Lainaus:30.07.2010 Execta kirjoitti:
kohtaus, jossa Cobb pakenee niitä sen yhtiön tappajia siellä jossain Buenos Airesissa ja jää jumiin siihen ahtaaseen kujaan. Se pisti vähän mietityttämään, että miten kuja kapenee tolla tavalla keskeltä (muutenkin vähän hölmä kohtaus, kun Cobb ei muka tajunnut mennä selkä seinää vasten, vaan tunki vaan suoraan siihen että jäi jumiin

Jep, tämä on ehdottomasti yksi noista mainitsemistani kohtauksista. Samaten se, että Cobb välittömästi törmää tämän jälkeen Saitoon, noudattaa varsin selkeää "unilogiikkaa".

Lainaus:30.07.2010 Oizo- kirjoitti:
Eikös se hyrrän loputon pyöriminen vaan todistanut ettei ollut kenenkään muun unessa?

Muun muassa, mutta moinen fysiikan lakeja uhmaava vehje kielisi myös siitä, että kyse on silti lopulta vain unesta.

Lainaus:30.07.2010 Oizo- kirjoitti:
Toi että koko leffa olisi unta olisi aika halpamaista. Ei silti, hyvinhän se selittäisi jotain juttuja.

Normaalistihan kyseessä olisi aika halpamainen temppu, mutta mielestäni tämän elokuvan tapauksessa ei. Yleensä unikohtaukset ovat siinä mielessä halpoja, että niihin voi jättää aukkoja, ne voivat sisältää epäloogisia tapahtumia, niillä ei lopulta ole mitään merkitystä eikä niiden tapahtumia tarvitse saattaa päätökseen. Inceptionissa tämä on oikeastaan käännetty täysin päälaelleen, sillä unilla on merkitystä, kaikki tapahtumat noudattavat omaa logiikkaansa ja kaikelle on jonkinlainen selitys. Vaikka kyse olisi pelkästä unesta, se voi olla yhtä merkittävä kuin "todellinen" tapahtuma.

Kuten mainitsinkin, tietysti unta voi myös pitää jonkinlaisena metaforana kaikelle "epätodelliselle", kuten vaikkapa elokuvalle. Joidenkin Internet-ihmisten mielestä Inception kertoo nimenomaan elokuvan tekemisestä: Cobb on ohjaaja, Arthur on tuottaja, Eames on näyttelijä, Ariadne on lavastaja, Fischer on katsoja, Saito on ulkopuolinen rahoittaja, joka haluaa tuntea kuitenkin olevansa "osa jengiä" jne. Tätä näkökantaa voi laajentaa vielä esimerkiksi Maliin: jokainen ohjaaja (louhija) tuo osan itsestään elokuvaan (uneen). On toki epäselvää, miksi Nolan esittää tämän asian niin negatiivisessa valossa. Elokuvan (unen) tekijät vievät katsojan (Fischerin) uskottavan tuntuiselle matkalle ja tarjoavat hänelle elämyksiä ja kokemuksia, jotka eivät oikeasti ole totta, mutta jotka saavat hänet ajattelemaan ja antavat hänelle uusia ideoita (istutus). Hyvä elokuva (uni) saa katsojan oppimaan jotain myös itsestään, vaikka sen tapahtumilla ei olisi mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Tämä on itsessään se päämäärä, johon kaikki pyrkivät.

Tämä siis ei ole minun keksimäni teoria, mutta mielestäni kuitenkin omalla tavallaan varsin uskottava ja osuva.

Ihmetytti myös, että miksi elokuvan alussa Cobbin unikeikan epäonnistuessa jotkut Saiton tappajat lähti Cobbin perään, ja pian he unohtivat koko jutun ja Saito anto pojille kyydin helikopterillaan..? Katoin alussa vissiin hieman huolimattomasti tota leffaa (johtunee siitä, kun alussa ei saatu tekstityksiä teknisten ongelmien vuoksi, niin saatiin kattoa leffan alku kolmesti putkeen..).

Lainaus:25.07.2010 Jone kirjoitti:
Aivan huikea elokuva. Nerokas käsikirjoitus, mainio näyttely ja varsin näyttävät tehosteet pitivät otteessaan alusta loppuun. Leffasalista sai lähteä oikein tyytyväisenä. Viimeistään Inceptionilla Nolan varmisti paikkansa suosikkiohjaajieni kärkikastissa.

En tajua, miksi noiden toimintakohtausten olisi jotenkin rajumpia pitänyt olla. Ei elokuvan tarkoitus ollut kuitenkaan näyttää tappamisen julmuutta kuten vaikka Rambon.

Hommaan heti blu-raynä tuon ilmestyessä.

En tajua miten voi sanoa, että on Inceptionissa on nerokas käsikirjoitus. Monta todella alkeellista käsikirjoitusvirhettä. Et taida paljoa leffoja katsella.

Lainaus:01.08.2010 BasmatiRiisi kirjoitti:

En tajua miten voi sanoa, että on Inceptionissa on nerokas käsikirjoitus. Monta todella alkeellista käsikirjoitusvirhettä. Et taida paljoa leffoja katsella.

No alotahan listaamaan jotain perustetta väitteilles?

Lainaus:01.08.2010 BasmatiRiisi kirjoitti:

Lainaus:25.07.2010 Jone kirjoitti:
Aivan huikea elokuva. Nerokas käsikirjoitus, mainio näyttely ja varsin näyttävät tehosteet pitivät otteessaan alusta loppuun. Leffasalista sai lähteä oikein tyytyväisenä. Viimeistään Inceptionilla Nolan varmisti paikkansa suosikkiohjaajieni kärkikastissa.

En tajua, miksi noiden toimintakohtausten olisi jotenkin rajumpia pitänyt olla. Ei elokuvan tarkoitus ollut kuitenkaan näyttää tappamisen julmuutta kuten vaikka Rambon.

Hommaan heti blu-raynä tuon ilmestyessä.

En tajua miten voi sanoa, että on Inceptionissa on nerokas käsikirjoitus. Monta todella alkeellista käsikirjoitusvirhettä. Et taida paljoa leffoja katsella.

Vai että 10 vuotta hiotusta leffan käsikirjoituksesta Peliplaneetan BasmatiRiisi löysi useita virheitä. Et kuitenkaan viittinyt niitä tähän listata?

Tässä on tämmösiä jänniä karttoja niille jotka ovat nähneet elokuvan jo.

http://www.cinemablend.com/new/An-Illustrated-Guide-To-The-5-Levels-Of-Inception-19643.html

http://dehahs.deviantart.com/art/Inception-Infographic-172424503

Lainaus:01.08.2010 BasmatiRiisi kirjoitti:
Monta todella alkeellista käsikirjoitusvirhettä.

Mainitse yksi.

Jos elokuvan tapahtumat olisivat tarkoitettu kokonaan uneksi, miksi loppukohtauksessa lapsinäyttelijät ovat vanhempia kuin aikaisemmissa kohtauksissa? (kts. vaikka imdb:n näyttelijäluettelo)

Lainaus:05.08.2010 earth kirjoitti:
Jos elokuvan tapahtumat olisivat tarkoitettu kokonaan uneksi, miksi loppukohtauksessa lapsinäyttelijät ovat vanhempia kuin aikaisemmissa kohtauksissa? (kts. vaikka imdb:n näyttelijäluettelo)

Miksi ne eivät olisi vanhempia?

Yks asia jäi häirittemään tässä, ei tosin juonellisesti välttämättä mitenkään merkittävä, mutta kuitenni. Visuaalisesti outo. Siellä unessa missä ne oli viettäny sen pitkän ajan eukkonsa kanssa nii nehän vanheni siellä? Ainaki yhessä kuvassa ne kulki käsikädes siellä vanhuksina. En kyl muista mihin tää kuva liitty. Kuitenki siinä vaiheessa ku se kertoo siitä et ne tappo ittensä sinne junan alle nii ne oli molemmat nuoria siinä kuvauksessa. Pystykö ne vanhenemaa ja nuorenemaa mite haluaa vai mitähäh

Lainaus:05.08.2010 perato kirjoitti:
Yks asia jäi häirittemään tässä, ei tosin juonellisesti välttämättä mitenkään merkittävä, mutta kuitenni. Visuaalisesti outo. Siellä unessa missä ne oli viettäny sen pitkän ajan eukkonsa kanssa nii nehän vanheni siellä? Ainaki yhessä kuvassa ne kulki käsikädes siellä vanhuksina. En kyl muista mihin tää kuva liitty. Kuitenki siinä vaiheessa ku se kertoo siitä et ne tappo ittensä sinne junan alle nii ne oli molemmat nuoria siinä kuvauksessa. Pystykö ne vanhenemaa ja nuorenemaa mite haluaa vai mitähäh

Unessa voi tapahtua mitä vain. Mutta tossa tapauksessa, se on aika kinkkinen juttu.

Itsekkin olen unissani ollut välillä vanhempi, ja hetken kulttua taas nuorempi.

Joo, mutta tässä nuo tuntu noudattavan pitkälti logiikkaa ja unenhallintaa eikä varsinaisesti "random tapahtumia satunnaisessa järjestyksessä"

Lainaus:05.08.2010 perato kirjoitti:
Yks asia jäi häirittemään tässä, ei tosin juonellisesti välttämättä mitenkään merkittävä, mutta kuitenni. Visuaalisesti outo. Siellä unessa missä ne oli viettäny sen pitkän ajan eukkonsa kanssa nii nehän vanheni siellä? Ainaki yhessä kuvassa ne kulki käsikädes siellä vanhuksina. En kyl muista mihin tää kuva liitty. Kuitenki siinä vaiheessa ku se kertoo siitä et ne tappo ittensä sinne junan alle nii ne oli molemmat nuoria siinä kuvauksessa. Pystykö ne vanhenemaa ja nuorenemaa mite haluaa vai mitähäh

Unen ensimmäisellä tasollahan mainittiin, että lopulta limbosta vapauduttuaan mieli olisi tuhoutunut tai rapistunut lähes kokonaan. Minulla jäi yhden katselukerran jälkeen vähän epäselväksi, miten tämä vapautuminen lopulta tapahtuisi, eli olisiko kyse "vanhuuteen kuolemisesta" vai jostain muusta. Jonkinlainen reinkarnaatiosykli ja lopulta unen epätodellisuuden tajuamisen myötä tapahtuva valaistuminen tai "herääminen" olisi myös ollut eräs vaihtoehto, sillä esimerkiksi "Mal" ei muistanut lainkaan vanhenemistaan, mikä voisi viitata uudelleensyntymään. Toisaalta Cobb taisi mainita heidän viettäneen limbossa vain muutaman vuosikymmenen, mikä tarkoittaisi tosielämässä muutamaa tuntia (vrt. Saiton vanheneminen limbossa), ja on kai tulkinnanvaraista, oliko viimeisen unijakson Mal heijastus tosielämästä vai siitä Malista, jonka kanssa Cobb oli aiemmin ollut limbossa. Yksi mahdollinen teoria on sekin, että ikääntyminen menetti unessa merkityksensä ja ihmiset pystyivät untaan muokkaamalla näkemään toisensa nuorina, mutta tätä ei toisaalta juurikaan tue se, että lopussa Saito haluaa elää jälleen "nuorena miehenä". Ehkäpä Saito ei pystynyt hallitsemaan tätä untaan samalla tavalla kuin Cobb ja Mal, koska hän ei ollut siellä omasta tahdostaan tai samalla tavalla tietoinen sen mahdollisuuksista. Varmaan pitäisi katsoa elokuva toisen kerran, koska en oikeastaan kiinnittänyt koko asiaan hirveästi edes huomiota.

Elokuvasta kiinnostuneet saattavat haluta lukea tämän haastattelun.

On lienee sanomattakin selvää, että se siltää spoilereita, joten jos et ole leffaa nähnyt, etkä halua sitä itsellesi spoilata, jätä lukematta tuo.

Vaikka siitä on nyt muutama päivä kun tämän kävin kattomassa niin täytyy kyllä kommentoida että oli aivan helkkarin hyvä leffa. Menee kyllä vähintään parhaimmistoon katsomieni leffojen listalla. Unimaailma sen verran mielenkiintoinen aihe muutenkin ja sopii kyllä niin täydellisesti leffaan. En ole hirveästi ostanut leffoja DVD:lle/BluRay mutta Inception kyllä täytyy ostaa Ja tosiaan joidenkin täälläkin puitujen yksityiskohtien takia on ihan hyvä kattoa uusiks.

Lainaus:05.08.2010 Raat0 kirjoitti:

Lainaus:05.08.2010 perato kirjoitti:
Yks asia jäi häirittemään tässä, ei tosin juonellisesti välttämättä mitenkään merkittävä, mutta kuitenni. Visuaalisesti outo. Siellä unessa missä ne oli viettäny sen pitkän ajan eukkonsa kanssa nii nehän vanheni siellä? Ainaki yhessä kuvassa ne kulki käsikädes siellä vanhuksina. En kyl muista mihin tää kuva liitty. Kuitenki siinä vaiheessa ku se kertoo siitä et ne tappo ittensä sinne junan alle nii ne oli molemmat nuoria siinä kuvauksessa. Pystykö ne vanhenemaa ja nuorenemaa mite haluaa vai mitähäh

Unen ensimmäisellä tasollahan mainittiin, että lopulta limbosta vapauduttuaan mieli olisi tuhoutunut tai rapistunut lähes kokonaan. Minulla jäi yhden katselukerran jälkeen vähän epäselväksi, miten tämä vapautuminen lopulta tapahtuisi, eli olisiko kyse "vanhuuteen kuolemisesta" vai jostain muusta. Jonkinlainen reinkarnaatiosykli ja lopulta unen epätodellisuuden tajuamisen myötä tapahtuva valaistuminen tai "herääminen" olisi myös ollut eräs vaihtoehto, sillä esimerkiksi "Mal" ei muistanut lainkaan vanhenemistaan, mikä voisi viitata uudelleensyntymään. Toisaalta Cobb taisi mainita heidän viettäneen limbossa vain muutaman vuosikymmenen, mikä tarkoittaisi tosielämässä muutamaa tuntia (vrt. Saiton vanheneminen limbossa), ja on kai tulkinnanvaraista, oliko viimeisen unijakson Mal heijastus tosielämästä vai siitä Malista, jonka kanssa Cobb oli aiemmin ollut limbossa. Yksi mahdollinen teoria on sekin, että ikääntyminen menetti unessa merkityksensä ja ihmiset pystyivät untaan muokkaamalla näkemään toisensa nuorina, mutta tätä ei toisaalta juurikaan tue se, että lopussa Saito haluaa elää jälleen "nuorena miehenä". Ehkäpä Saito ei pystynyt hallitsemaan tätä untaan samalla tavalla kuin Cobb ja Mal, koska hän ei ollut siellä omasta tahdostaan tai samalla tavalla tietoinen sen mahdollisuuksista. Varmaan pitäisi katsoa elokuva toisen kerran, koska en oikeastaan kiinnittänyt koko asiaan hirveästi edes huomiota.

Luulen että Cobb ja Mal 'vanhenivat' limbossa, ja se viimeinen kohtaus jossa he menevät junan alle ja ovat nuoria on Cobbia kuvitelma tai fantasia.
Jos katsoo tarkkaan niin näkee kun he pitävät toisiaan kädestä, ne ovat vanhat ja ryppyset.

Ihan jees leffa, sellanen vahva 3/5. Herkullisesta aiheesta olisi saanut paljon enemmän irti liiasta viihteellisyydestä karsimalla, mutta eiköhän tällä tavalla leffa tuota enemmän.

Hyvä, että vielä tehdään tällaisia elokuvia, missä joutuu katsoja pähkäilemään miten kaikki nyt oikein menikään. Itse tykkäsin.

Lainaus:27.07.2010 Execta kirjoitti:
Paras koskaan näkemäni elokuva, piste.

Siinä tapauksessa et ole kyllä kovin hääppöisiä elokuvia nähnyt.

Tänään kävin katsomassa ja kyllähän elokuva piti ihan vakaasti otteessaan. Ainoaksi todella huonoksi puoleksi voisin varmaan heittää sen saman, minkä moni muukin, eli elokuva oli tyyliltään aivan liian turvallinen. Juuri sellainen leffa, joka yrittää olla mutkikas kuitenkaan loppupeleissä uskaltamatta sitä oikeasti olla. Unet ovat ehkä mielenkiintoisin teema ikinä, eikä Inception missään nimessä saanut tästä aiheesta tarpeeksi irti. Kaupunkimaiseman taittuminen uneksijan yläpuolelle raapaisi jo pintaa, mutta edes tälle tasolle leffa ei uskaltanut enää toistuvasti mennä.

Toinen todella paljon ärsyttävä piirre elokuvassa oli musiikki. Itse ainakin alan olla jo kurkkuani myöten täynnä Hans Zimmerin yllätyksetöntä tykitystä. Mikä ihme siinä on, että vaikka elokuvassa ei tapahtuisi kerrassaan mitään, musiikin pitää silti pauhata ihan tauotta? Voisin vaikka vannoa, ettei Zimmer ole koskaan aiemmin ollut näin puuduttava.

Toimintaelokuvana silti parhaasta päästä. Jos edes puolet action pläjäyksistä olisivat tätä tasoa, kävisin elokuvissa luultavasti paljon enemmän.

Lainaus:15.08.2010 Waruar kirjoitti:

Lainaus:27.07.2010 Execta kirjoitti:
Paras koskaan näkemäni elokuva, piste.

Siinä tapauksessa et ole kyllä kovin hääppöisiä elokuvia nähnyt.

...

Suuri ja kokenut elokuvaekspertti-Waruar kyllä tietää.

Lainaus:15.08.2010 Execta kirjoitti:
Suuri ja kokenut elokuvaekspertti-Waruar kyllä tietää.

Ei millään pahalla, mutta "paras koskaan näkemäni elokuva" on kyllä sellainen titteli, jota ei kovin hääppöisin perustein voi antaa. Pohjimmiltaan Inception on kuitenkin varsin perinteinen toimintaelokuva, joka vain sisältää muutaman ihan hauskan jipon. Jos tämä ja hieman tavallista älykkäämpi käsikirjoitus ovat kriteerit parhaalle elokuvalle ikinä, niin pysyttäydyn kannassani, ettet todella ole nähnyt kovin hääppöisiä elokuvia.

Lainaus:15.08.2010 Waruar kirjoitti:

Lainaus:15.08.2010 Execta kirjoitti:
Suuri ja kokenut elokuvaekspertti-Waruar kyllä tietää.

Ei millään pahalla, mutta "paras koskaan näkemäni elokuva" on kyllä sellainen titteli, jota ei kovin hääppöisin perustein voi antaa. Pohjimmiltaan Inception on kuitenkin varsin perinteinen toimintaelokuva, joka vain sisältää muutaman ihan hauskan jipon. Jos tämä ja hieman tavallista älykkäämpi käsikirjoitus ovat kriteerit parhaalle elokuvalle ikinä, niin pysyttäydyn kannassani, ettet todella ole nähnyt kovin hääppöisiä elokuvia.

Tuskin tämä nyt paras koskaan tehty elokuva on, mutta tämän vuosikymmenen paras ehdottomasti.

Lainaus:15.08.2010 Juuuso kirjoitti:

Tuskin tämä nyt paras koskaan tehty elokuva on, mutta tämän vuosikymmenen paras ehdottomasti.

Eli siis tämän vuoden paras leffa tähän mennessä?

Haluaisin tietää että mikä on pp'n käyttäjien mielestä PARAS elokuva ikinä?
Itse olen nähnyt runsaasti elokuvia, ja sanoisin että Inception kuuluu kärkijoukkoon. Olen nähnyt elokuvan 2 kertaa ja toisella kerralla siitä huomasi kyllä monia uusia jänniä asioita.
Tiesittekö muuten että elokuvan main theme on tehty elokuvassa myös esiintyvän "Non, Je ne regrette rien" kappaleen pohjalta, 30% hidastettuna.
Tuossa video: http://www.youtube.com/watch?v=UVkQ0C4qDvM

Myöskin henkilö joka näyttelee Malia esittää Edith Piafia elokuvassa laulaen kyseisen kappaleen.

Lainaus:15.08.2010 PenniWiisas kirjoitti:

Lainaus:15.08.2010 Juuuso kirjoitti:

Tuskin tämä nyt paras koskaan tehty elokuva on, mutta tämän vuosikymmenen paras ehdottomasti.

Eli siis tämän vuoden paras leffa tähän mennessä?

Noni suomenkieltäkin vielä ymmärsit.