Lainaus:10.07.2012 DaCapo kirjoitti:
No, mitä kaverilta kuullut, niin suhteessa sen alkuinnostus, joka kestää maksimissaan sen vuoden, saattaa olla ihan nastaa, mutta sen jälkeen se alkaa olemaan pakkopullaa - intohimo ja kaikki muukin laantuu.

ehkä sitten pitäisi vaihtaa viim. puolenvuoden välein partneria, niin saa elää kokoajan kuherruskuukautta, kaikki on kokoajan uutta ja jännää.. eihän eläinmaailmassakaan harrasteta parisuhteita, vaan se on se yhden yön sessio ja tiet erkanee kohti uusia vallotuksia, eikä huolta jälkeläisistä ainakaan urosten osalta. eikä elatusmaksuja

Lainaus:10.07.2012 mega-krapula kirjoitti:

Lainaus:10.07.2012 DaCapo kirjoitti:
No, mitä kaverilta kuullut, niin suhteessa sen alkuinnostus, joka kestää maksimissaan sen vuoden, saattaa olla ihan nastaa, mutta sen jälkeen se alkaa olemaan pakkopullaa - intohimo ja kaikki muukin laantuu.

ehkä sitten pitäisi vaihtaa viim. puolenvuoden välein partneria, niin saa elää kokoajan kuherruskuukautta, kaikki on kokoajan uutta ja jännää.. eihän eläinmaailmassakaan harrasteta parisuhteita, vaan se on se yhden yön sessio ja tiet erkanee kohti uusia vallotuksia, eikä huolta jälkeläisistä ainakaan urosten osalta. eikä elatusmaksuja

No se riippuu ihan eläinlajista.

^Joo eiku harkintaan vaan johonkin nisäkäskunnan laumaan liittyminen ja sieltä sitten naaraspuolisia parittelukumppaneita kiertämään. Muista kuitenkin, ettei se passaa kuin kiima-aikana.

Oikeasti, mikä v1tun argumentti se on, että "eihän eläimetkään pariudu niin miks ihmisten pitäs?" Sitä paitsi ihmisen pariutumisriitille on ihan biologinen perustelu kerrottu muistaakseni bilsan lukion pakollisten kurssien puolella.

Jj, ei niin tosissaan, sattu vaan mieleen ku tähän törmää aika usein. :D

Lainaus:10.07.2012 DaCapo kirjoitti:
No, mitä kaverilta kuullut, niin suhteessa sen alkuinnostus, joka kestää maksimissaan sen vuoden, saattaa olla ihan nastaa, mutta sen jälkeen se alkaa olemaan pakkopullaa - intohimo ja kaikki muukin laantuu.

Voisi varmaan vihjaista että ehkäpä itse parisuhteessa on jotain vikaa jos toisen kanssa on kivaa vain sen kiima-ajan verran. Puolisonvalinta on myös mennyt sangen rankasti pieleen jos tätä kohtaan tuntee tuuppaamishaluja vain järkyttävässä hormonihumalassa eikä sitten muuten.

Olen nyt kyllä pahasti hämmentynyt...

Ollaan kiehnätty nyt vähän aikaa yhden tytön kanssa ja puhuttiinkin tuossa vasta siitä että molemmat haluais ihan ruveta seurustelemaan kunnolla. Noh, nyt tämä tyttö oli parin päivän reissulla sukulaisillaan, ja ihan kohtapuoliin tulee pois. No nyt tämän loppuajan se on ollut todella etäisen oloinen, yleensä tekstaa vähänväliä hymiöt lentäen, nyt on vaan hijaa ja vastaa tekstauksiin vaan tympeästi tyyliin ''joo/ok/juu/aha''... En ymmärrä yhtään mitä tapahtuu kun ihan vasta oli niin pihkassa minuun, ja näin lyhyessä ajassa yht'äkkiä menee tollaseksi...En käsitä :s

e: Ajattelin tässä jossain välissä ihan kysyä suoraan onko hän suuttunut jostain, kannattaako? en halua ryssiä tätä suhdetta koska ollaan (tähänasti) tunnuttu olevan niin samalla aaltopituudella...
e2: DaCapon nerokkaat neuvot voi jättää kirjoittamatta, sorry vaan...

Lainaus:11.07.2012 Fceccur kirjoitti:
Olen nyt kyllä pahasti hämmentynyt...

Ollaan kiehnätty nyt vähän aikaa yhden tytön kanssa ja puhuttiinkin tuossa vasta siitä että molemmat haluais ihan ruveta seurustelemaan kunnolla. Noh, nyt tämä tyttö oli parin päivän reissulla sukulaisillaan, ja ihan kohtapuoliin tulee pois. No nyt tämän loppuajan se on ollut todella etäisen oloinen, yleensä tekstaa vähänväliä hymiöt lentäen, nyt on vaan hijaa ja vastaa tekstauksiin vaan tympeästi tyyliin ''joo/ok/juu/aha''... En ymmärrä yhtään mitä tapahtuu kun ihan vasta oli niin pihkassa minuun, ja näin lyhyessä ajassa yht'äkkiä menee tollaseksi...En käsitä :s

e: Ajattelin tässä jossain välissä ihan kysyä suoraan onko hän suuttunut jostain, kannattaako? en halua ryssiä tätä suhdetta koska ollaan (tähänasti) tunnuttu olevan niin samalla aaltopituudella...
e2: DaCapon nerokkaat neuvot voi jättää kirjoittamatta, sorry vaan...

Oh damn, been there ja ei kuulosta hyvältä. Kannattaa ottaa suoraan asia puheeksi ja kysyä mistä kiikastaa, niin ei tarvi polttaa omia aivosolujaan liiaksi asian pohtimiseen.

Lainaus:11.07.2012 Fautum kirjoitti:

Lainaus:10.07.2012 DaCapo kirjoitti:
No, mitä kaverilta kuullut, niin suhteessa sen alkuinnostus, joka kestää maksimissaan sen vuoden, saattaa olla ihan nastaa, mutta sen jälkeen se alkaa olemaan pakkopullaa - intohimo ja kaikki muukin laantuu.

Voisi varmaan vihjaista että ehkäpä itse parisuhteessa on jotain vikaa jos toisen kanssa on kivaa vain sen kiima-ajan verran. Puolisonvalinta on myös mennyt sangen rankasti pieleen jos tätä kohtaan tuntee tuuppaamishaluja vain järkyttävässä hormonihumalassa eikä sitten muuten.

Jep, tapahtu mulle juuri näin ja uskokaa tai älkää, mutta aktin jälkeen tuli aina paha mieli. En juurikaan tuntenut mitään kyseistä ihmistä kohtaan muuta kuin sitten tosiaan "hormonihumalassa." Alko aina sen jälkeen ahdistaan, että mitä tuli taas tehtyä.

Lainaus:Olen nyt kyllä pahasti hämmentynyt...

Ollaan kiehnätty nyt vähän aikaa yhden tytön kanssa ja puhuttiinkin tuossa vasta siitä että molemmat haluais ihan ruveta seurustelemaan kunnolla. Noh, nyt tämä tyttö oli parin päivän reissulla sukulaisillaan, ja ihan kohtapuoliin tulee pois. No nyt tämän loppuajan se on ollut todella etäisen oloinen, yleensä tekstaa vähänväliä hymiöt lentäen, nyt on vaan hijaa ja vastaa tekstauksiin vaan tympeästi tyyliin ''joo/ok/juu/aha''... En ymmärrä yhtään mitä tapahtuu kun ihan vasta oli niin pihkassa minuun, ja näin lyhyessä ajassa yht'äkkiä menee tollaseksi...En käsitä :s

e: Ajattelin tässä jossain välissä ihan kysyä suoraan onko hän suuttunut jostain, kannattaako? en halua ryssiä tätä suhdetta koska ollaan (tähänasti) tunnuttu olevan niin samalla aaltopituudella...
e2: DaCapon nerokkaat neuvot voi jättää kirjoittamatta, sorry vaan...

Myöskin ollut tuossa tilanteessa. Pelkäämpä, että kemiat ei ehkä natsaa tai sitten tyttö on epävarma omista tunteistaan. Mitään tuskin on tapahtunut, mutta kun mökit ovat sellaisia paikkoja missä pääsee ajattelemaan rauhassa, niin ehkä tämä asia on noussut esiin. Tyttö ehkä haluaisi luoda suhteen, mutta koska on epävarma niistä tunteistaan niin ei sen takia sitten oikein tiedä mitä tehdä. Ite sanoisin, että kannattaa kysyä suoraan tytöltä, että mikä on. Jos tilanne jatkuu samanlaisena pitkään niin se vain häiritsee molempia osapuolia.

Mutta ei tietenkään kannata ottaa tätä faktana ja voin olla hyvinkin väärässä. Just thinking.

Huhhuh...te jätkät saitte mut jo säikähtää.
Soitin tuossa ja kysyin suoraan asiasta et onko täs jotain kaunoja, mut se sano et sillä oli vaan tullut vähän jotain henkilökohtaista juttua, ja yhä olis kiinnostunu lähtee tänään viettää aikaa mun kanssa. Eli tälläkertaa päättyi mun osalta onnekkaasti. Uppailempa lisää jos jotain muutoksia tulee

Jep, jäi tosiaan sanomatta, että viittaa johonkin henkilökohtaiseen kriisiin tytön kohdalla, tuskinpa toisesta osapuolesta johtuu vaikka sellainen olohan siinä tulee. Näin oli myös omalla kohdallani ja siihen koko homma kaatui...

Mitä vierestä olen katellut, niin kyllähän se kivalta touhulta näyttää se lääppiminen ja muu, mutta se on vain jäävuorenhuippu siitä, mitä se todellisuudessa on. Parisuhdehan vaatii kovaa työtä, joten itse en ymmärrä, miksi kukaan vapaaehtoisesti siihen halajaa - kai se on se ihmisluonto sitten, mutta luonneheikoilta ei löydy tarpeeksi tahtoa vastustaa ihmisluontoa.

Se on hyvä, että jotkun taipuvat parisuhteeseen ja täten kansoittaa maata, mutta jos vähänkään vierestä näkee parisuhteen arkea, niin loppujenlopuksi siihen ei kannata tähdätä - siitä seuraa ennemmin tai myöhemmin vain mielipahaa ja kaipuuta yksinelämiseen.

Itsekin olen mietiskellyt ankarasti viime kuukaudet sitä pakonomaista halua saada naista, mutta nyt olen vihdoinkin kasannut itseni ja mietiskelyn lopuksi parittelu ja parisuhde ovat liian yliarvostettuja juttuja - että kaikille ikisinkuille ja ynnämuille voisin antaa neuvon, että vastustakaa ihmisluontoa, ainakin parinmuodostuksen suhteen. Tulee paljon parempi mieli ja tajuaa olevansa täysin vapaa elää omanlaistansa elämää - antaa niiden, joilla on heikko luonne muodostaa pareja ja perheitä.

^ No mitä järkeä on hankkia parisuhde vain parisuhteen itsensä takia? Jos ei kumppanistaan ole oikeasti kiinnostunut tai hänen kanssaan ei ole mitään "yhteistä" niin parempi jättää se parisuhde pois siitä sitten. Jopa mielenkiintoisen ihmisen kanssa se on rankkaa, mutta yleensä sen verran antoisaa, että se on sen arvoista.

^Haha, ainakin asenne on vaihteeksi muuttunut. Nyt defenssit päällä, äskön oli "yhyy oon ruma en saa naista" nyt "en tarvi naista olen onnellinen yksin!". Well, whatever works.

"Vastustakaa ihmisluontoa"

...Mulla oli tollasia ajatuksia joskus, öö, pahimpina angstikausinani 13-vuotiaana? Eiku oikeesti, mitä järkeä vastustella yhtään mitään. Vaistojen varassa sitä aika lailla eletään. Eikö ole ihan kauheen rankkaa koko ajan kieltää ja kontrolloida itseä? Elämästä nauttii paljon enemmän kun ottaa vähän rennommin.

Enkä usko, että kenenkään toisen parisuhde näyttää ulkopuolisen silmissä juuri siltä, mitä on. En usko, että samat typerät "säännöt" pätee kaikissa suhteissa. Tekee niin kuin itse tahtoo ja parhaaksi näkee, se on kivempaa.

En tajua parisuhteiden ja naisten analysointia. Miksi asioista pitää tehdä niin monimutkaisia? Jos tuntuu kivalta olla naisen kanssa niin sitten on. Jos tuntuu oikein kivalta niin miksei viettäisi yhdessä pidempää aikaa? Asia on yksinkertainen mutta ihmiset monimutkaistavat sitä.

Ihminenkin on vain eläin ja pariutumisvietti ohjaa ihmisiä. Ihminen vain eroaa muista eläimistä siten, että me voimme vastustaa alkukantaisia viettejä, toisin kuin muilla eläimillä pariutuminen on tärkein tehtävä.

Niin ja mitä piti vielä sanomani, että ihastuminen on valintakysymys, eikä mikään sellainen asia, mikä vain tapahtuu.

Kyllä se ihastuminen vain tapahtuu ainakin omasta mielestäni. Se sitten mitä siitä eteenpäin tapahtuu on enemmän omassa haliinnassa. Itse en ainakaan aikoinaan päättänyt keheen ihastuin. Huomasin vain tyttöjä jollooin sydän sit alkoi vähän pamppailemaan.

Jätän tämän vain tähän.
http://www.youtube.com/watch?v=k9ygq7F4TX4

Hei, ei yksiavioisuudessa ole mitään pahaa. Enemmän meille vapaammin ajattelijoille. Mutta vakavasti puhuen, useimmat eivät kykene rakastamaan useaa ihmistä kerralla ja nekin jotka pystyvät, saattavat kokea rakkauden sellaisena "universaalina" kokemuksena. Eli ikään kuin rakastetaan kaikkea olevaa (ks. Läsnäolon voima). Sitten on niitä, joista mikään ei tunnu miltään ja pannaan niin paljon kun ehditään. Ymmärrän ihmisten rajat varsin hyvin ja hyväksyn ne. Siltikin koen, että rajoitamme itseämme hieman kun pitäydymme yhdessä kumppanissa vaikka selvästikin haluaisimme muitakin. Päätämme tyytyä yhteen, sillä mitä se kertoisi meistä jos meillä olisi muitakin kumppaneita? Voi kuinka meitä tuomittaisiin!

Lainaus:11.07.2012 DaCapo kirjoitti:
Ihminenkin on vain eläin ja pariutumisvietti ohjaa ihmisiä. Ihminen vain eroaa muista eläimistä siten, että me voimme vastustaa alkukantaisia viettejä, toisin kuin muilla eläimillä pariutuminen on tärkein tehtävä.

Niin ja mitä piti vielä sanomani, että ihastuminen on valintakysymys, eikä mikään sellainen asia, mikä vain tapahtuu.

Peräkammarin poika vaipuu asketismiin. Voihan ihminen luopua mistä tahansa vieteistään. Esim. vietistään päihtyä. Mutta miksi tehdä niin jos se tuottaa mielihyvää ja rikastaa elämää?

ihmisissä ja eläimissä on myös yks iso ero: elåimet ei jää kotiin märisee etteivät saa *****u vaan lähtevät hankkiin sitä. Veikkaan että jos opossumi sanoisi toiselle vaikka että: "ny mies lopetat sen itkun ja lähet ulos *******" niin sillon se toinen uskoisi ja yrittäisi muuttaa selviä ongelmiaan. wink wink

Pitää kuitenkin muistaa, että vietti päihtyä on opittua, mutta vietti pariutua on geeneissä - tästä johtuu se tuskallinen halu saada seksiä. Mutta kun asiaa ajatellaan tarkemmin, kun asian oivaltaa, tuota viettiäkin pystyy vastustelemaan, kun tajuaa kuinka keho keinotekoisesti haluaa pariutua eli haluaa seksiä.

Eli ihmiset jotka haluavat pariutua, ovat heikkoja primitiivisille vieteilleen.
jepajepa:lle, että kun nyt tarkemmin ajattelen, niin typeräähän se on itkeä ja murehtia, ettei saa - mutta kun tekee kaikkensa, ettei ihmisluonto tule liikaa pinnalle, niin ei välitä saako vai ei - tajuaa olevansa luonteeltaan vahvempi kuin muut.

Ja tuohon ihastumiseen, niin ainakin itse, kun kerran olen elämäni aikana ihastunut, johtui siitä, kun halusin sitä - sen jälkeen en ole kokenut minkäänlaista ihastumisen tunnetta, joten ainakin omalta osaltani voin sanoa, että tahtokysymys se on - tai no ne, joiden luonne on heikko, ehkä he voivat olla vietävissä.

Lainaus:12.07.2012 DaCapo kirjoitti:
Pitää kuitenkin muistaa, että vietti päihtyä on opittua, mutta vietti pariutua on geeneissä - tästä johtuu se tuskallinen halu saada seksiä. Mutta kun asiaa ajatellaan tarkemmin, kun asian oivaltaa, tuota viettiäkin pystyy vastustelemaan, kun tajuaa kuinka keho keinotekoisesti haluaa pariutua eli haluaa seksiä.

Eli ihmiset jotka haluavat pariutua, ovat heikkoja primitiivisille vieteilleen.
jepajepa:lle, että kun nyt tarkemmin ajattelen, niin typeräähän se on itkeä ja murehtia, ettei saa - mutta kun tekee kaikkensa, ettei ihmisluonto tule liikaa pinnalle, niin ei välitä saako vai ei - tajuaa olevansa luonteeltaan vahvempi kuin muut.

Ja tuohon ihastumiseen, niin ainakin itse, kun kerran olen elämäni aikana ihastunut, johtui siitä, kun halusin sitä - sen jälkeen en ole kokenut minkäänlaista ihastumisen tunnetta, joten ainakin omalta osaltani voin sanoa, että tahtokysymys se on - tai no ne, joiden luonne on heikko, ehkä he voivat olla vietävissä.

En tiedä miten sinun kohdallasi, mutta omasta mielestäni ihastumiselle ei vaan voi mitään. Jatko onkin sitten täysin omasta tahdosta kiinni, että jättääkö asian sikseen, ja ihastumisen tunne lähtee pois, vai viekö asiaa eteenpäin, jonka jälkeen unohtaminen ei ehkä olekkaan enää niin helppoa.

Lainaus:12.07.2012 DaCapo kirjoitti:
Ja tuohon ihastumiseen, niin ainakin itse, kun kerran olen elämäni aikana ihastunut, johtui siitä, kun halusin sitä - sen jälkeen en ole kokenut minkäänlaista ihastumisen tunnetta, joten ainakin omalta osaltani voin sanoa, että tahtokysymys se on - tai no ne, joiden luonne on heikko, ehkä he voivat olla vietävissä.

Eiköhän asia niin mene, että jos sopivaan ihmiseen törmää, niin se ihastuminen tulee, halusi tai ei. Hankalahan sitä on tapahtua, jos sinun tapaasi ei tutustu ihmisiin. Ja varmaan jos ihan väkisin sulkee pois kaiken, niin sittenkään ei yhtä helposti ihastumista tapahdu.

Lainaus:12.07.2012 MJR kirjoitti:
Eiköhän asia niin mene, että jos sopivaan ihmiseen törmää, niin se ihastuminen tulee, halusi tai ei. Hankalahan sitä on tapahtua, jos sinun tapaasi ei tutustu ihmisiin. Ja varmaan jos ihan väkisin sulkee pois kaiken, niin sittenkään ei yhtä helposti ihastumista tapahdu.

Niin tai sitten se on (ainakin minun kohdallani) tahtokysymys. Eihän sillä, onhan niitä hyvännäköisiä ja sinänsä kiinnostavan näköisiä naikkosia, mutten mitään ihastusta ole koskaan tuntenut - tietty, vähäisetkin tunteen ja kiinnostus pitää vielä tuhota omissa ajatuksissa, niin pääsee naisista ihan lopullisesti eroon. Tietty se vaatii tilalle vihaa, tässä tapauksessa sovinismia.

Bannikaa dacapo..

Heikon tie on sitä, että sulkee kaikki tunteensa. Ihastuksen tunteminen on kaiken sen tuskan arvoista ja niiden kanssa selviäminen on sitä todellista voimakkuutta. Tunteiden kokeminen on iso osa ihmisyyttä. Yli-ihmisyys on varsin härö ajatus.