Mikäs on paras suutelutapa?

Lainaus:07.12.2008 The_Action kirjoitti:
Mikäs on paras suutelutapa?

Ei tällaiset asiat kuulu äpärille.

Мир и любовь к каждому!

Lainaus:07.12.2008 Signature kirjoitti:

Lainaus:07.12.2008 The_Action kirjoitti:
Mikäs on paras suutelutapa?

Ei tällaiset asiat kuulu äpärille.

Joo ei tosiaan, ainakaan 12wee äpärille 0.o

Lainaus:07.12.2008 Signature kirjoitti:

Lainaus:07.12.2008 The_Action kirjoitti:
Mikäs on paras suutelutapa?

Ei tällaiset asiat kuulu äpärille.

Lakataas haukkumasta muita iän perusteella tai tulee penaltya.

Mitä siinä niinQ tehdään? Huulet vastakkain pelkästään, vai? Huulilla liikettä niinku söisi?

Nyt on vähän hassu fiilis.

Ku en tiä mitä ajatella.
Jos joku poika tykkäis musta vaan kaverina nii eihän se pyytäis mua kahville? Jos se kysy vaan säälistä?

Miks alan aina heti epäileen kaikkee.

Lainaus:07.12.2008 Chiqori kirjoitti:
Nyt on vähän hassu fiilis.

Ku en tiä mitä ajatella.
Jos joku poika tykkäis musta vaan kaverina nii eihän se pyytäis mua kahville? Jos se kysy vaan säälistä?

Miks alan aina heti epäileen kaikkee.

Jos joku sun kaveris pyytää sua kahville niin onko se silloin rakastunut/ihastunut suhun? Ajattele noin päin.

Lainaus:07.12.2008 rambokala kirjoitti:

Lainaus:07.12.2008 Chiqori kirjoitti:
Nyt on vähän hassu fiilis.

Ku en tiä mitä ajatella.
Jos joku poika tykkäis musta vaan kaverina nii eihän se pyytäis mua kahville? Jos se kysy vaan säälistä?

Miks alan aina heti epäileen kaikkee.

Jos joku sun kaveris pyytää sua kahville niin onko se silloin rakastunut/ihastunut suhun? Ajattele noin päin.

Joo kyl mä tiiän mut ei tää ookkaa mikää ihan normaali tapaus

Lainaus:07.12.2008 Chiqori kirjoitti:
Nyt on vähän hassu fiilis.

Ku en tiä mitä ajatella.
Jos joku poika tykkäis musta vaan kaverina nii eihän se pyytäis mua kahville? Jos se kysy vaan säälistä?

Miks alan aina heti epäileen kaikkee.

Varmasti haluaa pärsettä, kun olet kahvisi juonut. Taka-ajatuksia, aina ja kaikkialla; pakoon ei pääse, piiloutuminen turhaa.

Tai sitten sulla on vaan oikeesti päässä vikaa? Paranoidi.

Lainaus:07.12.2008 The_Action kirjoitti:
Jep. Ois kiva sanoa hänelle vain näin. ''Tiiätkö mitä? / No? / Mä tykkään susta'' Ja alatko? Mutta kun ei osaa ei uskalla.

Jos asiaa ajattelee: "Nyttenpä minä menen sanomaan asian X." Niin siinä viimehetkellä tulee tunne: "ZOMGMITÄMÄTEEN?!?!" Ja sitten tilanne tyssää siihen. Jos on oikein hyvä fiilis ja planeettojen asento on oikea niin päässä voi naksahtaa ja voitpa tunnustaa jotakin. Lähes kaikki letkautukseni on ollu miettimättä tehtyjä.

"Muureja" on lähestulkoon mahotonta ylittää. Asioiden pitää vain antaa tapahtua ilman mitään suurempia miettimisiä. Mun mielestä on helpompi mennä jutustelemaan esim. jos kaverijoukko kannustaa vieressä ja positiivisesti kannustavat tilanteeseen. Positiivinen tunnelma on myös tärkee.

Ääk, nolottaako teitä tuoda muijia himaan kun porukat on paikalla? Itselle ainakin se eka kerta on sellainen jännittävä juttu, varsinkin jos porukat ei tiedä mitään tyypistä. : D

Lainaus:07.12.2008 Solidsnaked kirjoitti:
Ääk, nolottaako teitä tuoda muijia himaan kun porukat on paikalla? Itselle ainakin se eka kerta on sellainen jännittävä juttu, varsinkin jos porukat ei tiedä mitään tyypistä. : D

Miksi moinen nolottaisi? Uskallatko kumeja ostaa?

Jos vastaus on "ei", taitaa ikää olla liian vähän.

Lainaus:07.12.2008 Ex_Nihilo kirjoitti:

Lainaus:07.12.2008 Solidsnaked kirjoitti:
Ääk, nolottaako teitä tuoda muijia himaan kun porukat on paikalla? Itselle ainakin se eka kerta on sellainen jännittävä juttu, varsinkin jos porukat ei tiedä mitään tyypistä. : D

Miksi moinen nolottaisi? Uskallatko kumeja ostaa?

Jos vastaus on "ei", taitaa ikää olla liian vähän.

Ymmärsit nyt viestin hieman väärin. Minua nolottaa tuoda tyttöjä kotiin kun perheeni on paikalla.

Lainaus:07.12.2008 Solidsnaked kirjoitti:
Ääk, nolottaako teitä tuoda muijia himaan kun porukat on paikalla? Itselle ainakin se eka kerta on sellainen jännittävä juttu, varsinkin jos porukat ei tiedä mitään tyypistä. : D

Ei tuossa ole mitään noloa. Pitäisikö vanhempien tietää jokainen asiasi?

Lainaus:07.12.2008 Solidsnaked kirjoitti:

Lainaus:07.12.2008 Ex_Nihilo kirjoitti:

Lainaus:07.12.2008 Solidsnaked kirjoitti:
Ääk, nolottaako teitä tuoda muijia himaan kun porukat on paikalla? Itselle ainakin se eka kerta on sellainen jännittävä juttu, varsinkin jos porukat ei tiedä mitään tyypistä. : D

Miksi moinen nolottaisi? Uskallatko kumeja ostaa?

Jos vastaus on "ei", taitaa ikää olla liian vähän.

Ymmärsit nyt viestin hieman väärin. Minua nolottaa tuoda tyttöjä kotiin kun perheeni on paikalla.

Joskus kauan sitten kyllä, tai eihän se ollut noloa vaan jotenkin kiusallista oli tuoda ekaa kertaa tyttöystävä kotiin joskus pari kolme vuotta sitten. Nykysen kanssa ei mitenkään ihmeellistä.

Lainaus:07.12.2008 Ex_Nihilo kirjoitti:

Lainaus:07.12.2008 Solidsnaked kirjoitti:
Ääk, nolottaako teitä tuoda muijia himaan kun porukat on paikalla? Itselle ainakin se eka kerta on sellainen jännittävä juttu, varsinkin jos porukat ei tiedä mitään tyypistä. : D

Miksi moinen nolottaisi? Uskallatko kumeja ostaa?

Jos vastaus on "ei", taitaa ikää olla liian vähän.

Ei nolota yhtään ja mielelläni tuon himaan. Vanhemmat tietää myös, että kondoomeja on tuossa kaapissa. Eli ihan luonollisia asioita, nii miksi alkaa niitä häpeilemää.

Noniin aihe auki taas katotaas kuinka pitkälle nyt pääsette.

jaelkaa vaan niitä banneja ei tämä on/off lukottaminen mitään auta.

edit: niin ja aiheeseen, en saa millään kysyttyä tota yhtä ulos. aina ruvetaan jutteleen jotain randomia ja sit ei oikee tunnu enää luontevalta. täytyis varmaa ohikulkies vaa nykästä hihasta ja antaa vaa mennä spontaanisti

Lainaus:07.12.2008 Talihintti kirjoitti:
jaelkaa vaan niitä banneja ei tämä on/off lukottaminen mitään auta.

Tietty trio lähti jo lomille viikoksi, itse koitan ajaa sitä että tämä aihe poistetaan vallan.

Ps. palataan takaisin aiheeseen.

Viestilläni ei ole merkitystä sillä purkauduin jo mutta että viestimääräni kasvaisi ja saisin purkautuisin enemmän niin.

Kertokaa minulle, miksi haikailen koko ajan sen yhden tytön perään? Välimme ovat toivottoman huonot ja olen ajatellut että parempi ottaa välimatkaa, kun hänkin niin tuntuu haluavan. Olemme hyvin pahasti riidoissa mutta tämä tuntuu jotenkin mahdottomalta ratkaista. Yritin saada kuukauden tolkkua väleihimme mutta jotenkin ei vain onnistunut, viimeaikoina olimme sitten riidellet vain ja kaikkea mutta... Sitten päätin todella luovuttaa enkä ole yrittänyt selvittää tätä juttua enään tai jatkaa edes, viimeinen kiistelymme oli aika rankka. Minusta tuntuu että tyttöä ärsyttää se että olen koettanut selvittää tuota juttua, mutta välillä olen koettanut keskustella normaalisti ja vain jatkaa mutta ei siltikään.

Aluksi meillä meni hyvin ja juttua tuli kuin mitä, kaikki toimi kuin unelma. Eräässä vaiheessa molemmat kerroimme, että olemme ihastuneet toisiimme mutta päätin yrittää entisen tyttöystäväni kanssa joka tuntuikin oikealta, mutta silti niin väärältä päätökseeltä. Nyt ainankin tiedän, miksi jotkut ilmoittavat joskus tarvitsevansa aikaa. Tässä pisteessä, olisin voinut yrittää. Tästä noin 3 viikkoa eteen päin, kun suhteemme exäni kanssa on ohi ja kun kerroin tytölle räväkällä tavalla tunteistani, kun pidin hänestä, hän jotenkin suuttui siitä. Kenties hän odotti hiukan perinteisempää ja hillitympää tapaa, mutta jostain syystä minun oli pakko kertoa se noin, mitä kadun, sillä siitä pisteestä välimme ovat olleet huonohkot.

Paljastui että molemmat olemme vähän huijanneet toisiamme ym. mutta silti tämä tuntuu ikävältä. Vaikka suhteemme tuntuukin välillä mahdottomalta ja maailmamme on hyvin erilainen, meillä meni hyvin ja tuli uskomattomasti juttua, molemmat pitivät. Niitä hetkiä kaipaan... En tiedä mitä tyttö minua kohtaan tuntee, mutta kun sanoin hänelle että hän voi katkaista kaikki yhteydet ja minä poistaa hänen numeronsakkin, hän tuntui jotenkin välttelevän sitä, vaikka se tulikin karun riidan yhteydessä ja aika hyökkäävästi.

Kyseessä on ensimmäinen tyttö josta pidin todenteolla, ja joka piti minusta. Kerroimme sen vielä, ikävä kyllä esteet yms. sen hetkiset asiat olivat vähän esteenä. Voisin sanoa entinen tyttöystävä, mutta olen ylpeä että yritin hänen kanssaan. Sillä loppujen lopuksi molempien noiden maailma on hyvin erilainen.

Nyt juuri minulla ei ole oikeastaan sellaisia tunteita häntä kohtaan, mutta jotenkin masentavaa kun meillä meni niin hyvin ja olisi voinut mennä vielä paremminkin, mutta sitten failaan.

Lähestyminen tuntuu välillä mahdottomalta, joten kysyn teiltä...

Miten minun tulisi menetellä? Unohtaa tyttö? Olla vain ja yrittää joskus uudestaan...? Toimisiko se enään? Voiko meistä tulla jotain? Olen alkanut jo luovuttaa ja hyväsymään asian, silti aina välillä herään haikeuteen jossa mietin kys. tapahtumia. Enkä ehkä koskaan tule tapaamaan samanlaista tyttöä... Taas heräsin, ja sanoin itselleni, että: "Äh, mitä turhia, ei siitä mitään olis tullut" mutta silti, meillä sujui... Mielestäni pitäisi pitää taukoa ja joskus yrittää lähestyä taas... Kenties se siitä sitten voisi kehittyä, tai sitten ei...

Pahoittelen pitkää viestiä, ja vaikka tätä ei pakolti kukaan lue, helpottaa tämän kirjoittaminen silti.

Äh, ja *****t... Ensiviikko on ensiviikko, aloitan tasan huomisesta alkaen kaiken alusta. Unohdan tuon kaiken hetkeksi ja jatkan omaa elämääni ja pidän hauskaa... Eli tänään.

Lainaus:08.12.2008 kakkerlak kirjoitti:


Äh, ja *****t... Ensiviikko on ensiviikko, aloitan tasan huomisesta alkaen kaiken alusta. Unohdan tuon kaiken hetkeksi ja jatkan omaa elämääni ja pidän hauskaa... Eli tänään.

Onnee vaan. Eipä se unohtaminen tosta noi vaan onnistu =P

Kakkerlak se eka on kaikista pahin ja se muistuupi ehkä pisimpään. Sillon ku itekin erosin ni jäi paljon kaikenlaista ratkasematonta ja mysteeriä. Kylä se ajan myötä unohtuu... -.-'

Minä olen sitä mieltä että jos oikeasti molemmat rakastavat toisiaan niin noista ongelmista pääsee yli.

Lainaus:08.12.2008 Telep kirjoitti:
Minä olen sitä mieltä että jos oikeasti molemmat rakastavat toisiaan niin noista ongelmista pääsee yli.

Tuossa vaiheessa missä kakkerlakilla oli tuo seurustelu. Niin eroaminen on erittäin vaikeata ja tuon unohtaminen ei tapahdu ihan hetkessä. Minulle on käynyt aikalailla juuri noin muutamia kertoja ja toipuminen sekä unohtaminen vie aikaa. Mutta ajan kanssa siitä kyllä selviää