PPArkisto

Ero?

Gallupit ja kyselyt

Sivu 1 / 2
→
1 2

Viestit

Sivu 1 / 2
bob
Rekisteröitynyt:
06.04.2002
Kirjoitettu: maanantai, 10. helmikuuta 2003 klo 09.59
Miten vanhemmat saisi vielä yhteen, kun he ovat eroamassa? =(
Sneaky
Rekisteröitynyt:
14.05.2001
Kirjoitettu: maanantai, 10. helmikuuta 2003 klo 10.00
Pyydä kumpikin saman pöydän ääreen perusteellisen keskusteluun.
Alle 18 vuotiailta tarvitaan huoltajan allekirjoitus: Äiti
stimpy
Rekisteröitynyt:
08.10.2002
Kirjoitettu: maanantai, 10. helmikuuta 2003 klo 11.28
Vaikee aihe...
Meneppäs vaikka molempien vanhempiesi luo ja kerro että välität heistä ja ettet halua heidän erovan.

Toki voisit myös varata heille valmiiksi ajan avioliittoneuvojalle, tuskin tohtivat kieltäytyä jos vain ovat järjissään.

Tai sitten voit mennä itse käymään avioliittoneuvojalla, juttelet ja pyydät sitä käymään kotonasi silloin kun molemmat vanhempasi ovat paikalla.

jees
Pärjäile, tiedän ettei oo helppoo!
I use myself as a filter: Coffee goes in, sarcasm comes out and a lost of pee.Irc-galleria nick: goggoboo
Rekisteröitynyt:
03.06.2001
Kirjoitettu: maanantai, 10. helmikuuta 2003 klo 11.50
syyllistä ne, sano että sun elämäsi on pilalla jos ne eroaa. sitten ne on yhdessä vielä siihen asti kunnes muutat kotoa, tällöin saattaa kyllä molempien vanhempien pinna olla niin kireällä että toinen lähtee sinkkiarkussa.
Sneaky
Rekisteröitynyt:
14.05.2001
Kirjoitettu: maanantai, 10. helmikuuta 2003 klo 11.54
Negatiivisena puolena asiassa on se, että jos vanhemmat ovat jo tulleet siihen tulokseen että ero on mahdollinen, se on erittäin vaikeaa/mahdotonta koittaa pitää sellaista suhdetta kasassa. Loppujenlopuksi siitä koituu vain ongelmia jos pakolla koittaa jatkaa, eli keskustele järkevästi asioista siellä, ja jos näyttää ettei ole vaihtoehtoja, niin ainakin eroaminen tulisi tapahtua sovussa.
Alle 18 vuotiailta tarvitaan huoltajan allekirjoitus: Äiti
Rekisteröitynyt:
21.02.2002
Kirjoitettu: maanantai, 10. helmikuuta 2003 klo 13.15
Muokattu: 10.02.2003 klo 13.16
Minun vanhempien kohdalla eroaminen oli ainut oikea vaihtoehto. Tilanne olisi vain pahentunut, jos he olisivat yrittäneet sinnitellä.

Isä opiskellut ja asunut Etelä-Suomessa kolmatta vuotta ja parempi niin. Löysi sieltä uuden naisen, josta ei kuitenkaan kerro meille, mutta on puhunut hänen kanssaan puhelimessa meillä käydessään.

Äiti yritti itsemurhaa sen jälkeen, kun kuuli, että isä haluaa erota. En usko, että sinulla ariru on tilanne niin paha, sillä äitini tilanteessa hänen isä ja veli kuolivat 1-2 kuukautta ennen isän ilmoitusta, joten ne vaikuttivat tilanteeseen.

Nyt asumme äidin ja pikkusiskoni kanssa rauhallista elämää, kun äiti on päässyt yli isästä. Kyllä "arvet" umpeutuvat aikanaan.
Vasen nyrkki on rautaa ja oikea vie hautaan! Paino on voimaa, ylipaino on ylivoimaa!
john
Rekisteröitynyt:
05.03.2002
Kirjoitettu: maanantai, 10. helmikuuta 2003 klo 15.53
Tilaa kirjakaupasta Kama Sutra.
It was... fun. LeDoodlerin kotisivut E-mail: Jtpeltonen@hotmail.com
borg2
Rekisteröitynyt:
27.10.2002
Kirjoitettu: maanantai, 10. helmikuuta 2003 klo 17.09
Muokattu: 10.02.2003 klo 17.22
Tai sitten vaan teippaat ne yhteen.
-Jos me kaikki olemme Jumalan luomia, täytyy hänellä olla todella suuri naama. -Tosimies painaa yli 90 kiloa, kevyemmät punnitaan neuvolassa.
Proud
Rekisteröitynyt:
28.12.2002
Kirjoitettu: maanantai, 10. helmikuuta 2003 klo 17.16
Lainaus:10.02.2003 killah kirjoitti:
syyllistä ne, sano että sun elämäsi on pilalla jos ne eroaa. sitten ne on yhdessä vielä siihen asti kunnes muutat kotoa, tällöin saattaa kyllä molempien vanhempien pinna olla niin kireällä että toinen lähtee sinkkiarkussa.

syyllistäminen ei ole hyvä asia, koska saat vanhempasi tuntemaan liikaa syyllisyyttä erosta ja paha elämä tulee kaikille jos he eroavat, mutta ei sekään ole hyvä jos he ovat yhdessä vain sinun takiasi ja kärsivät.
Mutta avioliittoneuvoja on asiaa.

Paha paikka en voi muuta sanoa
cat1
Rekisteröitynyt:
03.11.2002
Kirjoitettu: maanantai, 10. helmikuuta 2003 klo 17.24
Kaikille mietittaväksi ja vinkiksi:

kummat ovat tärkeämpiä asioita elämässä.

raha, maine ja oma paras

vai

rakkaus,moraali ja oma perhe


Ja pakko lainata vielä vanhaa uskonnon opettajaa, jolta joku kysyi että mikä oikein sitten on muka elämän tarkoitus, niin se vastasi "tehdä muut onnellisiksi"


(tilannetta paremmin tietämättä, en osaa muuta sanoa)
ehkä olin, ehkä en
face86
Rekisteröitynyt:
02.02.2002
Kirjoitettu: maanantai, 10. helmikuuta 2003 klo 18.06
Lainaus:10.02.2003 aarzak kirjoitti:

kummat ovat tärkeämpiä asioita elämässä.

raha, maine ja oma paras

vai

rakkaus,moraali ja oma perhe
Ei kumpikaan vaan onnellisuus.
Rekisteröitynyt:
05.08.2002
Kirjoitettu: tiistai, 11. helmikuuta 2003 klo 14.15
nii ei oo kivaax cry cry evil
brain
Rekisteröitynyt:
02.11.2002
Kirjoitettu: tiistai, 11. helmikuuta 2003 klo 15.47
Ero on parempi vaihtoehto! Ei saa kiristää toista, jotta se joutuisi elämään toisen kanssa.
queen_amidala
Rekisteröitynyt:
30.09.2002
Kirjoitettu: tiistai, 11. helmikuuta 2003 klo 15.51
Samaa mieltä kuina Renksu.
Jos vanhempasi eivät halua enää elää yhdessä, ei heitä voi siihen pakottaakaan.
On ymmärrettävää, että itse haluat heidän pysyvän yhdessä.
Mutta kun mietit asiaa pidemmälle, niin tuskin itsekään haluat elää perheessä, jos vanhempasi riitelevät koko ajan.

Omat vanhempanikin ovat eronneet ja olen onnellinen, että erosivat.
Oli aika ankeeta kotona. Eivät tapelleet/riehuneet, mutta muuten oli aika kireä ilmapiiri.
Nyt on hyvät välit kummankin vanhemman kanssa.
USA:ssa on lähetetty hurjan monta miestä kuuhun. Niitä pitäisi lähettää lisää, ehkä kaikki. -Moa 6v.- Knuffel
hitman
Rekisteröitynyt:
06.11.2001
Kirjoitettu: tiistai, 11. helmikuuta 2003 klo 17.32
Näyttää siltä että ariru haluaa elää tuhottoman riitelyn ja huutamisen keskellä kuin rauhaisassa yhden vanhemman kodissa. Jos vanhemmillasi on isoja ongelmia, on paras vain antaa heidän erota. Olen itsekin avioerolapsi, eikä minun elämäni ole pilalla. Yhteydenotto molempiin vanhempiin pelaa, eivätkä he ole läheskään niin riidoissa kuin avioliittonsa aikana.

PS. Myös LeDoodlerin ehdotus on loistava biggrin
starfleet_combadge2
Rekisteröitynyt:
17.07.2002
Kirjoitettu: keskiviikko, 12. helmikuuta 2003 klo 08.29
Jos vanhempien välit ovat todella huonot, ei heitä taida saada enää yhteen.
Itse olin 14-vuotias, kun vanhempani erosivat. Sain valita kumman luokse jäin, ja valitsin äitini. Mammanpoika wink, tiedän.

Koita muistaa että kävi miten kävi, sinä ET ole syyllinen vanhempiesi eroon. Koskaan.
"Vituttais jos kiinnostais" -Joku tuntematon hyypiö Helsingin yössä.
Colgate
Rekisteröitynyt:
31.07.2002
Kirjoitettu: keskiviikko, 12. helmikuuta 2003 klo 08.35
On muuten vissiin veemäistä valita kumman luokse jää.. Tosin minä en joutunut valitsemaan vaan jäin äitini luokse isosiskoni ja isoveljeni kanssa ollesani 3 v.
Elämä on persikkaista
Rekisteröitynyt:
01.01.0001
Kirjoitettu: keskiviikko, 12. helmikuuta 2003 klo 08.41
juuh... yritä vaan keskustella vanhempien ja [tai] avioliittoneuvojan kanssa.
mut niinku tässä on tullu todettua, että ellei liitosta tuu mitään nii ei väkisin kannata yrittää pitää vanhempia yhdessä...
mut otan osaa kaikille niille keiden vanhemmat on eronnut/eroamassa.
se on surullinen juttu frown
mut kyllähän siitä pääsee yli aikanaan. pyydä vaan sukulaisten ja kavereiden tukea niin kyllä neuvoja tulee.
kyllähän kai jollakin sun kaverillaski tai sukulaisella on kokemusta
starfleet_combadge2
Rekisteröitynyt:
17.07.2002
Kirjoitettu: keskiviikko, 12. helmikuuta 2003 klo 08.46
Wicked, en joutunut valitsemaan vaan sain valita.
"Vituttais jos kiinnostais" -Joku tuntematon hyypiö Helsingin yössä.
viheltelija
Rekisteröitynyt:
05.02.2003
Kirjoitettu: keskiviikko, 12. helmikuuta 2003 klo 10.33
Munkin vanhemmat on eronnu joskus 10 vuotta sitten.
Mä käyn faijan luona aina joka viikonloppu ja kaikki toimii näin ihan hyvin. Mun mielestä se oli ihan hyvä että ne eros. Tai enhän mä nyt sitä kannata, mutta parempi näin, koska mun vanhemmay oli vähän väärillä aaltopituuksilla.
Oon oppinu elämään näin, mutta siitä on niin kauan, että en voisi kuvitellakkaan vanhempia asumassa saman katon alla. Tuskin olen menettäny mitään erikoista...
Ei Jumaliste!!
heppu4
Rekisteröitynyt:
15.12.2002
Kirjoitettu: torstai, 13. helmikuuta 2003 klo 07.11
Siitä on jo kaksi vuotta kun he erosivuat. Ei voi enää tehdä mitään. cry
::XP 2800+::ABIT KV7::1GB::GF6800::160GB::WinXP::SB AUDIGY ZS2::LOGITECH X-530:: /
Colgate
Rekisteröitynyt:
31.07.2002
Kirjoitettu: torstai, 13. helmikuuta 2003 klo 08.33
Joksu, jos vanhempasi ovat molemmat "normaaleja" ja mukavia ihmisiä, en minä ainakaan haluaisi valita heidän väliltään
Elämä on persikkaista
yoshi
Rekisteröitynyt:
26.08.2002
Kirjoitettu: torstai, 13. helmikuuta 2003 klo 16.20
Yllättävän paljon samaan tilanteeseen joutuneita...

Sama minulla, kohta kai se ero on edessä, vielä ovat naimisissa mutta tuskin kauaa..kumpikaan ei oikeen tiedä mitä haluaa, asutaan erillään (minä isän luona koska pikkusiskot ovat äitin luona) ja käyn äitillä aina kun kerkeän.
*huoh* sitä aina toivoo että asiat olisi toisin ja usein ajattelenkin millaista olisi asua saman katon alla...mukavempaa luulen ma..ite uskon että menetän jotain..ja reilusti...esim. kaikki se aika perheen kanssa.

Joo...nyyh nyyh, eihän sille mitään voi josseivat he yksinkertaisesti tule keskeen toisiensa kanssa...Äh ja páskat..
jätetään taakse menneet ja suunnataan kohti tulevaisuutta!biggrin
Need pron now, GOGO!
fry

aza

Rekisteröitynyt:
16.03.2002
Kirjoitettu: torstai, 13. helmikuuta 2003 klo 19.33
olisi vaikeaa valita kumman luokse menee. Aivan sama kummalle menet, kumminkin toinen tuntee itsensä hylätyksi. Ajatelkaa nyt, oma poika lähtee toisen/äidin matkaan. Saatan tosin olla väärässä.
sika, se kohta paistetaan, sika, sen perään kuolataan....
rooster
Rekisteröitynyt:
13.02.2003
Kirjoitettu: torstai, 13. helmikuuta 2003 klo 19.53
Vaikka kuinka vïttumaista olisikin niin minusta meidän "lasten" ei pitäisi puuttua aikuisten asioihin (minun hen. koht. mielipiteeniwink )
Sivu 1 / 2
→
1 2