Joo taas avataan tää.
40 tuntia meni ja oli todella eeppistä scifitykitystä.
Oikeasti se räiskintä jäi siinä niin tylsäksi verrattuna muuhun.
Koko ajan odotin seuraavaa dialogia tai videota.
Ei se räiskintä haitannutkaan, mutta puheosuudet olivat vain parasta .

Huomenna lähtee kakkonen Steamista.

Lainaus:04.02.2011 Sotanakki kirjoitti:
Joo taas avataan tää.
40 tuntia meni ja oli todella eeppistä scifitykitystä.
Oikeasti se räiskintä jäi siinä niin tylsäksi verrattuna muuhun.
Koko ajan odotin seuraavaa dialogia tai videota.
Ei se räiskintä haitannutkaan, mutta puheosuudet olivat vain parasta .

Huomenna lähtee kakkonen Steamista.

Juu onhan se hyvä peli . Itse vähän aikaa sitten pelasin läpi.

Tietääkö kukaan onko ykkösosaan mitää järkevää DLC:tä?
Kakkoseen on kait ainaki muutama hyvä, mutta ykkösen lisärit vähä pimennos.

Ykköseen on PC:lle ilmaiseksi tullut Bring Down the Sky ja hieman kyseenalainen maksullinen Pinnacle Station.

Lainaus:05.02.2011 Visse kirjoitti:
Ykköseen on PC:lle ilmaiseksi tullut Bring Down the Sky ja hieman kyseenalainen maksullinen Pinnacle Station.

Okei. Pitää ettiä tuo Bring down the sky. Sitten tokan osan kimppuun

Eipä tähän ekaan osaa mitään hyvää dlc:tä ole tullut. Kakkososaan löytyy sitten useampi...Lair of The Shadow Broker ehdottomasti niistä paras.

En pitänyt oikeastaan mistään osiosta tässä pelissä. Kovana Star Control II -pelaajana olisin odottanut planeettojen koluamiselta parempaa. SC II remake, nimeltään Ur-Quan Masters, tekee kaiken niin paljon paremmin. Makolla ajelu käy viiden minuutin jälkeen tylsäksi jyystämiseksi, eikä palkkioksi saaduilla krediiteillä tee oikeastaan yhtään mitään. Räiskintäpuoli on samaa luokkaa, käy välittömästi tylsäksi, eikä pienellä vaivannäöllä ole vaikeimmillakaan tasoilla haastavaa.

Stoori, hahmot ja dialogi on Biowaren tähänastisista ehdottomasti laiskanpulskein viritelmä, mitä toistaiseksi on vastaan tullut. Juonen keskeisimmät elementit on napattu kuuluisista sci-fi-sarjoista ja -elokuvista, hahmot eivät kehity, eikä hahmoquestien eteen tarvitse nähdä vaivaa, vaan ne tarjoillaan kuin hopealautasella - ja kappas, ihan samanlaisia planeettaquesteja ne ovat kuin kaikki muutkin. Mitenköhän ole en ole yllättynyt... Lisäksi suurin osa companioneista ei tunnu millään kiinnostavilta.

Karmeinta oli ambient-tyyppinen musiikki, joka tuntuu aivan päälleliimatulta ja luonnottamalta, ja päätyykin siten lähinnä latistamaan jo ennestään kliseistä tunnelmaa.

Nk. "roolipelielementit" ovat yksi vitsi, tämän olisi voinut hyvinkin jättää pois pelistä, sillä se ei palvele mitään suurempaa päämäärää. Inventorykin on typistynyt pelkkiin aseisiin ja armoreihin, tällainen pistää vain haukottelemaan.

Kysytäänpä tähän väliin, että onko ME 2 mennyt yhtään parempaan suuntaan, vai vieläkö jatketaan samoilla linjoilla? Kovasti olen kuullut, että peli olisi monilta osin korjailtu, mutta en ole kyllä maksamassa mansikoita sokkona, kun ykkönen ei miltään osin vakuuttanut.

Minä pidin makosta hieman enemmän, mutta ei sillä kyllä ollut paljoa pelillistä sisältöä loputtomien vihollislaumojen helpon teurastamisen lisäksi.

Kakkonen heittää roolipelielementit käytännössä kokonaan pois ja on toimintapeli. Inventaariotakaan ei juuri ole. Kakkonen on myös hahmopainotteisempi, mutta ei se yhtään sen parempi hahmojen ja stoorin suhteen. Ei ole makoa, mutta on vieläkin tylsempi planeettaskannaus.

Lopussa on sentään C&C:tä sen suhteen, että onko upgreidannut aluksensa täysin, onko tehnyt sivutehtävät uskollisuuden voittamiseksi ja valitseeko oikeat tyypit oikeisiin rooleihin.

Paljon lineaarisempi, mutta taas se BioWaren klisee, että on muka hirveä kiire, mutta hyvin ehtii tehdä kaikki mahdolliset sivutehtävät.

Muuten jos Star Control III on tuttu, nuo Reaperit muistuttavat melko paljon Eternal Oneseja.

Lainaus:06.02.2011 The_Jedi_Master kirjoitti:
En pitänyt oikeastaan mistään osiosta tässä pelissä. Kovana Star Control II -pelaajana olisin odottanut planeettojen koluamiselta parempaa. SC II remake, nimeltään Ur-Quan Masters, tekee kaiken niin paljon paremmin. Makolla ajelu käy viiden minuutin jälkeen tylsäksi jyystämiseksi, eikä palkkioksi saaduilla krediiteillä tee oikeastaan yhtään mitään. Räiskintäpuoli on samaa luokkaa, käy välittömästi tylsäksi, eikä pienellä vaivannäöllä ole vaikeimmillakaan tasoilla haastavaa.

Stoori, hahmot ja dialogi on Biowaren tähänastisista ehdottomasti laiskanpulskein viritelmä, mitä toistaiseksi on vastaan tullut. Juonen keskeisimmät elementit on napattu kuuluisista sci-fi-sarjoista ja -elokuvista, hahmot eivät kehity, eikä hahmoquestien eteen tarvitse nähdä vaivaa, vaan ne tarjoillaan kuin hopealautasella - ja kappas, ihan samanlaisia planeettaquesteja ne ovat kuin kaikki muutkin. Mitenköhän ole en ole yllättynyt... Lisäksi suurin osa companioneista ei tunnu millään kiinnostavilta.

Karmeinta oli ambient-tyyppinen musiikki, joka tuntuu aivan päälleliimatulta ja luonnottamalta, ja päätyykin siten lähinnä latistamaan jo ennestään kliseistä tunnelmaa.

Nk. "roolipelielementit" ovat yksi vitsi, tämän olisi voinut hyvinkin jättää pois pelistä, sillä se ei palvele mitään suurempaa päämäärää. Inventorykin on typistynyt pelkkiin aseisiin ja armoreihin, tällainen pistää vain haukottelemaan.

Kysytäänpä tähän väliin, että onko ME 2 mennyt yhtään parempaan suuntaan, vai vieläkö jatketaan samoilla linjoilla? Kovasti olen kuullut, että peli olisi monilta osin korjailtu, mutta en ole kyllä maksamassa mansikoita sokkona, kun ykkönen ei miltään osin vakuuttanut.

Tuosta kakkososasta on saatavana Demo kaikille koneille mille se on tehty.

Makolla ajelu oli mielestäni todella hauskaa, paitsi että sitä oli naurettavan paljon. Tein kaikki side questit jota sain ja 90% niistä oli planeetoilla joilla ajeltiin makolla.
Erilaisia tukikohtia oli kolme kappaletta (tai neljä jos avaruusasemat lasketaan.)
Mako oli siis hauska kunnes sitä oli liikaa. Puolet nykyisestä määrästä olisi ollut OK.

Dialogi, tarina, hahmot ja universumi todella kiinnostavia.
Tosiaan krediiteillä ei tehnyt mitään, mutta ylipäätään peli oli todella positiivinen kokemus.
Uskon, että jos en olisi niitä kaikkia sivutehtäviä jyystänyt, peli ei olisi missään vaiheessa toistanut itseään.

Melko keskinkertainen peli. Hyvää oli ehdottomasti valintojen määrä, huonoa taas valintojen vaikutus tai pikemminkin sen vaikutuksen puute. Lisäksi valinnat tehtiin periaatteessa ihan toimivassa "keskusteluympyrässä", jossa vikana oli kuitenkin se, että harvemmin kannatti lukea, mitä ympyrässä luki, sillä 1) valintojen kuvaukset eivät antaneet oikeaa kuvaa siitä, mitä Shepard lopulta sanoo ja 2) valinnat olivat tyypilliseen tapaan sen verran mustavalkoisia, että niiden vaikutukset olivat joka tapauksessa arvattavissa.

Maailma oli ihan kiinnostava (paljon kiinnostavia rotuja, jopa tapahtumia, maailma kohtuullisen iso) ja juonikin parani loppua kohti, mutta varsinkin alussa juoni eteni puuduttavan hitaasti ja ärsyttävän juonellisena yksityiskohtana Reaperien motiiveista ei kerrottu yhtään mitään. Plussaa kuitenkin siitä, että peli loppui pääasiassa ihan kunnolla eikä siis jäänyt kesken - toisaalta kuitenkin tehtiin liiankin selväksi, että jatkoa on tulossa eikä loppu siten tuntunut ihan yhtä lopulliselta kuin olisi toivonut.

Pelattavuus oli melko keskinkertaista. Räiskintä oli alusta asti vähän kömpelöä, ja viimeistään kymmenen tunnin jälkeen se alkoi olla suorastaan puuduttavaa. Lisäksi tehtävien suorittaminen tylsissä ympäristöissä kävi hyvin pian vielä pelattavuuttakin puuduttavammaksi.

Hakkerointiminipeliä sovellettiin välillä melko ihmeellisissäkin tilanteissa eikä se ollut erityisen mielenkiintoinen - itse asiassa aloin pian lähes vihata sitä, sillä ainakin palikan liikuttamisen jälkeen se tuntui jäävän hetkeksi paikoilleen ennen kuin sitä pystyi taas siirtämään. Melko käsittämätön ratkaisu.

Valikot olivat käytettävyydeltään kömpelöitä, kun tavaraa oli enemmän, ja lisäksi ne olivat graafisesti mielenkiintoa tappavan näköisiä. Ilmeisesti (joskus luulen kuulleeni) valikot oli kuitenkin suunniteltu PC:lle konsoleita paremmin, mistä plussaa.

Roolipelille - jopa toimintaroolipelille - hahmonkehitys on yksi tärkeimmistä elementeistä. Mass Effectissä tällä saralla riittääkin tekemistä. Hahmonkehitystä ei juurikaan huomaa muuten kuin lähinnä uusien taitojen oppimisena, ja mikään taito ei ainakaan adeptilla ollut kovin kiinnostava, ja sen kuitenkin oletti olevan kiinnostavammasta päästä. Suuntia on kaksi - joko panostetaan kyseiseen osa-alueeseen enemmä taikka sitten vähemmän, kuten ilmeisesti ME2:n kanssa kävi. Olisin suosinut enemmän-vaihtoehtoa, mutta jospa joskus näkisi, miten se ME2:ssa toimii.

Se vielä todettava, että paitsi että pääjuoni oli puuduttava pelata läpi, sivutehtävät olivat vielä hirveämpiä. Makolla ei todellakaan ole kiva ajella tyhjillä planeetoilla eikä kloonattuja pinnanalaisia laitoksia jaksa kovin montaa tyhjentää. Muutenkaan en muutamien suorittamieni sivutehtävien aikana törmännyt kovin moneen mielenkiintoisempaan tehtävään.

Tekstistä varmaan jää aika negatiivinen kuva ja on syytäkin, mutta ei peli silti huono ole. Se vain vajoaa liian monessa suhteessa keskinkertaisuuteen, josta sitä nostavat lähinnä pelimaailma ja keskustelusysteemi valintoineen. jos pisteitä pitäisi antaa, ne olisivat varmaankin 80:n luokkaa (tai asteikolla 1-10 varmaan 7). Lisäksi Mass Effect 2 on saanut sen verran kehuja, että yksinkertaistamisesta huolimatta ja ehkä jossain määrin jopa sen takia varmaan sitäkin kokeilen, jos siitä joskus tulee sopiva supertarjous vastaan. Onpahan ainakin valmis hahmo sitä varten.