Minua kiinnostaa enemmän tunnelma kuin grafiikka, joten tein sisar ketjun Paras grafiikkainen peli -aiheelle. Missä pelissä teidän mielestänne on paras tunnelma? Kuvailkaa, mikä nostaa tunnelma kattoon ja miksi se pysyy korkealla.

Bioshock. Pelissä on hyvin tasapainoitettu toiminta, jännitys ja kauhu joiden avulla tunnelma ei riku koko pelin aikana. Rapture on parhaimpia koskaan luotuja pelimiljöitä, mikä kasvattaa tunnelmaa entisestään. Tunnelmaltaan parempaa peliä en sitten heti keksikkään.

Bioshock on kyllä tunnelmallinen peli, mutta omasta mielestäni voiton vie Fallout 2. Kaikkialla väkivaltaa ja huumeita, tuhoutuneita rakennuksia..

Taitaapa voiton viedä ensimmäinen Doom. Perustelut lienevät turhia tässä tapauksessa.

Doomin lisäksi on pakko mainita ICO. Peli saattaisi muuten olla korkeintaan hyvä, mutta tunnelma on jotenkin niin vahva, että kokonaisuus paranee sen ansiosta huomattavasti.

Metal Gear Solid 1 - 3, FFVIII ja Winterheart's Guild, vaan koska Sonata. Vaan eipä sit oo viel tullu...

Grand theft auto: Vice City
S.T.A.L.K.E.R Clear Sky

Dead Space ehdottomasti jos kerta bioshock on jo tuttu.

Kaikkien MGS-pelien loppu on tunnelmallista kamaa.

Dead Spacessa tunnelmaa riittää. Kaikki ne äänet mitä joka puolella kuuluu tekee pelistä todella tunnelmallisen.

Ensimmäinen Resident Evil ja Fahrenheit.

Kyllä Mass Effectin pääjuonen pelaaminen on ollut tunnelmallisimpia pelikokemuksia ikinä. Varsinkin viimeiset about neljä tuntia ovat todella hienoa viihdettä.

Myös Baldur's Gate II on maininnan arvoinen, vaikka pelin laajuus välillä vähän haittaakin kun harhautuu selvittelemään ties mitä sidequestia.

Mount & Blade, tosin riippuu aika paljon tilanteesta ja miten peliä pelaa.

Wowistakin saa kovat tunnelmat irti jos pelaa oikeassa paikassa ja oikeassa porukassa. Etenkin kun pistää 1st person kulman päälle

Ehdottomasti Guild wars. Kauniit maisemat, grafiikat, äänet, hahmot, paljon populaa joka puolella jne.

GTA:Vice City.Musiikit ovat mahtavat ja auringonlaskut myös.Ympäristö on hieno,oli todellakin hyvä idea tehdä peli 80-luvun puolesta välistä.

Lainaus:01.01.2009 BulletProofMonk kirjoitti:
Dead Spacessa tunnelmaa riittää. Kaikki ne äänet mitä joka puolella kuuluu tekee pelistä todella tunnelmallisen.

Juuri näin.

Operation Flashpoint. Ei Flashpoint -tunnelmaa vaan mikään voita.

Lainaus:02.01.2009 Leopardi_ kirjoitti:
Operation Flashpoint 2. Ei hypeä vaan mikään voita.

Ite sanoisin että Deus Exissä ja Nolfissa on sitä omalle maailmalle uskollista tunnelmaa enemmän ku missää mussa. Tietty flashissa on omansa, mutta ei se syöny siihen maailmaan samalla tavalla mukaan, se oli vaa muuten nii ****een hyvä peli(ja on edelleen).

"Hedelmällisiä" ja tunnelmallisia hetkiä tulee mieleen LOOMista.

Deussiin ja Nolffiin voin yhtyä. Fläsäri on vähän siinä ja siinä. Parhaimmillaan siinä on suunnilleen paras tunnelma ikinä, mutta välillä ollaan kyllä aika hukassa. Ei hirveästi ole tunnelmaa siinä, että ryömii turvallaan muutaman kilometrin matkan keskellä ei-mitään samalla kun aika kulkee nelinkertaisella nopeudella kun ei vaan jaksa sitä tylsyyttä.

Ja kaipa tähän voi lyödä vaikka ekan Half-Lifen (miksei kakkosenkin). Koko ajan tuntee, että tavoite on jossain toivottoman kaukana ja että on vain onnettoman pieni kapula jonkin paljon suurimittaisemman koneiston rattaissa. Välillä pääsee sitten antamaan näennäisen ylivoimaisille vihollisille isän kädestä. Jotenkin se vaan toimii, kun yhtäkkiä pärähtää soimaan joku tosi kökkö toimintamusiikki ja sitten edessä onkin taas eeppinen taistelu.

Morrowind rakentuu aika paljon tunnelmansa varaan. Jotenkin ne umpitylsät tehtävätkin jaksaa kahlata läpi kun oikeasti kokee olevansa osa sitä (oikeasti ihan kuollutta) pelimaailmaa.

Sitten on tietty Thiefit ja System Shockit, miksei myös avausviestissä mainittu BioShock.

Vice city ja vice city stories,aivan loistavaa kasari tunnelmaa :P

Hyvä topic, tunnelmallisia pelejä kun riittää..

- FF7, tuskin edes perusteluja vaatii

- Resident evil I, kyllä tässä nuorempana oli sitä jotain. Kartano vaan oli niin spooky

- Shining Force II, sega saturnille ensimmäinen vuoropohjainen jota pelasin

- GTA: Vice City, omasta mielestä pelisarjan paras nimenomaan tunnelman vuoksi

- MOH I&II

Ehdoton ykkönen on varmaan Morrowind. Synkähkö, likainen maailma on paljon mielenkiintoisempi kuin mitä Oblivionissa. Ihmiset ovat myös epäystävällisempiä, eivätkä ole heti palvomassa pelaajahahmoa kuin sankaria.

Halonkin voisi mainita, vaikka se ei haekaan tunnelmaansa grafiikoista vaan äänimaailmasta, joka on älyttömän rikas ja toteutettu lähes täydellisesti.

*Call of Cthulhu - Dark Corners of the Earth

Varsinkin pelin alkuosa on erittäin tunnelmallista ja selkäpiitä karmivaa, kun joutuu pärjäämään ilman mitään asetta (siis ei voi edes nyrkeillä hakata tms.) ja ainoa vaihtoehto tällöin on pysyä piilossa. Pelin päähenkilön (pelaaja) pelkokohtaukset lisäävät tunnelmaa kivasti, kun näkö alkaa sumeta ja tyyppi alkaa seota (puhuu itsekseen jostain kauheuksista yms.)
Myös se, että joutuu lukemaan oikeasti niitä tekstejä, päiväkirjoja yms. että pääsee jatkamaan peliä (kun vaaditaan esim. tietty salasana kassakaappiin, joka on kirjattu päiväkirjaan tms.) nostaa tunnelmaa ja peliä pelatessa vanha-aika tuntui vahvasti.

*Dead Space

Äänet ja paikka missä pelataan luovat tunnelmaa kivasti. En osaa pitemmin kuvailla, pelatkaa ja todetkaa itse.

*Max Payne 1&2

Synkkyys luo kivan tunnelman. Pimeää. Lunta. Sireenien äänet.

Tietysti vielä on muun muassa BioShock ja muutamia muita, mutta nuo kolme -tai no neljä, kun laskin mukaan molemmat Payne pelit- nyt tuli ekana mieleen.

Lainaus:02.01.2009 pkunk kirjoitti:
"Hedelmällisiä" ja tunnelmallisia hetkiä tulee mieleen LOOMista.

Look oli todellakin varsin uniikki ja tunnelmaltaan mainio peli.
The DigThe Dig kuuluu kanssa Lucasartsin tunnelmalta parhaisiin.

Silent hill. Varsinkin koulussa ja sairaalassa selkäpiitä karmi koko ajan. Tunnelma pysyy pelissä loppuun asti eikä "katoa" kuten esim. bioshockin lopussa.

Sanoisin, että Metroid Prime. Sen maailma on huikean kaunista katseltavaa ja musiikki aivan lumoavaa. Jokainen maailman osa on tunnelmaltaan ihan omaa luokkaansa. Aina kun pelaan sitä niin tulee sellainen, sanoisinko ahdistava tai surullinen olo, kun ajattelen että olen aivan yksin sillä planeetalla. Ja ne Loret vielä syventävät tuota tunnelmaa.