittaa kokemuksia.

Varmaan yks mukavimmista kursseista lukiossa, vaikken äikästä pidäkään. Paljon keskustelua ryhmissä, tosin puheen pitäminen luokan edessä oli kammottava kokemus.

Lainaus:21.08.2009 RedW0lf kirjoitti:
Tehdäänkös lukiossa mitään matkoja yleensä, esim. joissain kielissä? Joku puhui tälläisestä... muttei tarkentanut.

Joskus tehdäänkin, ei liene mitenkään harvinaista. Vanhasta lukiostani lähti omana aikanani kieliryhmiä Berliiniin, Pariisiin ja jonnekin päin Espanjaa. Matkat olivat ilmeisesti melko omakustanteisia, sillä oppilaiden into lähteä vessapaperia tms. myymään oli aika heikko.

Lainaus:Kuis muuten kannattaa katsella viimeistä vuotta ajatellen kurssimääriä ja niiden jakamista?

Itse olisin saanut lukion valmiiksi käymällä jotkut viisi kurssia abivuoden aikana, mutta koska lukiossani oli neljän kurssin jaksokohtainen minimikäytäntö (l. vähintään neljä kurssia oli jaksossa oltava, jos halusi olla päätoiminen opiskelija), kävin vielä muutaman "ylimääräisen" kurssin. 12 niitä sitten kertyi viimeiselle vuodelle, ja helppoa oli -- ainakin helpompaa kuin niillä, jotka raapivat epätoivon vimmalla puuttuvia kursseja kasaan ja istuivat koulun penkillä vielä penkkareiden jälkeenkin. Noin muuten viimeistä vuotta nyt ei mielestäni tarvinnut kurssien kannalta erityisesti suunnitella. Syksyn kirjoitukset menivät heittämällä koulun ohessa ja kevään koitoksia edelsi asiansa reilaan saaneilla kolmiviikkoinen lukuloma. Itse kun olin lukion hoitanut asiallisesti, vietin lukuloman lähinnä lomailun merkeissä juurikaan kirjoja katselematta -- oli se suurin työ kuitenkin jo tehtynä.

Lainaus:Oletus on että kirjoitan silloin syksyllä A-kielen ja äidinkielen, ja keväällä matematiikan ja toisen A-kielen ja ehkäpä todennäköisestikin jonkun reaalin. esim. fysiikan tai kemian. Kannattaako muuta edes kirjoittaa, mistä saisi hyötyä jatkopaikkaan haettaessa?

Riippuu vähän siitä, mihin jatkopaikkaan mielit. Esim. DI-valinnoissa otetaan tai otettiin ainakin vielä tänä keväänä (tarkistin tätä kirjoittaessani) huomioon kuuden YO-kokeen tulokset. Tiedekuntien (ammattikorkeista ei allekirjoittaneella ole mitään käryä) valintaoppaita plarailemalla selvinnee, miten kirjoitustuloksista voi niihin hakiessaan hyötyä.

Mitä käytännössä tarkoittaa tuo "päätoiminen opiskelija"? Ei kai siinä kuin korkeintaan menetä jakson ajalta KELAn tuet?

Mutta luulen että 6:sta aineesta kirjoituksissa on liikaa työtä eikä kiinnostavia (motivaatiota ylläpitäviä) aineita oikein ole tarpeeksi?
Äidinkieli, pitkä matematiikka ja kaksi A-kieltä ovat ne mitä varmasti kirjoitan, lisäksi kemia voisi kiinnostaa. Yhteiskuntaoppi voisi myös olla yksi vaihtoehto. Muuta en koe tarpeelliseksi hyöty/haitta -suhdetta ajatellen. Jos hanskaa matikan, äikän ja pari kieltä A-tasolla, eiköhän siinä ole jo ihan hyvä perusta jatkaa... kemia tai yhteiskuntaoppi motivaation mukaan, jos siltä tuntuu. Laatu, ei määrä...

Lainaus:22.08.2009 RedW0lf kirjoitti:
Mitä käytännössä tarkoittaa tuo "päätoiminen opiskelija"? Ei kai siinä kuin korkeintaan menetä jakson ajalta KELAn tuet?

En oikeastaan tiedä, mitä seuraamuksia käytännön uhmaamisella olisi ollut; koulun ruokalassa ei olisi saanut käydä syömässä, muusta rankaisusta en muista kuulleeni. Kovasti sitä vain valvottiin, mutta siltä vähän tuntuu, ettei kaikissa lukioissa tällaista lainkaan harrasteta, kunhan oppimäärä vain kertyy kasaan tavalla tai toisella.

Lainaus:Mutta luulen että 6:sta aineesta kirjoituksissa on liikaa työtä eikä kiinnostavia (motivaatiota ylläpitäviä) aineita oikein ole tarpeeksi?
Äidinkieli, pitkä matematiikka ja kaksi A-kieltä ovat ne mitä varmasti kirjoitan, lisäksi kemia voisi kiinnostaa. Yhteiskuntaoppi voisi myös olla yksi vaihtoehto. Muuta en koe tarpeelliseksi hyöty/haitta -suhdetta ajatellen. Jos hanskaa matikan, äikän ja pari kieltä A-tasolla, eiköhän siinä ole jo ihan hyvä perusta jatkaa... kemia tai yhteiskuntaoppi motivaation mukaan, jos siltä tuntuu. Laatu, ei määrä...

Kukin taaplaa tyylillään ja intonsa mukaan, kunhan neljä pakollista koetta menee hyväksytysti läpi. Mielestäni kirjoitukset olivat loppujen lopuksi ehkä helpointa lukiossa (vrt. inssiajo ajokoulun jälkeen), joten osallistuin yo-kisoissa vähän kaikkiin aineisiin, joita koulussa oli pakollisia enemmän tullut luetuksi. Työtä ylppärit eivät teettäneet nimeksikään -- yliopiston pääsykokeet olivat paljon kovempi pähkinä.

Lainaus:22.08.2009 MieItse kirjoitti:
Työtä ylppärit eivät teettäneet nimeksikään

Meillähän on täällä monilahjakkuus.

Lainaus:22.08.2009 AnttiError kirjoitti:

Lainaus:22.08.2009 MieItse kirjoitti:
Työtä ylppärit eivät teettäneet nimeksikään

Meillähän on täällä monilahjakkuus.

No, jos asiat on hyvin tullut opiskeltua jo kurssien aikana, ei loppuun jää kuin kertaus ja kielissä sanojen ja kielioppien tarkastelu..
Tulipa sit mieleen et ois voinut ekana vuotena skarpata, vaikka ka olikin päälle 8,5..

Voiko ylioppilastodistusta parantaa myöhemmin?
Kävin lukion 3 vuotta sitten ja sain huonon ylioppilastodistuksen jolla pääsi kuitenkin heittämällä AMK:hon. Mutta AMK ei enää nappaa ja tahdon yliopistoon samalle alalle (tietotekniikka).
Pääsykokeissa vaikuttaa ylioppilastutkinnon arvosanat aika paljon.
Voinko mennä johonkin lukioon kirjoittamaan uusiksi jos maksan kirjoituksista?

Lainaus:23.08.2009 RakettiRoger kirjoitti:
Voinko mennä johonkin lukioon kirjoittamaan uusiksi jos maksan kirjoituksista?

Voit kyllä. Ote ylioppilastutkinnon yleisistä määräyksistä & ohjeista:

Hyväksytyn kokeen saa uusia yhden kerran. (A 915/2005, 4 §) Hyväksytyn kokeen uusimisella ei ole aikarajaa.