No taisi tapahtua 2002 Nightwish ja nykyään yleensä Melodinen ja Rässi menee.

Isoveljeni näytti joskus Metallican One kappaleen.
Olin hyvin pieni (7 v) ja minun mielestäni alusssa tulevat sota äänet olivat siistejä

AC/DC:tä kuulin ensimmäisen kerran joskus 7-vuotiaana, ja se iski siihen aikaan kuin tuhat volttia. Ensimmäisen kerran rupesin kiinnostumaan raskaammasta rockista silloin. Noh, sitten jäi jostain syystä hard rock sivuun ja kuuntelin räppiä pari vuotta. Yläasteella kun kaverit eivät höpisseet muista bändeistä kuin Iron Maiden, Metallica ja Children of Bodom, heräsi kiinnostukseni metallimusiikkiin taas. Rupesin sitten Maidenia kuuntelemaan, ja se sitten imaisi minut metallin maailmaan. Siinä sivussa rupesin myös kuuntelemaan Metallicaa, Bodomia ja Guns N' Rosesia. Aikoinaan diggasin kovasti Bodomin kaltaisista melodic death metal-bändeistä, mutta lopulta kyllästyin niihin täysin. Myöhemmin tuli uudemman kerran mukaan myös AC/DC, joka on kiistatta kaikkien aikojen lempibändini Iron Maidenin ohella.

Aloin siinä kolmannella innostua räpin lisäksi AC/DC-yhtyeestä. Samana vuonna löysin joitakin Doom metal bändejä, mm. Samael jota edelleen kuuntelen. Nimenomaan aika ennen nykyistä teknopskaa Samaelilta on aina ollut mieleeni. Siinä viidennellä luokalla löysin Cradle of Filthin, jota tuolloin kammoksuin soundiltaan vielä jonkin verran. Kuitenkin nykyisin erittäin hyvää musiikkia mielestäni. Folk Metalin löysin harmikseni vasta yläkoulun aikaan, mutta nyttemmin genre on vahvin ja eniten kuuntelemani musiikkigenre. Suosikki yhtyeitä ovat folkin puolelta Ensiferum, Moonsorrow, Finntroll, Eluveitie ja Equilibrium. Muita yhtyeitä joista pidän ovat ainakin Immortal, Old man's child, Diablo, Amorphis jne. Räppiä kuuntelen nykyisin vähemmän.

Kaipa se joku Satanic Warmaster toi black metalliin ensimmäisenä.
Siitä sitten Nokturnal Mortumiin - Absurdiin - Shiningiin - Forsetiin - Sorhiniin sun muihin suunnilleen tuossa järjestyksessä.

Meikäläisen ikäryhmällä se tuntui menevän niin että ne jotka oli ala-yläasteen taitteessa nörttejä
hankki yläasteen ja lukion vaihteessa nahkatakin ja rupes kuuntelemaan metallia.

Provo, provo, mutta en mä tota juttua täysin keksiny .

Sentencedin lätty tuli joskus yläasteella ostettua ja siitä se idea sitten lähti.

Metallica ala-asteen vuosilla.

No lapsena noin 10v kuuntelin jotain poppii yms. shaissee mutta sitten joskus 14-15v aloin kiinostua rockista Stam1nasta ainakin pidin en tarkkaa muista minkä nimisiä bändejä rupesin kuuntelemaan, mutta sitten ACDC alkoi tulla kuvihoihin metallicaa, megadethia, bodomia. Sitte ntuli toki raskaampaa kuunneltua esim. deadlockia, vital reamnsia, testamenttia, moonsorrowia ja tämmöstä. Sitten toki tykkään kevyemmästäkin hevistä. Ja tänä päivänäkin kuuntelen laajasti metallia, Popedasta Behemothiin.

Seiskalla levyraadissa joku enkeli oli tuonnut kuultavaksi Enter Sandmanin ja siitä se sitten lähti.
Metallica on edelleenkin lähimpänä sydäntäni.

Isoveljen mp3:sista löytyi Children of Bodom, Stratovarius ja pari Sonata Arctican biisiä. Siitä eteenpäin löyty sitten Metallicaa, ja nyt en muuta kuuntelekkaan ku metallia ja sen alalajeja.

Oli vuosi 2000 ja Iron Maidenin Brave new world kolahti kovaa. Nykyään tulee kuunneltua kaikkea mahdollista, jopa sitä NRJ listapoppia.

Eikö aiheen voisi muuttaa niin, että käsittelisi nykyisen musiikkimaun, ei pelkästään metallia.. Tulisi enemmän keskustelua.

Ensiks löysin Rage Against the Machinen parisen vuotta sitten, ensimmäinen bändi josta oikeasti pidin. Sitä ennen en ollu juurikaan kiinnostunut musiikista, joskus random kipaleita kuuntelin YouTubesta. RATM:n jälkeen löysin Toolin, josta n. puol vuotta eteenpäin aloin pitämään Wintersunista. En aluks siitä rääkymisestä välittänyt yhtään, mutta aikani kuunneltuani siihenkin tottui.

Örinäkammon häivyttyä löysin lähinnä tunnelmaan painottuvan Agallochin about puol vuotta sitten ja around 2 viikkoa sitten Amon Amarth ilmestyi nurkan takaa. Vajaan 17 vuoden aikana olen siis löytänyt huikeat 5 bändiä

Lainaus:18.12.2008 Kosk3lo kirjoitti:
Eikö aiheen voisi muuttaa niin, että käsittelisi nykyisen musiikkimaun, ei pelkästään metallia.. Tulisi enemmän keskustelua.

Samaa mieltä.

Kesällä 2002 veljeni soitti mulle Iron Maiden "Sanctuary" kappaleen. Ja niin... tässä sitä nyt ollaan. :D Muita metallipändejä sittemmin tullut mukaan.

Kaverilta tuli kuultua KoRnia, Rammsteinia ym. ja aloin kiinnostumaan raskaammasta musiiksta. Tosin vieläkin tulee välillä kuunneltua räppiä.

No empä muista mistä ihän aluksi lähti mutta ensimmäinen metalli-albumini oli Metallican Black Album, joka iski taannoin aika vitün kovaa! Tuo levy on kyllä edelleen yksi suosikkejani, eikä jää kyllä yhtään jälkeen Metallican kasarialbumeista vaikka tyylillisesti eroaakin aika paljon : )

the internets

Mahtavaa, muitakin Agalloch faneja täällä kuin minä.

Tie musiikkimakuuni alkoi suunnilleen 6 luokan kesällä, jolloin aloin ensimmäisen kerran kuunnella musiikkia oikeen kunnolla. Ensimmäisiä bändejä mitä muistan on Stratovarius ja niiltä legendaarinen biisi nimeltä hunting high and low, tämä iski kovaa ja sitten tuli metallicat, iron maidenit ja muut sen sellaiset, myös Sonata Arctica oli menossa mukana myös.

Nykyään musiikkimaku vähän erilainen kyllä, mutta nostalgisia biisejä löytyy noilta kaikilta bändeiltä vieläkin, vaikkapa esim. Metallicaa ei nyt tule kuunneltuakkaan niin paljoa. Nykyään menee Bluessista-Blackkikseen, mihinkään genreistä en ole paneutunut/omistaunut oikein toden teolla vaan melkein kaikenlaisia biisejä tulee kuunneltua, kunhan on kitaravetoista. Kuitenkaan jotkut 2000-luvun uudet suunnat kuten metalcoren ja muiden nousu ei oikein uppoa minuun, ainakaan vielä.

Isän musiikkia tullu aina kuultua ja sitäkautta pidän kaikesta wanhemmasta rokista ja sit hiljalleen rupes raskaampi tulemaan mukaan. joskus ala-asteella olin hevilinjalla, sit 7luokalla meni grungen suuntaan ja siitä lähtien hypellyt ties missäkin. nykyään kuuntelen kaikkea paitsi kantria ja raskasta heviä. ainoot hevibändit mitkä menee on metallica ja iron maiden.

Kuuntelin joskus pelkästään metallimusiikkia. Metallimusiikin löysin isältäni joka kuunteli joskus Iron Maidenia, metallicaa ja muita bändejä. Nykyään minulla on aika laaja musiikkimaku, melkein hevistä klassiseen paitsi iskelmää ja räppiä en jaksa kuunnella.

Internetistä olen myös aika monet bändit ja musiikkityylit bongannut. Muutamasta bändistä on joskus kaveritkin kertonut.

Klassisesti tuli aloitettua Maidenilla, levy oli yllättäen Dance of Death. Samoihin aikoihin (2003) aloitin Nollapisteen kuuntelun, mutta se jäi hiukkasen paitsioon aina syksyyn 2006 asti. Tällä välillä kuuntelin pääasiassa Maidenia, kunnes hyppäsin yhtäkkiä raskaampaan metalliin, maistoin hiukkasen black metallia mutta sirryin kuitenkin death metalliin Deiciden innoittamana. Siltä pohjalta sitten aloin tutustua hyvinkin erilaisiin metalliyhtyeisiin, mm. Deathiin ja King Diamondiin. Jossain vaiheessa kuitenkin iski tunne, että pitäisi kokeilla jotakin uutta. Niinpä käännyin uudelleen Absoluuttisen Nollapisteen puoleen vuosien tauon jälkeen. Ja hyvinhän se iskikin.Myöhemmin löysin myös Jethro Tullin, josta tuli nopeasti suosikkiyhtyeeni. Tässä vaiheessa metallin kuuntelu väheni jonkin verran, kunnes tänä syksynä metallin osuus musiikin kuuntelussa lisääntyi jälleen. Tässä tekstissä on tietenkin mainittu vain pieni osa kuuntelemistani yhtyeistä. Viimeisinpänä innostuksen kohteena on ollut Cats (kuten tekin mussukat olette huomanneet). Myös klassista kuuntelen jonkin verran (jo hian harrastuksen puolesta).

Yläasteella tutustuin Nightwishiin ja nykyään metallia lähinnä tulee kuunneltua, mutta edelleen eurodance ja muut ysärin tanssimusiikkityylit on ihan kivaa kuuneltavaa. Eli nykyään menee musiikkia aika laidasta laitaan.

Pienenä kuuntelin hirveesti lastenlauluja ja esim. Fröbelin Palikat oli aika hyvä. Ja kuuntelin pienenä myös Ace Of Basea! Kamalaa!
Kakkosella aloin kuuntelee radiota. Kiss Fm:ää. Hirveää. Kuuntelin Nylon Beatia aika innokkaasti. Koska muutkin kuuntelivat.

Kolmosella ensimmäistä kertaa löysin oman musiikkimakupääni. Aloin kuunnella Shakiraa. Sitä kuuntelen vieläkin.

Vitosella innostuin Lynyrd Skynyrdistä. Jyväshyvän keksimainoksen takia! Kysyin isältä et mikä kappale toi on, ja sit sil oli levy. Joku kokoelma. Lynyrdistä tykkään vieläkin.
Kutosella tuli gunnarit. Ja sitten kaikki mahdolliset AC/DC, Led Zeppelin, Kiss, Black Sabbath, Twisted Sister, Hanoi Rocks, jopa Mötley Cruesta tykkäsin (HÄVETTÄÄ)
Ja sitten joskus kasiluokalla tuli taas murrosvaihe. En tykännyt enää hirveästi mistään raskaasta (öh, noi ei ees oo raskaita). Kaikki tommonen glamrock- pelleily alkoi vaan tuntua naurettavalta.

Nykyään kuuntelen aika erilaista musiikkia, mutta ykkösinä on CCR, Bob Dylan, Neil Young, Shakira, Blondie, KT Tunstall, Amy Macdonald, Lynyrd Skynyrd...

Ainiin. Miten saatoin unohtaa Dire Straitsin? Mark Knopfler on paras!

Ykkös + Kakkos luokalla tuli kuunneltua vaa jotai pilabiisejä, Kolmosel ja nelosel sitte suomiräppiä, vitosella sit Children of bodomia, ja muuta heviä.. Kutosella alko amispoppin kuuntelu joka jatkunut tähänkin asti, kylähulluja ja vanhaa suomalaista tulee kuunneltua myös.