No perhana. Olisi pitänyt olla tusinateini ja ruveta käyttämään sitä Facebookkia joskus sillon. Noh.....maito on kaatunut jne.

viäräänn paekkoon tunkasin tämännii viestin.

Lainaus:01.03.2012 Seven kirjoitti:
Kyllä tuolla FB-pommituksella voi joku merkitys ollakin. Itsellänikin oli ongelmia FB-tykkäysten kanssa taannoin. Eräs eukko kommentoi jatkuvasti statuksiani ja tykkäili joka ******* päivityksestä. Lopulta myös myönsi olevansa palavasti rakastunut minuun. Tietenkään en naista tästä syytä, koska tiedän olevani A-luokan saalis. Tämän sekopään kohdalla ei auttanut edes suora pyyntö lopettaa ahdistelu, vaan todennäköisesti kuvitteli minun esittävän vaikeasti tavoiteltavaa. Tästäkään vaikea syyttää, koska tiedän, miten typeriä ihastuneet naiset ovat.

Lopulta ongelma ratkesi, kun päätin luopua FB-accountistani. Tai siis luulin ratkenneen. Tämän jälkeen alkoi tekstiviesti- ja puhelupommitus. Nyt on numerokin vaihtunut, eikä ämmä ainakaan toistaiseksi ole uutta numeroani kaivanut mistään.

Olisit nyt edes lasauttanut ämmää kasvoihin.

Lainaus:01.03.2012 Sotanakki kirjoitti:
No perhana. Olisi pitänyt olla tusinateini ja ruveta käyttämään sitä Facebookkia joskus sillon. Noh.....maito on kaatunut jne.

Ei hätää, itekkin alotin vasta joskus ehkä noin puoltoista vuotta sitten. Koskaan ei oo liian myöhäistä. :D

Lainaus:01.03.2012 Kultu kirjoitti:

Olisit nyt edes lasauttanut ämmää kasvoihin.

Ehkä muuten olisi voinutkin, mutta olisi todennäköisesti lasauttanut takaisin, enkä mielelläni ota iskuja jylhiin kasvoihini.

Lainaus:01.03.2012 Execta kirjoitti:

Lainaus:01.03.2012 Sotanakki kirjoitti:
No perhana. Olisi pitänyt olla tusinateini ja ruveta käyttämään sitä Facebookkia joskus sillon. Noh.....maito on kaatunut jne.

Ei hätää, itekkin alotin vasta joskus ehkä noin puoltoista vuotta sitten. Koskaan ei oo liian myöhäistä.

No en välttämättä ole niin innostunut pyytämään kavereiksi jokaista puolituttua jonka olen ikinä nähnyt (sehän on se idea, eikös?).

Lainaus:02.03.2012 Sotanakki kirjoitti:

Lainaus:01.03.2012 Execta kirjoitti:

Lainaus:01.03.2012 Sotanakki kirjoitti:
No perhana. Olisi pitänyt olla tusinateini ja ruveta käyttämään sitä Facebookkia joskus sillon. Noh.....maito on kaatunut jne.

Ei hätää, itekkin alotin vasta joskus ehkä noin puoltoista vuotta sitten. Koskaan ei oo liian myöhäistä.

No en välttämättä ole niin innostunut pyytämään kavereiksi jokaista puolituttua jonka olen ikinä nähnyt (sehän on se idea, eikös?).

No ei nyt jokaista puolituttua sentään - minusta tuntuu, että enemmänkin jokaista ihmistä, jolle on joskus jutellut yhtään mitään. OK, ei paljon parempi.

Lainaus:01.03.2012 Seven kirjoitti:
Kyllä tuolla FB-pommituksella voi joku merkitys ollakin. Itsellänikin oli ongelmia FB-tykkäysten kanssa taannoin. Eräs eukko kommentoi jatkuvasti statuksiani ja tykkäili joka ******* päivityksestä. Lopulta myös myönsi olevansa palavasti rakastunut minuun. Tietenkään en naista tästä syytä, koska tiedän olevani A-luokan saalis. Tämän sekopään kohdalla ei auttanut edes suora pyyntö lopettaa ahdistelu, vaan todennäköisesti kuvitteli minun esittävän vaikeasti tavoiteltavaa. Tästäkään vaikea syyttää, koska tiedän, miten typeriä ihastuneet naiset ovat.

Lopulta ongelma ratkesi, kun päätin luopua FB-accountistani. Tai siis luulin ratkenneen. Tämän jälkeen alkoi tekstiviesti- ja puhelupommitus. Nyt on numerokin vaihtunut, eikä ämmä ainakaan toistaiseksi ole uutta numeroani kaivanut mistään.

Sama ongelma oli itsellä, haukkuminen ja väliinpitämättömyys auttoivat.

On jotain todella noloa päivittää on-off- suhteitaan Facebookiin. Joka toinen viikonloppu erotaan ja palataan taas yhteen, kommenteissa "aah, ihanaa et saitte sovittuu!!1", ei hyvää päivää...

Lainaus:03.03.2012 Martial4rtist kirjoitti:
On jotain todella noloa päivittää on-off- suhteitaan Facebookiin. Joka toinen viikonloppu erotaan ja palataan taas yhteen, kommenteissa "aah, ihanaa et saitte sovittuu!!1", ei hyvää päivää...

I couldn't agree more. Sanoit kyllä niin naulan kantaan, voi niitä teinejä, kun luulee olevansa niin vakavissaan.

Friendzoned!

***** niin siinä sitten vaan taas kävi. Torstai-yönä puhuttiin pitkään ja tyttö sanoi ettei tiedä mitä haluaa, mutta tällä hetkellä ei näe että tästä vois tulla mitään. "Ehkä joskus tosi, tosi, tosi, tosi piiiitkän ajan jälkeen, mutta ei nyt". Kerroin sille mistä multa tuntuu ja mitä ajattelen siitä. Sanoi vaan että hän ei tunne samoin.

Just joo. Mutta sivuhuomiona on tosi lohduttavaa että ajatukset pyörii tässä uudessa epäonnistumisessa eikä exässä. Paha olo tuo hyvän olon?

Tuli sitten oltua kolmen tunnin treffeillä uuden tuttavuuden kanssa.
Nyt kyllä näyttää hyvältä.

Lainaus:27.02.2012 yoshi91 kirjoitti:
Enemmän vaivaa se, että hän pystyy olemaan niin ******* onnellinen ja vielä näyttää sen joka välissä. Mut kai se on vaan niin että mikään ei ärsytä ihmistä enempää kuin muiden onnellisuus :p

Älä huolestu, toi muija on liian nopeesti ruvennu seurustelee. Se ei oo kun pari kuukautta niin se suhde oli siinä. Eipä oo tyttö sen jälkee enää niin onnellinen, kun näköjään kokee velvollisuudekseen sitä hehkuttaa. Se on vaan laastarisuhde, ja se ei kauaa kestä, hajoo viimeistään omaan mahdottomuuteensa.

Toivottavasti tästä oli edes vähän apua.

Lainaus:04.03.2012 Aspat kirjoitti:
Tuli sitten oltua kolmen tunnin treffeillä uuden tuttavuuden kanssa.
Nyt kyllä näyttää hyvältä.

Itselläni oli sama eilen. :3 Taisi olla pidemmätkin, mutta hauskaa oli

Lainaus:03.03.2012 yoshi91 kirjoitti:
Friendzoned!

***** niin siinä sitten vaan taas kävi. Torstai-yönä puhuttiin pitkään ja tyttö sanoi ettei tiedä mitä haluaa, mutta tällä hetkellä ei näe että tästä vois tulla mitään. "Ehkä joskus tosi, tosi, tosi, tosi piiiitkän ajan jälkeen, mutta ei nyt". Kerroin sille mistä multa tuntuu ja mitä ajattelen siitä. Sanoi vaan että hän ei tunne samoin.

Just joo. Mutta sivuhuomiona on tosi lohduttavaa että ajatukset pyörii tässä uudessa epäonnistumisessa eikä exässä. Paha olo tuo hyvän olon?

Friendzone, the zone we all hate bro !

Jos se tyttö ei tunne samoin niin ei sitä kannata pakottaa mihinkään, etkä voi sille mitään ettei se tunne samalla tavalla. Koita päästä yli. Ja tän asian sivuvaikutus oli hyvä

Kerrompa vähän viikonlopusta:

Olin eilen menossa kaverin kanssa viihteelle ja saavuin paikkaan missä sovittii että tavataa. Noh sielä oli sen lisäks sitte myös tää edellinen ihastus ja sen kaveri. Olin silleen että no voi ******* ja siinä samalla olin ilonen, mutta tiesin että se ei auta tätä mun unohtamista yhtään. Siinä sitte lähettii matkaamaa yhtiin pippaloihin ja kuinkas kävikään ku otettiin parit siinä alle niin vähän nuoltiin ja tanssittiin sun muuta. Sitte myöhemmin se oli ainoo tyttö pippaloissa ja tyyliin jokanen jätkä yritti sitä ja se oli millon kenenki sylissä niin yhessä vaiheessa alko vaan vituttaan ja otin sen itelleni ja mentiin sohvalle. :D Ja hetken päästä se oli taas jonku muun sylissä. Siinä sitte meni ilta pilalle kun rupes ottaa pannuun toi ihan hemmetisti ja vähän ajan päästä menin vaan nukkumaan. Tiesin, ettei siitä seuraa mitää hyvää jos se tulee mukaan.

Sitte tänään tää yks toinen tyttö joka osottanu kiinnostusta mua kohtaan kysy jos voisin olla sen kanssa ja sovittiin että tulee tänne. Oli täällä sitte 6h ja katottiin leffaa ja sen semmosta. Kiinnostusta tätä tyttöä kohtaan ei oo vaikka todella kaunis sun muuta onkin, mutta en kyllä kehannu vaan kieltäytyäkään. Enkä tiedä mitä tänkään tytön kohalla tekisin..

Oon vaan päättäny, että en haluu kenenkään kanssa nyt mitään ja ootan sitä seuraavaa tyttöä, joka taas saa mut ihan haltioihin ja yritän unohtaa tän ihastuksen lopullisesti. Nään sitä joka päivä koulussa, joten ehkä tässä kesän aikana rupee helpottamaan, kun en nää sitä niin usein ja muutenkin vaihtaa koulua tän vuoden jälkeen. (: Ja nyt en tiedä mitä tekisin näiden parin kanssa ketkä osottanu kiinnostusta, kun itteä ei ihan tosissaan vaan kiinnosta ja tuntuu etten voi vielä ihastua yhtään kehenkään. Tosin olihan mulla tunteita tätä kesän ihastustakin kohtaan, kunnes yhtäkkiä ihastuin tähän edelliseen ja ne siitä sitte hälveni aikas nopeesti. :D

Ihmettelen miten paritteluvietistä voidaan vääntää näin suurta draamaa.

Lainaus:26.03.2012 Avt0mat kirjoitti:
Ihmettelen miten paritteluvietistä voidaan vääntää näin suurta draamaa.

Eniten ihmettelen sitä miksi miehet alistuvat niinkin säälittävään puuhaan kuin naisten iskeminen.
Koen sen siten, että jos mies ei ilman naista elä, niin miehen elämä on vajavainen ja tarvitsee siihen parisuhteen tai yhden yön sutturoita.

Terveisin Individualisti-Hetero.

Lainaus:25.03.2012 Damdam kirjoitti:
Sitte tänään tää yks toinen tyttö joka osottanu kiinnostusta mua kohtaan kysy jos voisin olla sen kanssa ja sovittiin että tulee tänne. Oli täällä sitte 6h ja katottiin leffaa ja sen semmosta. Kiinnostusta tätä tyttöä kohtaan ei oo vaikka todella kaunis sun muuta onkin, mutta en kyllä kehannu vaan kieltäytyäkään. Enkä tiedä mitä tänkään tytön kohalla tekisin..

Minulla on ratkaisu: sanot ihan rehellisesti ja suoraan, mitä mieltä olet. Toinen vaihtoehto on, että annat tilanteen edetä ja sitten romautatkin tilanteen kivasti tytön niskaan, kun hän luulee, että sinulla on jotain kiinnostusta. Se tuntuisi varmasti mukavammalta kuin kuulla suoraan ettei kiinnosta ennen kuin mitään isompia toiveita tai tunteita ehtii herätä.

Eli puhut nyt ihan suoraan etkä jää odottelemaan. Toki muotoilet kivasti, jos et halua vaikuttaa erityisen huonolta tyypiltä.

Lainaus:26.03.2012 Avt0mat kirjoitti:
Ihmettelen miten paritteluvietistä voidaan vääntää näin suurta draamaa.

Helposti: ihminen on aika monimutkainen otus ja riittää, kun yksi haluaa vääntää sitä draamaa - toisen ei tarvitse kuin olla älyämättä mennä mukaan. Ja toisaalta ehkäpä joillakin hommassa on mukana paritteluvietin lisäksi tunteitakin... Sellaisiakin ihmisiä löytyy. OK, aika rankka yksinkertaistus mutta kuitenkin joillekin nämäkin asiat ovat vaikeampia. Osaatko matematiikkaa? Minä osaan, mutta en silti ihmettele, miksi se joillekin on niin vaikeaa.

Edit

Lainaus:03.03.2012 Martial4rtist kirjoitti:
On jotain todella noloa päivittää on-off- suhteitaan Facebookiin. Joka toinen viikonloppu erotaan ja palataan taas yhteen, kommenteissa "aah, ihanaa et saitte sovittuu!!1", ei hyvää päivää...

Saatika lukea 1-2 viikkoa seurustelusuhteen aloittamisen jälkeen että "henkilöt Y ja X ovat kihloissa", eisss...

Apujaaa!

Olen tuntenut tämän tytön noin 3kk, pidän hänestä ja hän vielä enemmän minusta. Ongelma on, että hän asuu 400km päässä. En haluaisi mitään kaukosuhdetta, ja pelkään että hän alkaa ehdottelemaan tosissaan : D
Vaikka tällä hetkellä emme ole virallisesti "yhdessä" minua ärsyttää ajatuskin että hän olisi muiden jätkien kanssa. Jostain syystä vielä tällainen ilmiö, kun kaipaan häntä ja ajattelen ja epäilen häntä muiden kanssa, haluan häntä enemmän. Kun taas hän sanoo pitävänsä minusta ja kuinka haluaa olla vain kanssani niin jotenkin alan miettimään että onkohan tämä nyt sittenkään tyttö minulle, todella hämmentävää : D silti ajatttelen häntä koko ajan.

Lainaus:27.03.2012 eduuu kirjoitti:
Apujaaa!

Olen tuntenut tämän tytön noin 3kk, pidän hänestä ja hän vielä enemmän minusta. Ongelma on, että hän asuu 400km päässä. En haluaisi mitään kaukosuhdetta, ja pelkään että hän alkaa ehdottelemaan tosissaan : D
Vaikka tällä hetkellä emme ole virallisesti "yhdessä" minua ärsyttää ajatuskin että hän olisi muiden jätkien kanssa. Jostain syystä vielä tällainen ilmiö, kun kaipaan häntä ja ajattelen ja epäilen häntä muiden kanssa, haluan häntä enemmän. Kun taas hän sanoo pitävänsä minusta ja kuinka haluaa olla vain kanssani niin jotenkin alan miettimään että onkohan tämä nyt sittenkään tyttö minulle, todella hämmentävää : D silti ajatttelen häntä koko ajan.

Ootko valmis muuttamaan lähemmäs sitä tai se lähemmäs sua? Jos ei, niin forget it.

Itelläni on tälläinen kriisi. Seurustelu on muuttunut liian vakavaksi ja se on alkanut ahdistamaan hemmetisti. Haluaisin taas elää villiä nuoruutta, kun vielä nuori olen. Tuntuu, että elämä valuu vaa ohi, kun olisi vielä niin paljon koettavaa kavereiden kanssa. Sitten taasen en tiiä miten osaisin elää ilman tyttöystävää. Ristiriitaiset tunteet. Jotenki tuntuis, että ei pitäisi alkaa seurustelemaa alle kolmekymppisenä.

Lainaus:29.03.2012 Senathus kirjoitti:
Itelläni on tälläinen kriisi. Seurustelu on muuttunut liian vakavaksi ja se on alkanut ahdistamaan hemmetisti. Haluaisin taas elää villiä nuoruutta, kun vielä nuori olen. Tuntuu, että elämä valuu vaa ohi, kun olisi vielä niin paljon koettavaa kavereiden kanssa. Sitten taasen en tiiä miten osaisin elää ilman tyttöystävää. Ristiriitaiset tunteet. Jotenki tuntuis, että ei pitäisi alkaa seurustelemaa alle kolmekymppisenä.

Kaikilla nuorilla tuntuu tulevan tuo vaihe jossain vaiheessa seurustelua. Sitten kun ollaan vähän aikaa sinkkuja niin sitten taas halutaan suhteeseen, mutta eipä löydykkään enää välttämättä sopivaa naikkosta. Tuollanen on kyllä ***** syy erota, imo (hyvä huudella kun en itse vakituisessa suhteessa koskaan ole ollut).