Kriisi menee kyllä ohi. Tietysti, jos haluaa päästä dippailemaan vieraita pesiä, niin suosittelen eroamaan.

Jos taas haluat viettää kavereiden kanssa aikaa ihan muuten ja näin, niin en ymmärrä miksi suhteen pitäisi olla este, ellei siitä itse tee sellaista.

Lainaus:29.03.2012 Senathus kirjoitti:
Itelläni on tälläinen kriisi. Seurustelu on muuttunut liian vakavaksi ja se on alkanut ahdistamaan hemmetisti. Haluaisin taas elää villiä nuoruutta, kun vielä nuori olen. Tuntuu, että elämä valuu vaa ohi, kun olisi vielä niin paljon koettavaa kavereiden kanssa. Sitten taasen en tiiä miten osaisin elää ilman tyttöystävää. Ristiriitaiset tunteet. Jotenki tuntuis, että ei pitäisi alkaa seurustelemaa alle kolmekymppisenä.

Ei halua seurustella mutta ei halua olla seurustelemattakaan.

Lainaus:29.03.2012 zonzoy kirjoitti:
Kaikilla nuorilla tuntuu tulevan tuo vaihe jossain vaiheessa seurustelua. Sitten kun ollaan vähän aikaa sinkkuja niin sitten taas halutaan suhteeseen, mutta eipä löydykkään enää välttämättä sopivaa naikkosta. Tuollanen on kyllä ***** syy erota, imo (hyvä huudella kun en itse vakituisessa suhteessa koskaan ole ollut).

Neuvoo roikkumaan onnettomassa parisuhteessa. Väittää että onnettomuus on paska syy erota.

Mitä tähän voi edes sanoa? Tämä on suoraan sanottuna surullista. Miksi on pakko seurustella? Jos ei ole onnellinen parisuhteessa, kannattaa ehkä erota ja suorittaa itsetutkiskelua. Mitä haluan elämältäni? Mitkä asiat tekevät minut onnelliseksi? Onnellisuus ei todellakaan tulee mistään ulkopuolisista asioista kuten seurustelusta. Onni tulee sisäisistä asioista, uskosta siihen että olet onnellinen.

Totta, onnellisuus on lopulta itsestään kiinni. Tietysti sinusta ainoa järkevä toimintamalli on erota ja lähteä viettämään rattoisaa alfauroon elämää, mutta ei se onnettomuus/onnellisuus ole välttämättä aina parisuhteesta kiinni.

Tietysti on normaalia, jos tuntuu ettei halua/kykene sitoutumaan, mutta siinäkin tilanteessa kannattaa pyöritellä kysymyksiä: mihin pelkään sitoutua, mitä haluan elämältäni etc.

Onnettomuus on hyvä syy erota. Kannattaa kumminkin miettiä tarkkaan, että onko onnettomuuden syynä parisuhde, vaiko ei. Monille ero on ratkaisu, joka pakottaa heidät kohtaamaan itse itsensä.

@AnttiError: Onni tulee ihmisille eri asioista, ja toisaalta parisuhteessakin voi ihan varmasti pohtia asioita ja suorittaa itsetutkiskelua. Ei ole taatusti järkevintä ottaa eroa heti, kun tulee ensimmäisen kerran ongelmia - mutta se on toki totta, että jos ongelmat vain jatkuvat ja jatkuvat, niin sitten ei kannata jatkaakaan.

AnttiError: Senathus ei huomatakseni missään vaiheessa sanonut, että olisi onneton. Se on eri asia kuin tilapäinen ahdistus. Esim. läheinen kaverini aika-ajoin on minulle valitellut ja miettinyt juuri tuota, että valuuko se nuoruus tässä seurustellessa hukkaan. Ei ole kuitenkaan koskaan edes harkinnut eroa. Mutta kun se ruoho on aina vihreämpää aidan toisella puolella, sitä tarkoitin että huono syy erota tuollaisesta epävarmuudesta liian nopeasti vedetyn johtopäätöksen myötä. Tietysti on eri asia, jos on oikeasti onneton.

Jos yhtään tuntuu siltä niin kannattaa erota. Samanlaista lihaa ja verta ne kaikki on toiset vaan nätimmässä paketissa ..

sinkkuna saa tehdä mitä haluaa, kenen kanssa haluaa.

Tosin voi olla, että äkkiä siihen sinkkuna olemiseekin kyllästyisi. Enkä usko, että parempaa tyttöystävää saisin. Osaapa tää elämä olla välillä hankalaa. Uskoisin, että tämä on pelkästään pään sisäinen ongelma tällä hetkellä.

Eikä sitä kuitenkaa ikinä tiiä, että milloin ero tulee. Oot elänyt koko nuoruuden tyttöystävän kanssa ja jos yllättäen tulisikin ero, niin nuoruus on tavallaa mennyt hukkaa.

Lainaus:30.03.2012 Senathus kirjoitti:
Tosin voi olla, että äkkiä siihen sinkkuna olemiseekin kyllästyisi. Enkä usko, että parempaa tyttöystävää saisin. Osaapa tää elämä olla välillä hankalaa. Uskoisin, että tämä on pelkästään pään sisäinen ongelma tällä hetkellä.

Eikä sitä kuitenkaa ikinä tiiä, että milloin ero tulee. Oot elänyt koko nuoruuden tyttöystävän kanssa ja jos yllättäen tulisikin ero, niin nuoruus on tavallaa mennyt hukkaa.

Itellä ainakin näin pitkän seurustelun jälkeen, kun tuli ero niin on ollu huippuja hetkiä. Vaikka sekaan on mahtunu sellasta jännää ahistuneisuutta ja yksinäisyyden tunnetta, vaikka yksinäinen en ole ollutkaan. Nykyään tässä oon muutamia tyttöjä tavannu ja vähä pieniä treffien kaltaisija joskus järjestellyt. En tiiä, tuntuu että sitä on asettanu riman liian korkealle, kun mikään ei tunnu kelpaavan loppujen lopuksi. Voi tosin olla myös se, että en odota mitään vakavaa seurustelusuhdetta tällä hetkellä, niin sitä ei jaksa ehkä sitten panostaa niin kovasti.

Lainaus:30.03.2012 YuckFu kirjoitti:

Itellä ainakin näin pitkän seurustelun jälkeen, kun tuli ero niin on ollu huippuja hetkiä. Vaikka sekaan on mahtunu sellasta jännää ahistuneisuutta ja yksinäisyyden tunnetta, vaikka yksinäinen en ole ollutkaan. Nykyään tässä oon muutamia tyttöjä tavannu ja vähä pieniä treffien kaltaisija joskus järjestellyt. En tiiä, tuntuu että sitä on asettanu riman liian korkealle, kun mikään ei tunnu kelpaavan loppujen lopuksi. Voi tosin olla myös se, että en odota mitään vakavaa seurustelusuhdetta tällä hetkellä, niin sitä ei jaksa ehkä sitten panostaa niin kovasti.

Jotenkin näin itseni tuossa sun viestissä.

About 6 vuotta tuli seurusteltua parin eri tytön kanssa ja vajaa puol vuotta sitten tuli semmonen olo, että perhana, oon ollu amiksen alusta lähtien lähes jatkuvasti jonkun kanssa yhessä ja elänyt sitä toista varten enkä oikein tuntenut enää itseäni. Erohan siitä tuli ja sen jälkeen oon "etsinyt itseäni" ja sekoillut ihan huolella, mut samapa tuo on, koska nyt mulla ei tarvi vastata tekemisistäni muille kuin itselleni. Ja mahdollisesti myös poliiisille.

Kyllähän sitä välillä yön pimeimpinä tunteina tulee mietittyä, että oishan se kiva, jos siinä vieressä ois joku mut sitten ku tulee viikonloppu ja vetää naulan päähän, niin jopas vain unohtuu tuommoset ajatukset.

Lainaus:30.03.2012 Senathus kirjoitti:
Tosin voi olla, että äkkiä siihen sinkkuna olemiseekin kyllästyisi. Enkä usko, että parempaa tyttöystävää saisin. Osaapa tää elämä olla välillä hankalaa. Uskoisin, että tämä on pelkästään pään sisäinen ongelma tällä hetkellä.

Eikä sitä kuitenkaa ikinä tiiä, että milloin ero tulee. Oot elänyt koko nuoruuden tyttöystävän kanssa ja jos yllättäen tulisikin ero, niin nuoruus on tavallaa mennyt hukkaa.

Senathus, itse olin tuossa yhden naisen kanssa kuutisen vuotta yhdessä, alettiin seurustelemaan kun olin juuri täyttämässä 19:sta. Ja nyt syksyllä pistettiin pillit pussiin kun me oltiin enemmän ko kämppiksiä. Ja nyt olen vapaa sinkkumies ja voin sanoa kyllä se elämä on hemmetin hienoa parisuhteen jälkeen. Saa tehdä mitä haluaa, säännöllistä seksiä saa FWB-suhteen muodossa. Itselläni on tässä nyt enemmän tyttöjä ja seuraa tarjolla kun ikänä oli naisen kanssa. Tänään olisi yhdet treffitkin tiedossa

Oho, taitaa olla eka kerta kun kirjotin tähän aiheeseen ilman että jaan varotuksia tai banneja.

Itse ainakin erosint ällaisesta "paskasta" syystä mutta en voi sanoa että olisin kertaakaan katunut sitä eroa ihan koko sydämestäni. Alkuun tul kyllä reippaasti sekoilua ja sähläiltyä mutta sitten homma tasottui.
Toki joskus tulee niitä fiiliksiä kun ajattelee että olisi kiva nukkua jonkun vieressä, olla jonkun kanssa jne. mutta nämä tunteet ovat ainakin itsellä sellaisia yleispäteviä, eivätkä niinkään koske ex-miestä. Rima parisuhteen aloittamiselle on itsellä ainakin suht korkealla, kun ei se "meh"-tuntuinen suhde nyt niin älyttömän mahtavan upean loistavaa ole. Miksi tyytyä ankeaan suhteeseen? Siksi, että "sit joskus kaduttaa ko oot sinkkuna ja sul olis ollu se yks"? Jokin siinä yhdessä nyt kuitenkin oli vikana kun suhde on alkanut maistua puulta, järkiliitot voivat sitten olla keski-ikäisenä hyvä asia mutta en tiedä kannattaako nuoruutta haaskata tällaisen turvallisen keski-ikäistymisvalinnan kanssa.

^^^Järkiliitto?.. meinannee sitä ku naisilla se biologinen kello alkaa tikittää ni alkaa ne miehet yllättäin kelvata.

Lainaus:30.03.2012 Fautum kirjoitti:
en tiedä kannattaako nuoruutta haaskata tällaisen turvallisen keski-ikäistymisvalinnan kanssa.

Tämä on kai mielipidekysymys. Itse en sanoisi parisuhdetta nuorena "haaskaamiseksi", voi sitä munaa käydä muiltakin hakemassa parisuhteessakin jos asiasta sovitaan. Ja mikä lasketaan nuoruudeksi? 25v asti? 30v?
Tiedän muutaman tapauksen, jotka ovat seurustelleet nuorena ja eronneet ehkä 25v tienoilla. Molemmat sitten eläneet tätä villiä nuoruuttaan, mutta nyt tämä toinen kun 30 läsähtänyt lasiin on monet kerrat sanonut parin viime vuoden aikana, että ero tästä tyttöystävästä oli hänen elämänsä suurin virhe. Jatkaa se yhä tätä villiä "nuoruus"elämää, mutta kyllä morkkis tulee jossain vaiheessa kun tajuaa olevansa kohta puolet (odotettavissa olevasta) elämästään elänyt ja mitään siitä ei ole oikeastaan jäänyt käteen.

Mutta kuten sanoin, mielipidekysymyksiä. Jos seksi random ihmisten kanssa on niin kivaa, niin antaa mennä vain. Mutta saattaa olla sitten vaikea palata siitä parisuhteeseen ja vaikka haluaisikin, ei ehdokasta välttämättä löydy.
Mutta sitä en sano että parisuhteessa pitäisi olla jos mitään paloa siihen ei ole, ei sitä väkisin kannata yrittää. Mutta tyhmää on myös antaa periksi vaan sen takia että haluaisi olla hetken aikaa sinkku.

Lainaus:

Mutta kuten sanoin, mielipidekysymyksiä. Jos seksi random ihmisten kanssa on niin kivaa, niin antaa mennä vain. Mutta saattaa olla sitten vaikea palata siitä parisuhteeseen ja vaikka haluaisikin, ei ehdokasta välttämättä löydy.
Mutta sitä en sano että parisuhteessa pitäisi olla jos mitään paloa siihen ei ole, ei sitä väkisin kannata yrittää. Mutta tyhmää on myös antaa periksi vaan sen takia että haluaisi olla hetken aikaa sinkku.

Näin, tätä ideaa yritin tuoda esille. Ilmeisesti epäonnistuin.

Lainaus:31.03.2012 zonzoy kirjoitti:

Lainaus:

Mutta kuten sanoin, mielipidekysymyksiä. Jos seksi random ihmisten kanssa on niin kivaa, niin antaa mennä vain. Mutta saattaa olla sitten vaikea palata siitä parisuhteeseen ja vaikka haluaisikin, ei ehdokasta välttämättä löydy.
Mutta sitä en sano että parisuhteessa pitäisi olla jos mitään paloa siihen ei ole, ei sitä väkisin kannata yrittää. Mutta tyhmää on myös antaa periksi vaan sen takia että haluaisi olla hetken aikaa sinkku.

Näin, tätä ideaa yritin tuoda esille. Ilmeisesti epäonnistuin.

Joo, sama.

Jos sitä nyt tännekin foorumille pitkästä aikaa kirjoittelisi kun ei nukuta, kokeeseen luku kiinnosta ja mitä näitä tekosyitä nyt on..

Joo, elikkä olen jonkun aikaa ollut pienenpienessä kriisissä tyttöjen/naisten suhteen. Olen tällainen perus 17v jannu, erinäisiä yhdenillan/viikon juttuja useita kokenut mutten voi koskaan sanoa tosissani seurustelleen. *****maista nähdä kavereiden menevän elämässä eteenpäin ja seurustelevan onnellisesti vaikka kai minun pitäisi olla vähän niinkuin onnellinen kavereideni puolesta, tavallaan.

En ole välttämättä hirvittävän räväkkä persoona, pukeudun mielestäni tyylikkäästi ja olen muutenkin mielestäni aikalailla normaali kaveri. Koulussa hoidan omat hommani, minulla on aika reilusti kavereita ja myös omat viholliseni, joiden/jonka kanssa aina välillä sattuu tulenarkoja tilanteita, välillä on tarvinnut hieman ryysyistäkin napata. Eli en varsinaisesti poikkea muista. Viikonloppuisin tulee joskus otettua kuppia kavereiden kanssa ja tällöin yleensä ovat minun mahdollisuuteni tyttöjen saralla. Ainoa vaan, että koskaan ei vain löydy mitään sopivaa. Ja tällä tarkoitan sitä ihan oikeasti, en ole liian vaativa tms. Aina joku kaveri on "sen kiinnostavan tytön" kiikarissa, tyttö on varattu tai muuten vaan sulkeutuva tai todella vaativa, eivät päästä minua heidän aaltopituudelleen. Sitten, kun joskus tulee näitä yhden illan juttuja, tyttö ei olekaan enää pian kiinnostunut, joudun aloittamaan itse keskustelut jonka jälkeen juttu vain haihtuu pois. Sitten tulee joku kaveri joka ei paljoa koskaan missään käy, vetäisee esimerkiksi toisen varsinaisen yhden illan juttunsa ja hänellä nappaa heti. Tyttö on kiinnostunut, homma etenee ja pian he jo seurustelevat.

En todellakaan tiedä, onko ongelma asenteessani, tuurissa vai missä lie, mutta kyllä tämä hieman pistää vituttamaan. Näinä aikoina en haluaisi juuri mitään niin paljoa kuin jonkun tytön, jonka kanssa jakaa asioita, iloja, murheita ja tehdä juttuja. No, ei voi mitään, kyllä kai se tuurikin joskus käy. Tulipas tästäkin nyt pitkä ja turha viesti..

No kuulostaa lähinnä siltä että huonoa tuuria matkassa ainakin osaksi. Itselle on muutenkin kyllä tullut se käsitys että aika harva nainen on hakemassa seurustelukumppania baarista. Tai no eihän kukaan varmaan "hakemalla hae" mutta kuitenkin. Heillä on muut asiat mielessä.
Mutta tuuri, se ratkaisee. Oltiin viime kesän lopulla menossa eräälle syrjäisemmän järven rannalle juomaan ja grillaamaan. No se ei onnistunutkaan ja päädyttiin käymään vielä toisella järvellä uimassa ja sitten meille. Jonkin ajan kuluttua lähdettiin vielä yhdelle rannalle käymään, josta sitten löytyikin eräs tyttöporukka. No asiat johti lopulta siihen että eräs ikisinkkukaveri alkoi seurustelemaan yhden näistä tytön kanssa.
Toinen kaveri sen sijaan. Sillä pitää kai sanoa että huono tuuri ja huono valinta. Yhdessä ovat vielä mutta se nainen on suoraan sanottuna kamala.. Aina alottaa kaikesta pienestäkin asiasta riitaa varsinkin kun on juonut. Ja juominen menee aina yli. (Pahoittelut jos luet tätä)
Ymmärrän kyllä jos vituttaa mutta eiköhän jostain nappaa ja vaikka ei niin oot vasta 17, kyllä ehtii. Tosiaan, et välttämättä käykään baareissa iän takia.. Kotibileet ne onkin paljon parempia imo..
E: pahoittelen huonoa tekstiä, kännykällä kirjoitettu ja kiireessä.

Lainaus:02.04.2012 BomPom kirjoitti:
mutten voi koskaan sanoa tosissani seurustelleen. *****maista nähdä kavereiden menevän elämässä eteenpäin ja seurustelevan onnellisesti vaikka kai minun pitäisi olla vähän niinkuin onnellinen kavereideni puolesta, tavallaan.

Olen todella iloinen puolestasi. Olet jättänyt väliin sen turhan kituuttamisjakson. Aivan upeaa, ettet ole aloittanut seurustelusuhdetta vain seurustellaksesi ja sitten eronnut katkeroituen ja itkien ettet saa koskaan ketään. Tämä on ehkä paras lähtökohta upeaan ihmissuhde-elämään. Siinä vaiheessa, kun kaverisi jotka "menevät elämässä eteenpäin" ja seurustelevat "onnellisesti", eroavat ja pysähtyvät itkemään, sinä liikut eteenpäin yhä vain kasvavalla nopeudella. Todellakin, seurustelu on ehkä yksi parhaista asioista joilla voi hidastaa itsensä kehitystä. Sinkkuus mahdollistaa voimavaran, jota harmittavan harva osaa hyödyntää. En siis aivan ymmärrä mitä tarkoitat sanoessasi muiden menevän eteenpäin. Sinä menet ainakin kaksinkertaisella nopeudella jos sisäistät mitä sanon. Sinun pitäisi ennemminkin olla myötätuntoinen ja ottaa osaa aina kun kuulet jonkun seurustelevan.

Lainaus:en varsinaisesti poikkea muista.

Totta kai poikkeat heti kun lopetat naisten jahtaamisen ja annat heille mahdollisuuden jahdata sinua. Jätät jälkeesi 99% miehistä jotka ovat jahtaajia.

Lainaus:Ainoa vaan, että koskaan ei vain löydy mitään sopivaa. Ja tällä tarkoitan sitä ihan oikeasti, en ole liian vaativa tms.

Tärkeää on nyt miettiä mitä oikeastaan haluaisit naiselta. Minkälaisia ominaisuuksia on naisilla jotka viehättävät sinua? Ovatko he iloisia, positiivisen elämänasenteen omaavia urheilullisia brunetteja joilla on söpö hymy? Et oikeastaan voi saada mitä kuvittelet haluavasi, ennen kuin tiedät mitä haluat.

Lainaus:Aina joku kaveri on "sen kiinnostavan tytön" kiikarissa, tyttö on varattu tai muuten vaan sulkeutuva tai todella vaativa, eivät päästä minua heidän aaltopituudelleen. Sitten, kun joskus tulee näitä yhden illan juttuja, tyttö ei olekaan enää pian kiinnostunut, joudun aloittamaan itse keskustelut jonka jälkeen juttu vain haihtuu pois. Sitten tulee joku kaveri joka ei paljoa koskaan missään käy, vetäisee esimerkiksi toisen varsinaisen yhden illan juttunsa ja hänellä nappaa heti. Tyttö on kiinnostunut, homma etenee ja pian he jo seurustelevat.

Miksi päätät elää puuttellista elämää? Ei tässä käy mikään minun järkeen. Miljoonia naisia, mutta päätät että on olemassa vain muutamia naisia joiden kanssa voisit potentiaalisesti pariutua. Juu, tämä on sinun valintasi. Otahan nyt täysi vastuu elämästäsi ja muokkaa sitä siihen suuntaan kuin haluat. Tämä koskee kaikkea elämässäsi, ei vain ihmissuhteita. Unohdat nämä tekosyyt kaveristasi, varatusta, sulkeutuvasta ja vaativasta tytöstä. Sinä itse aiheutat tämän. Tämä, etteivät tytöt "päästä sinua heidän aaltopituudelleen" johtuu todennäköisesti siitä, että yrität saada heiltä jotain. Yrität saada heidät tykkäämään sinusta, aloittamaan parisuhteen kanssasi, antamaan seksiä... Sinun pitää lopettaa tämä tarvitsevainen suhtautuminen. Jatkossa mieti mitä sinä voit antaa ihmisille. Miten voit auttaa ja helpottaa heidän elämäänsä. Ihmiset eivät tapaa sellaista joka auttaa heitä, eikä pyydä mitään vastapalveluksia. Kohta he haluavatkin olla tekemisissä kanssasi jatkuvasti.

Lainaus:Näinä aikoina en haluaisi juuri mitään niin paljoa kuin jonkun tytön, jonka kanssa jakaa asioita, iloja, murheita ja tehdä juttuja. No, ei voi mitään, kyllä kai se tuurikin joskus käy.

Auts. Tässä tekstinpätkässä kiteytät sen, mikä luultavasti aiheuttaa ongelmasi. "Haluan ja tarvitsen tytön, että voin tehdä näitä asioita x ja y. Ei voi mitään, en voi sille mitään etten saa." Halu, tarvitseminen ja vastuun välttäminen.

Toivottavasti näistä on apua sillä seuraava taso kutsuu.

AnttiError:

Oletpas pitkän viestin saanut aikaan sinäkin ja propsit siitä.

Ja kyllä, puheissasi on perää. Ehkä kuitenkin ajattelet tämän asian olevan suurempi apina selässäni kuin se todellisuudessa onkaan. En tarkoittanut viestiäni minään tilityksenä, vaan pohdiskelevana/ihmettelevänä viestinä pienoisen vitutuksen höystämänä. En koe ottavani asiasta mitenkään hirveän suuria paineita, vaikka varmasti pieniä paineita onkin olemassa, mutta niin on varmasti useimmilla muillakin. Ja tuo, että seurustelu ei olisi eteenpäin menemistä ja olisi muutenkin huono juttu niin tämän kokisin ennemminkin mielipidekysymykseksi - tuskinpa on paljoa teinipoikia jotka eivät seurustella haluaisi sopivan osuessa kohdalle?

Kyllä, otan vastuuta elämästäni. Enkä koe mainitsemiani asioita "tekosyiksi", että miksei minulla nappaa. Mielestäni on selvä asia, että jos esimerkiksi kaveriporukassa on sosiaalisesti pirun taitava kaveri, niin tottakai hän vetää todennäköisemmin tyttöjä puoleensa kuin vähemmän taitava. Tässä kohtaa tuurilla lienee suuri merkitys. Enkä väitä tätä syyksi että miksei minulla koskaan nappaa, mutta koen senkin varmasti vaikuttavan joissain tapauksissa. En myöskään varsinaisesti jahtaa parisuhdetta, olenpa tyttöjä torjunutkin, koska tosiaan, en halua seurustella seurustelun vuoksi. Pienet asiat, tuuri ja itsevarmuuden puute lienevät vastuunpakoilua lähempänä.

Muista, että sinkkuudessa on puolensa. Pitkä seurustelukaan ei ole helppoa vaan vaatii työtä. Minä sanoisin, että vakava seurustelu kannattaisi aloittaa vähän vanhemmalla iällä kuin 17-vuotiaana. Ihminen muuttuu paljon ja nopeasti ennen 20. ikävuotta ja myös sen jälkeen. Odota, että pääset lukiosta/amiksesta ja olet päättänyt, mitä teet sen jälkeen. Ehkä muutat toiseen paikkaan. Siinä olisikin parisuhteelle kova paikka. Kokemukseni mukaan samanhenkisiä ihmisiä löytyy parhaiten yliopistosta/ammattikorkeasta tai harrastuksista.

BomPom, kohtalotoveri ilmoittautuu! Säätöjä on ollut, useampi tyttö on ymmärtäkseni ollut minuun ihastunutkin mutta ei ole kuitenkaan sytyttänyt tai muuten homma on sitten kariutunut. Ja itsevarmuutta ja sosiaalisuutta löytyy, että seinäruusuksi en ikinä jää. On kyllä sanottava että itselläkin on ollut huonoa tuuria naisasioiden suhteen. Kyllähän niitä ajatuksia joskus pyörii, että mikä mussa on vikana kun ei naiskuviot onnaa mutta ikää VASTA 18 ja vuosia edessä. Välillä on vaan kiire, turhaan. Ei kait ne naiset maailmasta lopu.

Itse en ole koskaan ollut naisen kanssa lähemmässä kontaktissa tahi seurustellut, mutta en ole tehnytkään asian eteen mitään enkä aiokaan.
Kyllä, välillä saatan tuntee katkeruutta, että en ole seurustellut tahi ollut intiimisti naisten kanssa, mutta toisaalta olen pystynyt sen kääntämään vihaksi, jolloin asia kääntyy päälaelleen ja koen 99% ajasta, että olen tyytyväinen tilanteeseeni.

Kaikki eivät tule seurustelemaan/sänkypuuhia harrastamaan ja itse hyväksyn asian omalta osaltani. Kutsun itseäni individualisti-heteroksi.

Meitä on siis moneen junaan ja on aina vaihtoehtona elää vain ja ainostaan itselleen, kuitenkaan olematta itsekäs tahi narsisti.

Lainaus:03.04.2012 DaCapo kirjoitti:
Itse en ole koskaan ollut naisen kanssa lähemmässä kontaktissa tahi seurustellut, mutta en ole tehnytkään asian eteen mitään enkä aiokaan.
Kyllä, välillä saatan tuntee katkeruutta, että en ole seurustellut tahi ollut intiimisti naisten kanssa, mutta toisaalta olen pystynyt sen kääntämään vihaksi, jolloin asia kääntyy päälaelleen ja koen 99% ajasta, että olen tyytyväinen tilanteeseeni.

Kaikki eivät tule seurustelemaan/sänkypuuhia harrastamaan ja itse hyväksyn asian omalta osaltani. Kutsun itseäni individualisti-heteroksi.

Meitä on siis moneen junaan ja on aina vaihtoehtona elää vain ja ainostaan itselleen, kuitenkaan olematta itsekäs tahi narsisti.

Ja ikää sulla on jo kuinka paljon?

Ei kaikkien tarvikkaan seurustella tai olla seksuaalisessa kanssakäymisessä vastakkaisen tai muunkaan sukupuolen kanssa. Se on ihan hyvä lähtöajatus. Mutta se että koet katkeruutta ja vihaa ei ole hyväksi.

Mutta kiistämätön tosiasia on se että kyllä kaikki haluavat olla sen vastakkaisen sukupuolen kanssa silläkin tavalla tekemisissä, sano kuka mitä sano. Ja tuskinpa sitä kukaan tosiasiallisesti hyväksyy, jos ei sitä pääse koskaan kokemaan.

Lainaus:03.04.2012 zonzoy kirjoitti:
Mutta kiistämätön tosiasia on se että kyllä kaikki haluavat olla sen vastakkaisen sukupuolen kanssa silläkin tavalla tekemisissä, sano kuka mitä sano. Ja tuskinpa sitä kukaan tosiasiallisesti hyväksyy, jos ei sitä pääse koskaan kokemaan.

Kyllä mä nyt kiistän tän sun "tosiasian". Tai no, mikä on "silläkin tavalla"?
Haluatko homot ja aseksuaalitkin olla "sillä tavalla" tekemisissä vastakkaisen sukupuolen kanssa? Aseksuaalithan voi toki seurustella, mutta eipä heillä kovin suurta halua seksiin ole.

Ihan sama kun sanoisin että kiistämätön tosiasia on, että kaikki miehet haluavat kokeilla seksiä toisen miehen kanssa. Uskotko sen? Kyllä se on ihan totta kun sanon niin.

Mutta jos nyt lähinnä viittasit DaCapon viestiin, niin en tiedä. Huono sitä on lähteä väittämään vastaan jollekin joka sanoo, ettei halua seurustella. Poikkeukset on sitten ne jotka vain välttelee seurustelua huonon kokemuksen takia, mutta jos oikeasti vain ei halua seurustella tahi seksiä niin eihän siihen pysty perus hetero samaistumaan. En ainakaan itse voi sanoa asiaan oikein mitään. Ehkä hän ei halua tai sitten vain väittää niin, en tiedä.