Bloodbath on ruotsalainen deathmetal bändi jossa on aika herkullinen lineuppi. Yhtyeessä vaikuttavat:

Mikael Åkerfeldt - laulu (Opeth)
Anders "Blakkheim" Nyström - kitarat (Katatonia)
Jonas Renkse - basso (Katatonia)
Martin "Axe" Axenrot - rummut (Opeth)

Bändi julkaisi joskus 2002 ekan EP:n Breeding Death josta seurasi suunnaton menestys, ja nyt on tullut jo 3 täyspitkää levyä. Maistiaisia:

http://www.youtube.com/watch?v=UBfoMgllphs Eaten
http://www.youtube.com/watch?v=z-RW2PkEJOQ&feature=related Bathe in Blood

Hyvä bändi kyseessä. En jaksa ruveta tarkemmin selittämään tästä bändistä. Mutta Omnious Bloodvomitin alkusekunnit ovat täyttä parhautta

Käsittämättömän turha bändi, jonka tarkoituksena on mukamas herättää vanhan koulukunnan DM eloon. Harmi vain, kun Mikael Åkerfeldtin kaltaisella "sofistikoituneella ja älykkäällä" muusikolla ei ole pientäkään käsitystä death metallin hengestä. Bändit kuten Nunslaughter tulevat aina ja ikuisesti potkimaan persettä näillä kaikenmaailman supergroupeilla.

En tiedä bändin tarkoitusperistä, mutta Tägtgrenin tähdittämästä Nightmares Made Fleshista taisin tykätä aikoinaan - kun kuuntelin. Suhteellisen toimivaa modernia mäiskettä.

Lainaus:13.09.2008 NakkiJaMaito kirjoitti:
Harmi vain, kun Mikael Åkerfeldtin kaltaisella "sofistikoituneella ja älykkäällä" muusikolla ei ole pientäkään käsitystä death metallin hengestä.

Mikä v*tun henki? jee jee mosh mosh

Eka levy oli kyllä mainio tokakin hyvä ja tämä tulevakin joka nettiin jo vuosi on myös ihan kelpo mutta Dan Swanön puuttuminen kyllä häiritsee.

Jokatapauksessa hyvä bändi kyseessä vaikkei nyt TROO DÖDISTÄ olekkaan.

Tylsää ja kliinistä sontaa, mutta mitäpä tuolta porukalta voisi odottaakaan. Parhaimmillaan bändi kuulostaa toivottoman geneeriseltä ja miljoonaan kertaan kuullulta, huonoimmillaan se taas lähentelee Göteborg-tason kamaluutta. En näe yhtään syytä kuunnella kyseistä orkesteria.

No jo jakaa mielipiteitä. Itse pidän kovastikkin yhtyeestä, tuota uutta levyä onkin odoteltu. Albumi levisi jo youtubeen harmittavasti, itse oli pakko kuunnella pari kappaletta ja Hades Rising on kyllä pirun kova.

Pääsin myös tuossa elokuun alussa katsomaan yhtyeen live kunnon PellavaRockissa. Åkerfeldt tosin oli ollut kipeä muutaman viime päivän joten joutu puskemaan äänen puoliväkisin.

Naah, jos jonkinlaisia tunteita saa aikaan niin lähinnä ärsytystä siitä, kuinka luulee kuulleensa tämän saman mätön tuhanteen kertaan ennemminkin.

Miksi porukat ei tykkää? :/ Hyvätä kuulostaa minun korviini ainakin vaikkei varsinaisesti mitään uutta olekkaan.

Kyllä on melkoisen mukavaa pauketta. Uus levy aika mukiinmenevää kamaa, youtubesta kun olen maistiaisia kuunnellut. Pitänee ostaa.