Lainaus:

Nykyajan yhteiskunnassa on yleistymässä tapa, että ihmiset vaihtavat ammattiaan useita kertoja elämässsään. Suhdannevaihtelut vaikuttavat eri ammattialoihin. Jos esimerkiksi taloilla on liikatarjontaa, niin ei niille timpureille ja rakennusmiehille paikkoja kauaa enää löyd. Sitten ollaankin kusi sukassa, jos saisi mennä peruskoulun omien valintojen mukaan. Siksi onkin parempi antaa peruspohja peruskoulussa ja niistä valitaan sitten jokin, jota lähdetään jalostamaan eteenpäin. Onnekas olet, jos saman työpaikan onnistut pitämään lopun elämääsi ilman ongelmia, mutta tämä ei suinkaan ole vakio.

Lisäksi monet eivät kykene tekemään niin suuria valintoja nuorempana. Harva osaa suoralta kädeltä esimerkiksi 13-vuotiaana eikä välttämättä 16-vuotiaana, että mitä työtä pyrkii tekemään.

Tämäkin on mielipidekysymys. Kukin voi olla eri mieltä. Nykyisellä linjalla tosin on kannattava pysyä, koska merkittäviä puutteita tai ongelmia ei esiinny. Miksi muokata sellaista, joka toimii?

(Ps. Muistaakseni noita nomineja ja genetiivejä käytiin enemmänkin ala-asteella läpi. Myönnän, että ne tuntuvat turhilta enkä itsekään ole tarvinnut niitä juurikaan. Jos jotain myönteistä niistä pitää etsiä, niin osataan puhua asioista tarkoilla termeillä. Kuinka selität, että jokin sana on genetiivissä muulla kuin sillä sanalla? Perusmuotoon on lisätty n tai en? Kömpelöä.)

Mä en nyt puhu peruskoulusta, mainitsin vain peruskoulun äidinkielen yhtenä naurettavimmista. Olisi kyllä pitänyt tehdä selväksi...

Painotan tässä enemmän lukion valinnanvaratonta ja useinmiten turhaa opetusta. Lukiossa pitää suorittaa 75 kurssia, mutta vain noin 25:n kurssin perusteella pääset kirjoituiksiin täysin valmistautuneena. Nykyään pitkän kouluttautumisen ansiosta pääsee ehkäpä 25 vuotiaana töihin. 2 vuotta tuossa vaan menee hukkaan vaikka 2/3 osa käydystä lukiosta olisi voinut jättää pois tarpeettomina.

Saavat mun puolesta poistaa tämän 75:kurssin lukion, tai ainakin lisätä vaihtoehto opiskella vain niitä aineita mitä kirjoitatetaan YO:ssa. Niinkuin sanoit, se on yksilöllistä onko päättänyt oman ammatin siihen mennessä vai ei, mutta niille ketkä ovat päättäneet, pitäisi antaa mahdollisuus olla tuhlaamatta 2 vuotta omasta elämästä.

Enkä nyt jaksa enää genetiivien turhuudesta jankuttaa, jokainen kuka tämän lukee voi itse pohtia kuinka paljon niillä tekee.

Ei sellaista olekkaan, mutta itseä kiinnostaa vähiten musiikki, kuvaamataito, käsityö yms.

Lainaus:12.12.2008 Azr4el kirjoitti:




Painotan tässä enemmän lukion valinnanvaratonta ja useinmiten turhaa opetusta. Lukiossa pitää suorittaa 75 kurssia, mutta vain noin 25:n kurssin perusteella pääset kirjoituiksiin täysin valmistautuneena. Nykyään pitkän kouluttautumisen ansiosta pääsee ehkäpä 25 vuotiaana töihin. 2 vuotta tuossa vaan menee hukkaan vaikka 2/3 osa käydystä lukiosta olisi voinut jättää pois tarpeettomina.

Saavat mun puolesta poistaa tämän 75:kurssin lukion, tai ainakin lisätä vaihtoehto opiskella vain niitä aineita mitä kirjoitatetaan YO:ssa. Niinkuin sanoit, se on yksilöllistä onko päättänyt oman ammatin siihen mennessä vai ei, mutta niille ketkä ovat päättäneet, pitäisi antaa mahdollisuus olla tuhlaamatta 2 vuotta omasta elämästä.

Nyt en voi olla muuta kuin sama mieltä. Tuo 75 kurssia on joillekin aika hankala tavoite ja siksi heidän pitää täyttää se jollain psykologian, musan tai kuviksen syventävillä. Mun mielestä joku 60 tai sitten se YO-kirjoituksiin pohjautuva valinta olisi hyvä.

Useiden aineiden pitäisi muuttua vapaaehtoisiksi. Uskonnon opetus pitäisi olla täysin vapaavalintaista, koska se ei kuitenkaan ole niin välttämätöntä tietämystä kuin jokin muu. Useammin sitä loistaa sitten vaikka historian tietämyksellään kuin jollain uskonnon rituaalitietämyksellä. Lisäksi taideaineet voisivat muuttua vapaaehtoisiksi.

^Taideaineista samaa mieltä. En kuitenkaan poistaisi uskontoa, mutta vaihtaisin ensimmäisen kurssin tilalle maailmanuskonnot pakolliseksi.

Uskonnon ensimmäinen kurssi nyt on yleistä tietoa pääasiassa kristinuskosta ja samalla käydään vähän muita uskontoja. Nämä muut uskonnot tulevat kyllä ihan tarpeeksi tutuiksi maailmanuskonnot-kurssilla. Ensimmäisessä on paljon tietoa kristinuskosta, mutta väitän että suurin osa ihmisistä tietää jo ne asiat ainakin päällisin puolin.

Lainaus:12.12.2008 HML kirjoitti:

Lainaus:12.12.2008 Azr4el kirjoitti:

Painotan tässä enemmän lukion valinnanvaratonta ja useinmiten turhaa opetusta. Lukiossa pitää suorittaa 75 kurssia, mutta vain noin 25:n kurssin perusteella pääset kirjoituiksiin täysin valmistautuneena. Nykyään pitkän kouluttautumisen ansiosta pääsee ehkäpä 25 vuotiaana töihin. 2 vuotta tuossa vaan menee hukkaan vaikka 2/3 osa käydystä lukiosta olisi voinut jättää pois tarpeettomina.

Saavat mun puolesta poistaa tämän 75:kurssin lukion, tai ainakin lisätä vaihtoehto opiskella vain niitä aineita mitä kirjoitatetaan YO:ssa. Niinkuin sanoit, se on yksilöllistä onko päättänyt oman ammatin siihen mennessä vai ei, mutta niille ketkä ovat päättäneet, pitäisi antaa mahdollisuus olla tuhlaamatta 2 vuotta omasta elämästä.

Nyt en voi olla muuta kuin sama mieltä. Tuo 75 kurssia on joillekin aika hankala tavoite ja siksi heidän pitää täyttää se jollain psykologian, musan tai kuviksen syventävillä. Mun mielestä joku 60 tai sitten se YO-kirjoituksiin pohjautuva valinta olisi hyvä.

Useiden aineiden pitäisi muuttua vapaaehtoisiksi. Uskonnon opetus pitäisi olla täysin vapaavalintaista, koska se ei kuitenkaan ole niin välttämätöntä tietämystä kuin jokin muu. Useammin sitä loistaa sitten vaikka historian tietämyksellään kuin jollain uskonnon rituaalitietämyksellä. Lisäksi taideaineet voisivat muuttua vapaaehtoisiksi.

Just joo.
Tiedättekö mikä on lukion keskeinen tehtävä?

No tarkastellaanpas erästä lainsäädäntöä: Sen mukaan lukion päämääränä on taata laaja
yleissivistys, joka antaa opiskelijalle hyvät
mahdollisuudet ja perusteet jatko-opintoja varten
sekä selviytymiseen elämässään. Laaja yleissivistys
käsittää sekä yhteiskunnan humanistisen
perustan että luonnontieteiden tuntemuksen.
Yhteiskunnan historian ja filosofis-eettisten perusarvojen
tuntemuksen kautta laaja yleissivistys
tukee opiskelijoiden kasvamista hyviksi ja
tasapainoisiksi ihmisiksi sekä yhteiskunnan jäseniksi.

Uskonto ei ole mitenkään hyödytön aine. Uskonto esim. auttaa ymmärtämään muita ihmisiä ja kulttuureja, laajentaa maailmankuvaa, auttaa vaikkapa historian ja muiden humanististen aineiden opiskelussa. Voin luetella kyllä vieläkin lisää, jos haluat. Uskontoa sinun ei tarvitse opiskella, jos eroat kirkosta.

Myöskään taideaineet eivät ole "turhia kouluaineita", turhia kouluaineita ei edes ole. Jokaisesta on jotain hyötyä.

Lainaus:13.12.2008 Armada kirjoitti:

Uskonto ei ole mitenkään hyödytön aine. Uskonto esim. auttaa ymmärtämään muita ihmisiä ja kulttuureja, laajentaa maailmankuvaa, auttaa vaikkapa historian ja muiden humanististen aineiden opiskelussa. Voin luetella kyllä vieläkin lisää, jos haluat. Uskontoa sinun ei tarvitse opiskella, jos eroat kirkosta.

Myöskään taideaineet eivät ole "turhia kouluaineita", turhia kouluaineita ei edes ole. Jokaisesta on jotain hyötyä.

Kuinkahan se auttaa ymmärtämään? Silloin toki tiedostan, miksi nuo ihmiset vetävät kielensä päällä terävällä veitsellä, mutta en halua edes ymmärtää sellaista toimintaa. Voisinhan erota kirkosta, mutta joutuisin vain ojasta allikkoon, toisin sanoen elämänkatsomustiedon opetuksen piiriin.

Eiväthän ne turhia aineita ole, mutta monelle todella tarpeettomia. Haitat ovat suuremmat kuin hyödyt. Haittoina on se, että opiskelija joutuu vaivautumaan paikan päälle ja kaiken lisäksi tekemäänkin jotain. Hän ei näe sitä itselleen hyödylliseksi. Minä en oppinut kuviksen ykkösestä muuta kuin yhden uuden taiteilijan nimen ja senkin vaan sukunimeltä. Sillä aineella siis ei ollut mitään annettavaa minulle. Paljon se vei, kun joutui istuskelemaan neljään asti töhertämässä.

Varmaankin kuvaamataito, varsinkin ala-asteella oli täyttä pakkopullaa.

Lainaus:13.12.2008 Martial4rtist kirjoitti:
Kuvaamataito on aika turhaa, varsinkin minulle sillä en osaa piirtää mitään kunnolla.

Ehdottomasti yläasteen matematiikka. Ala-asteen matematiikasta on hyötyä, kuten kertotaulu, plus ja miinuslaskut ym. Mutta yläasteella on mennyt ihan ylihilseen, opiskellaan jotain asiaa vain sen takia että voidaan opiskella seuraavaa turhuutta ja niin edelleen. Pitää vain keksiä maailman monimutkaisemmat kaavat yksinkertaisesti päättelemällä selviäviin ongelmiin ja laskuihin. Varmaankaan 99,6% oppilaista ei tule ikinä tekemään yläasteen matematiikalla yhtikäs mitään.

Lainaus:
Just joo.
Tiedättekö mikä on lukion keskeinen tehtävä?

No tarkastellaanpas erästä lainsäädäntöä: Sen mukaan lukion päämääränä on [b]taata laaja
yleissivistys, joka antaa opiskelijalle hyvät
mahdollisuudet ja perusteet jatko-opintoja varten
sekä selviytymiseen elämässään. Laaja yleissivistys
käsittää sekä yhteiskunnan humanistisen
perustan että luonnontieteiden tuntemuksen.
Yhteiskunnan historian ja filosofis-eettisten perusarvojen
tuntemuksen kautta laaja yleissivistys
tukee opiskelijoiden kasvamista hyviksi ja
tasapainoisiksi ihmisiksi sekä yhteiskunnan jäseniksi.[/b]

Uskonto ei ole mitenkään hyödytön aine. Uskonto esim. auttaa ymmärtämään muita ihmisiä ja kulttuureja, laajentaa maailmankuvaa, auttaa vaikkapa historian ja muiden humanististen aineiden opiskelussa. Voin luetella kyllä vieläkin lisää, jos haluat. Uskontoa sinun ei tarvitse opiskella, jos eroat kirkosta.

Myöskään taideaineet eivät ole "turhia kouluaineita", turhia kouluaineita ei edes ole. Jokaisesta on jotain hyötyä.

Eipä pahemmin kiinnosta vuonna-nakki tehdyt lainsäädännöt. Se että se lukee laissa, ei tarkoita ettei sitä pitäisi kyseenalaista.

Se että lukion suorittamista tarvitaan tiettyjä ammatteja varten jo meinaa että tuo "yleissivistävä" tarkoitus pitäisi jättää vähemmälle tai ainakin valinnanvaraiseksi. En tullut lukioon sivistää itseni, vaan ammattia varten.

Lainaus:13.12.2008 zonzoy kirjoitti:
Ehdottomasti yläasteen matematiikka. Ala-asteen matematiikasta on hyötyä, kuten kertotaulu, plus ja miinuslaskut ym. Mutta yläasteella on mennyt ihan ylihilseen, opiskellaan jotain asiaa vain sen takia että voidaan opiskella seuraavaa turhuutta ja niin edelleen. Pitää vain keksiä maailman monimutkaisemmat kaavat yksinkertaisesti päättelemällä selviäviin ongelmiin ja laskuihin. Varmaankaan 99,6% oppilaista ei tule ikinä tekemään yläasteen matematiikalla yhtikäs mitään.

Niin, paitsi ne jotka menevät lukioon. Lukiossa kun aletaan syventää näitä asioita, niin alkaa oikeasti nähdä mitä kaikkea esim. derivaatalla on mahdollista laskea. Yläasteen matematiikka on kuitenkin loppujen lopuksi niin peruskauraa, että kyllä sen opiskelu on aika hyödyllistä.

Voisit muuten antaa jotain esimerkkejä, millä asioilla yläasteen matikassa ei tee mitään.

Kaikki taideaineet, valinnaiset ja USKONTO.

Lainaus:13.12.2008 Azr4el kirjoitti:

Lainaus:
Just joo.
Tiedättekö mikä on lukion keskeinen tehtävä?

No tarkastellaanpas erästä lainsäädäntöä: Sen mukaan lukion päämääränä on [b]taata laaja
yleissivistys, joka antaa opiskelijalle hyvät
mahdollisuudet ja perusteet jatko-opintoja varten
sekä selviytymiseen elämässään. Laaja yleissivistys
käsittää sekä yhteiskunnan humanistisen
perustan että luonnontieteiden tuntemuksen.
Yhteiskunnan historian ja filosofis-eettisten perusarvojen
tuntemuksen kautta laaja yleissivistys
tukee opiskelijoiden kasvamista hyviksi ja
tasapainoisiksi ihmisiksi sekä yhteiskunnan jäseniksi.[/b]

Uskonto ei ole mitenkään hyödytön aine. Uskonto esim. auttaa ymmärtämään muita ihmisiä ja kulttuureja, laajentaa maailmankuvaa, auttaa vaikkapa historian ja muiden humanististen aineiden opiskelussa. Voin luetella kyllä vieläkin lisää, jos haluat. Uskontoa sinun ei tarvitse opiskella, jos eroat kirkosta.

Myöskään taideaineet eivät ole "turhia kouluaineita", turhia kouluaineita ei edes ole. Jokaisesta on jotain hyötyä.

Eipä pahemmin kiinnosta vuonna-nakki tehdyt lainsäädännöt. Se että se lukee laissa, ei tarkoita ettei sitä pitäisi kyseenalaista.

Se että lukion suorittamista tarvitaan tiettyjä ammatteja varten jo meinaa että tuo "yleissivistävä" tarkoitus pitäisi jättää vähemmälle tai ainakin valinnanvaraiseksi. En tullut lukioon sivistää itseni, vaan ammattia varten.

Mikäs siinä on niin vaikeaa ymmärtää, että lukiokoulutus on nimenomaan yleissivistävä koulutus? Huoh.

Lainaus:13.12.2008 Armada kirjoitti:

Lainaus:13.12.2008 Azr4el kirjoitti:

Lainaus:
Just joo.
Tiedättekö mikä on lukion keskeinen tehtävä?

No tarkastellaanpas erästä lainsäädäntöä: Sen mukaan lukion päämääränä on [b]taata laaja
yleissivistys, joka antaa opiskelijalle hyvät
mahdollisuudet ja perusteet jatko-opintoja varten
sekä selviytymiseen elämässään. Laaja yleissivistys
käsittää sekä yhteiskunnan humanistisen
perustan että luonnontieteiden tuntemuksen.
Yhteiskunnan historian ja filosofis-eettisten perusarvojen
tuntemuksen kautta laaja yleissivistys
tukee opiskelijoiden kasvamista hyviksi ja
tasapainoisiksi ihmisiksi sekä yhteiskunnan jäseniksi.[/b]

Uskonto ei ole mitenkään hyödytön aine. Uskonto esim. auttaa ymmärtämään muita ihmisiä ja kulttuureja, laajentaa maailmankuvaa, auttaa vaikkapa historian ja muiden humanististen aineiden opiskelussa. Voin luetella kyllä vieläkin lisää, jos haluat. Uskontoa sinun ei tarvitse opiskella, jos eroat kirkosta.

Myöskään taideaineet eivät ole "turhia kouluaineita", turhia kouluaineita ei edes ole. Jokaisesta on jotain hyötyä.

Eipä pahemmin kiinnosta vuonna-nakki tehdyt lainsäädännöt. Se että se lukee laissa, ei tarkoita ettei sitä pitäisi kyseenalaista.

Se että lukion suorittamista tarvitaan tiettyjä ammatteja varten jo meinaa että tuo "yleissivistävä" tarkoitus pitäisi jättää vähemmälle tai ainakin valinnanvaraiseksi. En tullut lukioon sivistää itseni, vaan ammattia varten.

Mikäs siinä on niin vaikeaa ymmärtää, että lukiokoulutus on nimenomaan yleissivistävä koulutus? Huoh.

Et tainnut ymmärtää mun viestin pointtia. Noh, voi voi.

Lue se Armadan viesti uudelleen, ja mieti sen jälkeen oletko ainoa opiskelija.

Lainaus:09.12.2008 Greative kirjoitti:

Lainaus:09.12.2008 LordVaneri kirjoitti:
Äidinkieli, uskonto, terveystieto, opo(suurimmaksi osaksi), äikkä ja viimeisimpänä ja pask.impana ruotsi.

Sähläsin vähän ton viestin kanssa.

Miten äidinkieli voi olla turha kouluaine?

hömm..ku siinä on niinpaljon turha pâskaa,samoin ku esim matematiikas

Ei koulussa ole turhia aineita.

Koulussa ei tosiaankaan ole turhia aineita.

Useimmiten ihmiset pitävät turhina kouluaineina sellaisia aineita, joissa eivät itse ole kovin hyviä. Kielletään asialta arvo. Siinä voi olla luvan kanssa huono, kun se aine on kerta turha.

Turhia aineita on vaikka muille jakaa, kuten vaikka taideaineet, kiva osata, mutta eipä loppupeleissä hirveästi niillä mitään tee. Äidinkieli, paljon asiaa, mutta valitettavan iso osa on todella turhaa. Matikka, veikkaanpa etten ikinä tule tarvitsemaan toisen asteen yhtälöitä. Historia ja uskonto, henk. koht. pidän ainakin historiasta, mutta eipä silläkään taida ihmmempiä tehdä.

Tai no, kaikki nuo ovat hyödyllisiä tiettyyn rajaan asti, kuten vaikka matikassa perus plus, jako ja sellaiset laskut, mutta sitten yläasteen matikka alkaa olemaan jo aika turhaa jota harvempi enää tarvitsee myöhemmin. (hyvä sanoa, kun olen lukiossa :D)

Muusiikki varmaan turhin, mutta se oli ainoa taideaine missä osasin jotain niin en köy sitä haukkumaan.

Uskonto.

On väärin korottaa yhtä tiettyä uskontoa muiden yläpuolelle, josta suomen uskonnon-opetuksessa on kyse.
En toki vastusta jonkinlaista kulttuurituntemusoppia joka voisi tulla uskonnon tilalle. Siinä opetettaisiin ymmärtämään eri kulttuureja globalisoitumassa maailmassa. Siinä voisi käydä läpi eri uskontoja.

Lainaus:14.12.2008 Star-man kirjoitti:
Uskonto.

1.On väärin korottaa yhtä tiettyä uskontoa muiden yläpuolelle, 2.josta suomen uskonnon-opetuksessa on kyse.

I. Jep
2. No eipäs ole

Lainaus:14.12.2008 jacceez kirjoitti:

Lainaus:14.12.2008 Star-man kirjoitti:
Uskonto.
1.On väärin korottaa yhtä tiettyä uskontoa muiden yläpuolelle, 2.josta suomen uskonnon-opetuksessa on kyse.

I. Jep
2. No eipäs ole

On, tai ainakin olen niin itse kokenut yläasteella.

Ei ole olemassa "Turhaa Kouluainetta" jokaisella aineella on joku tarkoitus
josta pitäisi olla hyötyöä vaikka monet aiheet tuntuvat omastakin mielestä aika turhilta mutta niitä voi tarvita jossain vaiheessa.

Ainoa turha on uskonto. Aine josta ei todellakaan ole hyötyä kenellekkään joka ei ole henk.koht. kiinnostunut siitä.