Jokaiselle on varmasti tullut ainakin muutama peli vastaan, joissa periaatteesa on kaikki tarvittavat ainekset hittipeliin, mutta siitä puuttui se viimeinen silaus, jokin asia oli tehty aivan käsittämättömän huonolla tavalla tai siinä oli jotain muuta mikä jarrutti kokonaisuuden laatua. Tai sitten siinä oli jokin elementti, joka olisi voinut nostaa keskitasoisen pelin erinomaiseksi, mutta loppujen lopuksi huomaat ettei kyseinen elementtikään toiminut loppuun asti.

Joissakin peleissä esim. juoni voi vaikuttaa aluksi joltain eeppiseltä tarinalta, kuin suoraan hyvästä kirjasta, jonka vuoksi peliä pelaisi suurella innolla vaikka muuten peli ei erottuisi massasta edukseen; harmiksi erittäin usein tarina lässähtääkin ennen loppua ja pettymys on kirvelevän katala.

Eli millaisia kokemuksia näistä suurimmista pelikohtaisista pettymyksistä peliplaneetan kävijöilla on?

-----------------------------

Jotain sääntöjä voisi tähänkin ketjuun asettaa:

*Laittakaa pelin nimi selkeästi näkyville, jotta ei vahingossakaan spoilata pelien sisältöä niille jotka eivät spoilaantua halua.

*Muistakaa perustelut, pelkkä "Modern Warfare 2 oli pettymys, koska CoD" ei ole postauksen arvoinen juttu.

-----------------------------

Suurin pettymys itselleni oli seikkailupeli:

Overclocked: A History of Violence

huom. sisältää spoilauksia pelistä.

Peli on perus point&click seikkailupeli (tosin 3d-moottorilla), jossa etsitään tavaroita, mietitään puzzleratkaisuja jne. Peli ei vaikuttanut mitenkään erikoiselta, vaikka olihan kannessa mainoslause: "A Psychological Thriller", mutta kun halvalla löytyi kaupasta niin seikkailupelien ystävänä päätin antaa pelille mahdollisuuden.

Pelin grafiikka ei ole mitenkään päätä huimaavaa, mutta riittävän hyvälaatuista. Pelin tavaroidenkäyttösysteemikään ei ollut mitenkään ankea eikä pelissä muutenkaan ollut mitään erityisen hyvää tai huonoa, se oli vain sellainen, tasapaksu.

Ainoa asia, joka auttoi jaksamaan pelin pelaamisessa olikin pelin juoni. Aluksi pelin juoni vaikuttaa melko normaalilta, pelin päähenkilö on psykiatri, joka saa tehtäväkseen mennä ja auttaa viiden nuoren henkiön, jotka on tuotu mielisairaalaan, muistin palauttamisessa.

Pikkuhiljaa psykiatri saa selville asioita nuorten menneisyydestä (ts. miksi he joutuivat mielisairaalaan) ja alkaakin paljastua, että nuorten muistipalasista alkaa muodostua yhtenäinen kuva.

Jo tämä yhtenäisen kuvan muodostuminen ja nuorten yhteys toisiinsa olisi riittänyt hyvän juonen rakentamiseen, mutta ei, peliin heitetään lisää palasia. On päähenkilön äkkinäisiä vihakohtaksia ja suhdedraamaa.

Lisäksi peli alkaa yhtäkkiä erittäin pahaenteiseksi, kun pelaaja yritetään tappaa ja lähimpiä yhteyshenkilöitä ruvetaan murhaamaan. Esim. yhdessä kohtaa päähenkilön piti tavata eräs henkilö, mutta kun pelaaja saapuu paikalle ei kyseistä henkilöä näy missään. Noh, pelaaja soittaa kysyäkseen missä henkilö viipyy ja löytää miehen viereisestä (huom. suuresta) roskiksesta muovipussissa kännykkä soiden.

Pelissä on siis aivan täydelliset palaset salaliittotarinan rakentamiseen ja sitä se onkin, noin 4/5 pelin ajasta. Lopussa pelin juoni kuitenkin floppaa niin pahasti että pistää oikein vihaksi. Juonen salaisuudet ynnä muut hienoudet eivät saa arvoistansa kohtelua. Ratkaisut ovat mielestäni aivan hirveän tyhmiä ja viimeinen silaus juonen tappamiseksi on pelin loppu. Se jätetään avonaiseksi, pelaaja saa päättää mitä tapahtuu lopputekstien tullessa ruudulle. Itselläni ei ole mitään avonaista lopetusta vastaan, mutta tässä tapauksessa, se ei vain toiminut sitten millään tasolla.

Eli ts. tasapaksu peli, jonka juoni tosin lupaili ihan erinomaista peliä osottautuikin flopiksi. Jos rakennetaan monimutkaista ja hienoja elementtäjä sisältävää juonta niin se viedään sitten loppuun asti samalla tyylillä tai palaset leviävät käsiin. Tässä tapauksessa kävi juuri näin, peli kompastui omaan juoneensa. Toivoin todella että pelin juoni olisi ollut loppuun asti viehättävä, mutta toivoin turhaan.

Peli oli silti ihan keskitasoa, mutta koska sen vetovoimana käytetty elementti floppasi, arvosanaksi antaisin 6-/10.

---------------------

Joten, minkälaisia pettymyksia muilla on?

Driv3r

Kahden loistavan Driverin jälkeen aloin innolla odottamaan seuraavaa, se kun oli tulossa vielä uudemmalle alustallekin(Ps2). Peliä hypetettiin hurjasti mutta mitäs sitten saatiinkaan? Iso, ruma kasa parsaa.

Driv3r on jotain niin sanoinkuvaamattoman hirveää tuubaa että oksat pois. Liikkuminen(jalan) on kankeaa ja ampuminen äärimmäisen huonosti toteutettu. Tekoälyä ei juurikaan ole. Pelin ulkoasu on suht mukiinmenevää mutta ei millään tavalla säväyttävää, toisin kuin sarjan aiemmissa osissa. Tehtävien vaikeustaso on jostain toiselta planeetalta; virheisiin ei yksinkertaisesti ole varaa.

Jos jotakuta sattuu kiinnostamaan, Arvostelut -osiossavoi lukea lisää tästä pettymysten pettymyksestä.

Project Snowblind

Ostin tämän pelin divarista joku 4-5 vuotta sitten. Yllätys, etu- ja takakansi olivat melko hienot, joten ostin sen. Kotiin päästyäni yritin peliä asentaa, mutta siinä oli sellaset naarmut, ettei se lukenut levyä, noh palautin sen tietenkin. Sitten pelasin kaverin luona tätä peliä Xboxilla ja ******* hyvä oli! Nooh, sitten löysi ko pelin cittarista 3e PC:lle ja tottakai ostin. Kotiinpäästyäni;

Grafiikka oli julmetun rumaa, suoraan PS2 käännös ja oshjauskin sen mukainen. Aivan järkyttävä tekele PC:lle. Ehdottomasti olisi vaatinut pädiä pelin pelaamiseen ja sitähän ei ollut. Pelaaminen oli niin vaikeaa, että lopetin lystin top tykkänään. Äänetkin oli todella karmeat. Peli oli kumminkin -05 vuodelta, eli kohtuu uus. Olisi saatu parempaakin jälkeä. Boxilla peli siis oli oikein mainio. Antaisin 8,5/10

PC versio 1/10. Ja tuo 1 piste tuli kun se oli niin halpa.

E:

Lainaus:13.03.2010 Jomtte kirjoitti:
Driv3r

Kahden loistavan Driverin jälkeen aloin innolla odottamaan seuraavaa, se kun oli tulossa vielä uudemmalle alustallekin(Ps2). Peliä hypetettiin hurjasti mutta mitäs sitten saatiinkaan? Iso, ruma kasa parsaa.

Driv3r on jotain niin sanoinkuvaamattoman hirveää tuubaa että oksat pois. Liikkuminen(jalan) on kankeaa ja ampuminen äärimmäisen huonosti toteutettu. Tekoälyä ei juurikaan ole. Pelin ulkoasu on suht mukiinmenevää mutta ei millään tavalla säväyttävää, toisin kuin sarjan aiemmissa osissa. Tehtävien vaikeustaso on jostain toiselta planeetalta; virheisiin ei yksinkertaisesti ole varaa.

Jos jotakuta sattuu kiinnostamaan, Arvostelut -osiossavoi lukea lisää tästä pettymysten pettymyksestä.

+ puskat joihin törmäs kun betoniseinään.

Fallout 3 oli minun kohdallani suuri pettymys. Mutta olisihan se pitänyt arvata, etten ykkös- ja kakkososat tuhat kertaa läpipelanneena tule siitä hirveästi pitämään. Ympäristö on todella tylsän näköistä, kun on aina sitä samaa harmaata joka puolella, V.A.T.S.-systeemi laskee vaikeustasoa roimasti, taisteleminen on kömpelöä ja keskutelutaidoilla (Charisma ja Speech) ei ole hirveästi merkitystä. Ei peli nyt aivan huono ollut, sillä äänimaailma ja visuaalinen toteutus ovat suht koht hyviä, tutkittavaa riittää ja pääjuoni tempaisi myös ihan kivasti mukaansa vaikkei yltänytkään edeltäjiensä tasolle.

Kaiken hehkutuksen jälkeen odotin kyllä peliltä vähän enemmän. Arvostelut-osiosta voi lukea koko roskan, jos ketään kiinnostaa.

Suurin pettymys on ollut Empire: Total War.

Olen ollut Total War-sarjan uskollinen fani sarjan ensimmäisestä osasta, Shogun Total Warista lähtien. Shogun, Medieval, Rome ja Medieval II sekä kaikki näiden lisäosta kuuluvat strategiapelien Top-4-listalle. Empire Total War sen sijaan ei sinne kuulu.

Kun ensimmäisen kerran kuulin, että Empire Total War on tekeillä, innostuin uutisen kuultuani, että tulossa olisi jälleen loistava Total War-peli,

Empire:ä pelattuani jokusen viikon tulin siihen tulokseen, että Total War-henki on pelistä tyystin kadonnut ja jäljelle jäävä peli kärsii mielettömästä määrästä bugeja, joita CA yritti korjailla päivityksillä, jotka sotkivat peliä vain enemmän. Ilmeisesti vielä tänäkin päivänä (pelasin Empire viimeksi vuosi sitten) peli on täynnä bugeja.

Yksi pettymyksen aihe kyseisessä pelissä oli se, että vaikka pelialueena toimi tällä kertaa kolme karttaa (Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja Intia), kaikki maakunnat sun muut oli typistetty käsittämättömästi. Esimerkiksi Ranskassa vain Pariisi. Minkä ihmeen takia eivät voineet laittaa huomattavasti enemmän kaupunkeja peliin? Ei tule kauhean Total War-meininkiä, kun valtaa yhden kaupungin ja se on siinä.

Empire Total War katkaisi tyylipuhtaasti Total War-sarjan selkärangan. Tämä tapahtui niin tehokkaasti, että tein noin vuosi sitten päätöksen, että en tule enää ikinä ostamana Creative Assemblyn pelejä. Tätä päätöstä tukee CA:n kyvyttömyys ratkaista pelin bugeja. Kaiken huippu on se, että CA päätti julkaista tuon uuden Napoleon Total Warin ja jättää Empiren keskeneräiseksi raakileeksi.

Far Cry 2
Ensimmäinen oli aikansa paras räiskintäpeli, eikä vähiten siksi, että toi vapaan, avoimen maailman tähän genreen. En siis millään osannut odottaa mitä p.skaa oli luvassa ,ja arvostelujenkin perusteella odotin ihan kohtalaista, jopa mielenkiintoista peliä.
Kaikki onkin yhtä, ja samaa ,aakeeta laakeeta savannia. Joka risteyksessä, ja sillalla bambumajat, järjenköyhine vartijoineen, että on varmasti tuskaa ,ja tympeetä liikkuminen paikasta paikkaan. Tämä olisi jo yksistään riittänyt, mutta päähenkilö kärsii yllättäen malariasta, ja niitä samoja tympeitä kinttupolkuja, on ravattava edestakaisin hakemmas lääkettä. Toinen neronleimaus on huisin jänskä timanttien metsästys. Puolituntia, kun haahuilee jäljitin kädessään ja löytää palkaksi matkalaukusta pari kuppasta kivee, niin kylläpä kiinnostaa hurjasti paneutua hommaan. Kaiken kruunaa sitten timantteihin sidottu asekauppa. Pakko ostaa kiskurihintaan uutta pyssyä, kun vihut jättää jälkeensä, ruosteen raiskaamia romurautoja, jotka on enemmän vaaraksi ampujalle itelleen.
Tympeä ympäristö, tympeät tehtävät. Vastaan tulevat ihmiset, kaikki järjestään vihamielisiä. Ihan sama kelle keikkaa heität, kuulaa tulee ,jokaiselta. Malaria sairas päähahmo. Se joka keksi idean, syödä pelissä antibioottikuuria, saa mennä itse päänuppiaan hoidattamaan. Surkeat aseet.

Joo, pitää vähäsen komppailla vekkulia:

Far Cry 2

Oikeastaan jo kuukausia ennen julkaisua tiesin aika varmasti, mihin tämä peli tulisi kaatumaan. Muutama artikkeli ja videopätkä sai kuitenkin mielen muuttumaan, ja olin melko varma, että kyseessä tulee olemaan varsin kova tekele. Olin tietysti väärässä, sillä juuri ne samat sandbox-perusmokat, joita olin aluksi pelännyt, olivat pelissä koko ajan läsnä: turhanpäiväinen ravaus paikasta toiseen, copy-paste-tehtävät, uudelleen syntyvät viholliset, olematon juoni ja persoonattomat hahmot. En kuitenkaan osannut arvata, että pelin "vapaus" olisi lopulta niin rajoittunutta, ja silloin kun sitä todella oli, se kääntyi itseään vastaan.

Pelin voimavara oli se, että se tarjosi valtavasti tilaa erilaiselle kokeilulle ja kekseliäisyydelle vihollisten tappamisen suhteen, mutta toisaalta vapauden ollessa liian suurta se teki pelistä myös vähemmän palkitsevaa. Miksi hieroa hyökkäyssuunnitelmiaan loputtomiin, kun tehtävän voi kuitenkin läpäistä millä tavalla tahansa? Varsinkin tehtävien mielikuvituksettomuus sai homman joskus tuntumaan enemmänkin grindaamiselta.

Kokonaisuutena räiskintäpeli, josta irtoaa hupia lyhyeksi ajaksi kerrallaan, mutta jossa on menty aivan liian monta kertaa yli siitä, missä aita on matalin.


Sen kummemmin erittelemättä voi varmaan myös mainita kaikki Operation Flashpointin jatko-osat ja "jatko-osat", oli kyseessä sitten Bohemian tai jonkun muun tekele. Mikä siinä hyvän yksinpelikampanjan teossa on niin vaikeaa?

Aiheen nimen ja aloitus viestin lukiessani tiesin jo että kertoisin:

Far cry 2:sta

Odotin peliä into piukassa reilut puoli vuotta katsoen trailereita ja hehkuttaen foorumeilla. Peli tuntui liian hyvältä ollakseen totta.
Lopulta kun sain pelin Collector's editionin ja pääsin peliin käsiksi koin heti ensi pettymykset.

Ääninäyttely: Ei tule mieleen mitään yhtä hirveätä. Varsinkin kun tehtävien kuuntelu kestää sellaiset parisen minuuttia pahimmillaan niin tulee lähinnä miettineeksi että MIKSI!?!?! Ja jos käännät pääsi henkilöstä joka tehtävää sinulle antaa niin kuuluu vain huuto: "GOT TÄMNET AI WAZ TALKING TU JU!!" (god damned I was talking to you -.-)

Maailma: Eih... about 50 neliökilometrin alue joista puolet on saavutamattomia vuoria ja viidakkoa. Eläimet olivat ihan kiva lisä sinne savannille, mutta kyllähän niistä verta olisi hitto saanut tulla! Ei PETA:a kai pelit kiinnosta?

Aseet: Tuhnuja joilla ei saa vihollisia hengiltä. Parin taistelun jälkeen räjähtävät silmille. Trailereissa puhuttu "stealth" äksöni jäi aika vaisuksi minun kohdalta aseiden takia. Pelissä oli 3 äänen vaimennettua asetta. Pistooli, mp5 ja nuoli pyssy ja nämä olivat lisäksi suht tuhnuja... paitsi pistooli jolla sai vihollisen tapettua kerta laakista päähän parista metristä. Olettaen että pääsisit vihollisen selän taakse sillä viholliste kuudes aisti jotenkin havaitsi takan hiippailevan pelaajan aina, vihollisista kerron kohta lisää. Miekkaa en mainitse stealth aseeksi sen veemäisyyden takia... Olet vihollisen takana ja sivalla sitä päähän tai muuhun kriittiseen paikkaan hänen huomaamatta, vihollinen kuitenkin jää henkiin ja kituessaan maassa hän pienellä voihkaisulla herättää koko perskeleen kylän!

Viholliset: On se kumma että kun ollaan Afrikassa taistelemassa niin suurin osa räiskittävistä on valkoihoisia jenkki lehmipoikia! Ymmärrän että he ovat palkka sotureita, mutta luulen silti että suurin osa olisi musta ihoisia eikä valkonaamoja! Tämä ei varsinaisesti ole suuri vika, mutta tappaa tunnelmaa... Vakavasti. Vihollisten älykkyys oli peräti niin vaihtelevaa että allekirjoittaneen piti välillä hieroa silmiänsä ja sanoa "öh" ihmetyksesta. Joko viholliset juoksivat puskassa kykkiessäsi päältäsi tatti huurussa. Tai sitten he näkivät sinut seinän läpi... Eräässä karavaanin pysäyttämis tehtävässä viholliset näkivät minut toiselta puolen savannia kukkulan takana ja päättivät hylätä sota jeeppinsä ja juosta luokseni, pistoolein... Tekoälyn huippuvoitto...

Tehtävät: Niin yksitoikkoisia kuin olla ja voi... Mene sinne tapa tuo ja sitten voit ehkä poimia nuo jotta sun kaveri tykkäis susta enemmän! Mene taas toiseen paikkaan tapa nuo ja pelasta kaverisi... Tehtävät toistivat järkyttävästi itseään. Oli pelissä toki piristäviä erilasia tehtäviä! Kuten jokiveneen suojelu kun kaverisi ajaa sitä mortar tulen keskellä... Sääli vaan että ennen ko. tehtävää useilla pelaajilla sattui bugi että kaveri olikin jokiveneen sisällä eikä tehtävää pystyny aloitamaan. Tämä Tarkoitti sitä että joutui aloittamaan pelin alusta tai että palaisi aikaisempan saveen, jos sellaista oli älynnyt luoda rajoitetusta viidestä saveslot:ista.


Koitin tässä mainita asioita joita aikasemmat henkilöt eivät tässä mketjussa olleet maininneet. Sori jos tuli vähän turhan pitkä, ettekä jaksaneet lukea...

Far cry 2


Kaikki far cry 2 vihaajat täällä kokoontuvat : D En tiedä, millä perusteella tilt antoi tälle pelille arvosanaksi 9. Onhan pelimaailma laaja ja liekinheitin omaa luokkaansa, mutta siinä ne plussat sitten olikin. Kaverilta tämän pelin sain lainaan ja olen iloinen siitä etten tätä itse ostaanut. Varmaan turhaa enää lisää haukkua, kun on tämä peli niin paljon noottia saanut.

Borderlands

Suuri pettymys kaiken hypen jälkeen, tarina on olematon ja Questit tylsiä. On liian helppoa joutua liian suurlevelisten alueelle jossei tee sivuquesteja. Fallouttia pelanneena on helppoa nähdä kumpi vetää voiton. Tahtoo rahat takaisin

Far Cry 2
Täällähän on jo ihmiset kertoneetkin kaikki tärkeät asiat, mutta laitan tähän sitten niitä itseäni pahiten häirinneitä asioita.

Tekoäly: Sniputtajat näkee mut jo taivaanrannasta saakka ja ampuvat jostain vuoren huipulta jonne en pääse, enkä kunnolla näe ilman snipua. Jippii...

Matkat

Timantit

Malaria

***** tylsät itseään toistavat tehtävät, vielä pahempi kuin Assassins Creed.

Multiplayeri

Ne ruostuneet nallipyssyt

Laitetaan nyt jotain mielestäni hyvääkin

Räjähdykset (Näitä muistelen aina lämmöllä )

Tosin en jaksanut pelata peliä kuin n. 55% läpi, joten en voi ihan lopullista arviota antaa.

Tales of destiny (ps1)
*spoiler varoitus*
Sen jälkeen kun pääsin tales of phantasia gbaalla läpi, halusin pelata jotain muuta tales of peliä, joten kokeilin destinyä, juoni oli aluksi hyvä, mutta sitten meni aika ylikäytetyksi("omfg asia x on hävinnyt ja se pitää saada takaisin, *hetken kuluttua* fuck yea asia x on palautettu, the end, right? ofc not, eräs hahmo pettää ja vie asian X, perään!!!!!!!1111111", hahmot on ihan OK, paremmat mitä tales of symphoniassa, tosin mikä pelin pilaa, on luolien/vastaavian suunittelu, jotkut on ihan simppeleitä, mutta loppupuolella ne on niin retandeja, että tekee kirjaimellisesti mieli lopettaa pelin pelaaminen, ja asiaa ei helpoita se, että joka toisella askeleella tulee random vihu vastaan, argh.


crash twinsanity(ps2)
Crash warth of the cordex oli viellä hyvä, mutta twinsaniy raiskasi koko sarjan, buginen, ajoittain huono kamera, äkkikuolemat sekä ei-lineaarisuus(toisinaan) ärsyttää, musiikit oli muistaakseni ihan OK, mutta en oo varmaan 6-7vuoteen ko. peliä pelannut, niin emt.

Sonic 2 (seega genesis/mega drive)
Ite en ymmärrä miten jotkut tykkää sonic 2 niin paljon, sillä sonic 1, 3 ja 3&k oli paljon parempia, kakkosen tasosuunnittelu oli aika meh, zonet ei ollut yhtä hyviä mitä ykkösessä, sekä suurinosa musiikesta oli käsittämätöntä *****a, sonic 1>3&k>2

Lainaus:19.03.2010 lap101 kirjoitti:
Far Cry 2
Täällähän on jo ihmiset kertoneetkin kaikki tärkeät asiat, mutta laitan tähän sitten niitä itseäni pahiten häirinneitä asioita.

Tekoäly: Sniputtajat näkee mut jo taivaanrannasta saakka ja ampuvat jostain vuoren huipulta jonne en pääse, enkä kunnolla näe ilman snipua. Jippii...

Matkat
Timantit
Malaria
***** tylsät itseään toistavat tehtävät, vielä pahempi kuin Assassins Creed.
Multiplayeri
Ne ruostuneet nallipyssyt

Laitetaan nyt jotain mielestäni hyvääkin
Räjähdykset (Näitä muistelen aina lämmöllä )
Tosin en jaksanut pelata peliä kuin n. 55% läpi, joten en voi ihan lopullista arviota antaa.

Eipä tuohon ole paljon lisättävää. Pelasin kyllä pelin läpi (13h meni), mutta sitä samaa täysin samanlaisten tehtävien suorittamistahan se oli alusta loppuun... On kyllä varmaan koko viime vuosikymmenen suurin pettymys tuo peli. Muut pelit joista minulla oli suuria odotuksia myöskin toteuttivat ne odotukset.

Ettei tule väärinymmärryksiä, niin lisään vielä että ei Far Cry 2 kyllä kokonaisuudessaan kyllä mikään täysin huono peli ollut (komeiden grafiikoiden takia ehkä?). Kuitenkin todella suuri pettymys.

Crysis
Tässä pelissä ei ollut, siis ei niin mitään, ihmeellistä. Graafinen ulkoasu ja puiden kaatuminen ei viehättänyt enää puolen tunnin jälkeen, eikä koko massiivinen sandbox synnyttänyt minkäänlaisia mielenkiintoisia tilanteita. Pohjimmiltaan kyseessä on kenties maailman steriilein räiskintäpeli, jossa aina välillä kaatuu taustalla puu jos toinenkin. Muita pelin ongelmia olivat uskomattoman köykäinen juoni, paperinohuet hahmot ja yleinen nykyräiskintöjä vaivaava machoilu, joka aiheutti enemmän päänsärkyä kuin minkäänlaista viehätystä. Turha teknologiademo, josta ei jäänyt kuin paha maku.

Metroid Prime 3
Ostin oikeastaan koko Wii -konsolin tätä peliä varten ja voi pojat miten jouduinkaan pettymään. Sarjan toinen osakaan ei nyt ehkä ihan täyttänyt kaikkia odotuksia, mutta siihenkin olin tyytyväinen. Sarjan kolmas osa vetää meiningin Haloksi, mikä ei ehkä kuulosta hirveän huonolta asialta, mutta eeppiset tulitaistelut tiimitovereiden kanssa eivät yksinkertaisesti kuulu Metroideihin. Jopa kylmän yksinäinen ja eristäytynyt tunnelma on onnistuttu pilaamaan antamalla Samukselle CO, joka on vähän väliä ottamassa yhteyttä, sekä kyky matkustaa aluksella planeetalta toiselle. Sarjan kolmas osa yrittää myös olla juonipainotteisempi, epäonnistuen siinäkin surkeasti. Pelin juoni on nimittäin ihan hirveää huttua, joka vieläpä huononee sitä mukaa kun peli etenee. Loppu on yksi iso vitsi.

Devil May Cry 4
Devil May Cry 3:n menestystarinan jatkaminen tuntuu todella helpolta prosessilta. Erityisesti kun pelistä vastaa alkuperäisen DMC:n, sarjan parhaan pelin, tuottaja. Tästä huolimatta sarjan neljäs osa menee metsään ja rajusti. Kolkot ja pimeät ympäristöt on vaihdettu neo-goottiseen arkkitehtuuriin ylikirkkaassa päivänvalossa. Myös juoneen on yritetty tuoda enemmän vivahteita kuin aiemmissa peleissä, mutta näissäkin epäonnistutaan täysin. Juoni on kammottava, aina yksittäisiä dialogeja myöten. Jokainen pelin hahmoista on kirjoitettu niin huonosti, että hahmosuunnittelijat ansaitsisivat menettää työnsä. Tämän lisäksi myös pelillinen anti on huonontunut huomattavasti: kentät ovat entistä putkimaisempia, jonka lisäksi jokainen niistä kolutaan läpi kahteen kertaan ja jo entuudestaan tönkön tasoloikan osuutta on korostettu merkittävästi.

Metal Gear Solid 4
Nauttimansa hypen ja arvostuksen huomioon ottaen MGS4 on tämän konsolisukupolven huonoin tekele. "Interaktiivinen" elokuva, jonka ainoana funktiona on fanipoikien alushousujen kostuttaminen nostalgiaa hyväksikäyttäen. Pelillisesti todella epätasainen tekele, jonka parhaat ideat unohtuvat jo ennen kuin pelin puoliväli on saavutettu ja jonka viimeinen kolmannes koostuu käytännössä suoraan eteenpäin juoksemisesta. Juonellisesti pelkkä valtava paradoksi, joka ei edes yritä nitoa sarjan juoniaukkoja tyydyttävästi yhteen, vaan kuittaa jokaisen mysteerin kaikkivoipilla nanokoneilla ja proxy-tekoälyillä. Teknisesti kohtalaisen näyttävä suoritus, joskin on mahdotonta olla valittamatta pakollisista asennuspausseista, jotka ovat olemassa vain koska pakkaamaton ja häviötön ääni on ilmeisesti hirveän tärkeä juttu.
MGS4 on ikuisuudelta tuntuvaa paatosta, jolla ei tällä kertaa ole edes mitään syvempää sanomaa.

Battlefield BC2. PC versio aivan säälittävä räpellys huoh. Täynnä bugeja mitä ei ole konsoliversioissa. PC:n QA osasto varmaan joku yks äijä kännissä jotain säätämässä.