Juu, laitoinpas nyt tässä aiheen, mikä ei ole omaperäisyydellä pilattu. Olen aiemminkin kysellyt noita parhaita pelejä, mutta en muista oikeastaan kenenkään vastauksia. Vastauksista voisi myös saada pienen mielikuvan teidän pelimaustanne. Itse laitan enemmän kuin yhden, sillä ykkös sija on jaettu...

Siis minun rakkaimmat pelini:

Skies of Arcadia
Metal Gear Solid
Shenmue1-ja2

Skies of Arcadia
Peli imaisi mukaansa heti alku demon jälkeen, eikä päästänyt irti ennen kuin paha oli kukistettu. Tämän pelin saannissa sanonta:"Kärsivällisyys palkitaan", piti minun osallani hyvin paikkansa, sillä peliä ei löytynyt mistään sitten millään. Kun se viikkojen etsintöjen jälkeen tippui postilaatikosta, oli minulla tippa linssissä. Peli on antanut minulle paljon mottoja, joista mieleenpainuvin on: "I will never give up", joka on pelissä aina toisena vaihtoehtona sankarin kuoltua...

Metal Gear Solid
En ole pelatessani saanut samaa tunnetta ikinä(edes SoA:ssa) mitä tässä mestari teoksessa. Peli on juuri kaikkea sitä mitä olen toiminta peliltä kaivannut. Sana "kommando" kuvaa täydellisesti pelaajan alter egoa, Solid Snakea. Peli edusti ensimmäisenä kategoriaa: Tactical Espionage Action. Samoin kuin SoA:ssa, jouduin säästämään kaaaaauan tähän peliin. Kun Snake ensimmäistä kertaa nousee pienois sukellusveneestänsä pois ja sukeltaa pintaan, on olo kuin Isolla-Arskalla elokuvassa True Lies. Pelin uskomattoman hahmosuunittelijan Yoji Shinkawan luomuksia on Psycho Mantis, Ninja, Meryl Silverburgh, presidentti AT, Revolver Ocelot, Darpha Chief, Decoy Octous, Otacon, Bib Boss, Donald Anderson, Naomi Hunter, Vice President, Liquid Snake, Master Miller(kuka ääliö pitää aurinkolaseja yöllä?), Mei Ling ja tietenkin Solid Snake Rakkaudestani peliin kertoo myös se, että olen läpäissyt sen 12 kertaa. Tätä kokemusta en unohda koskaan...

Shenmue-sarja

Kaunein peli koskaan, parhaat ääninäyttelijät(osa-2), parhaat musiikit, parhaat mini-pelit, kauneimmat auringon nousut-ja laskut, Quick Time Battle, juoni ja söpöin kissan pentu koskaan. Eiköhän tuo riitä...

Niin, olisi mukava kuulla/lukea teidän rakkaanne...

Ocarina of time.

sanat eivät siitä kuvaamaan sitä kokemusta.

Lainaus:19.02.2003 Vesq_ kirjoitti:
Ocarina of time.

sanat eivät siitä kuvaamaan sitä kokemusta.

samaa mieltä.

Hmmmm.....
Double Dragon 3:
Sitä oli niin kivä vääntää kaverin kanssa seitsämän vuotiaana.
Istutiin vaan pimeässä huoneessa ja pelattiin sitä.
Ei muistaakseni päästy ihan kokonaan sitä läpi.

Super Mario World. Se ainoa, se ainutlaatuisin, se haastavin, SE oikea. Ensimmäinen konsolipelini ja samalla mieleenpainuvin kokemukseni... Ah.

Castlevania IV. Dracula on palannut, mutta niin on myös Belmontit! Uskallatko ottaa haasteen vastaan ja voittaa Draculan jälleen?

Contra: Shattered Soldier. Kicks Your Ass! Vaikea, vaikeampi, Contra. Sen grafiiikka, sen musiikki, sen millintarkka ohjaus... siis tätä olen kaivannut. Vähän yksinkertaisuutta ja vaikeutta elämään.

Ikaruga. DC:n parhaimmistoa, ja vain Japanissa. Samat mielipiteet kuin Contran kanssa, aivan loistava!

Shenmue 2. Eeppinen tarina Kung-Fulla höystettynä japanilaiseen tyyliin. Iso kaupunki kutsuu, uskallatko kaivaa sisälle ja löytää vastaukset isäsi murhaan?

Metal Gear Solid 2. Miksi? Koska se pisti kaiken paremmaksi kuin ykkönen ja vielä vähän päälle. Upeaa elokuvatyötä, oikeasti mielenkiintoiset ja älykkäät vartijat, UPEAT uudet hahmot (Vamp, anyone?). Ja ne Legendaariset lauseet... Five today. Or rather, six?


Ja lisää löytyy, mutten keksi enempää enkä jaksa kirjoittaa... sormikramppi. X)

Minulla on näitä kaksi.

1) Zelda: A Link To The Past
Ensimmäinen ei-Mariopelini (meikä oli kahdeksan, *sniis*) joka sai minut todella innostumaan vähän syvemmistä peleistä. Tähän mennessä olen mennyt pelin ainakin kymmenen kertaa läpi ja joka kerta on tuntunut yhtä taianomaiselta. En juuri keksi valittamista!

2) Chrono Trigger
Loistava juoni, loistava pelattavuus, tätä ei malttanut jättää kesken!

Kunniamaininta myös Grandia 2:lle ja MGS:lle.

EDIT Pakko muistaa myös Ocarina of Timeä, loistavaa jatkoa ALttP:lle!

Tekken 4 (PS2) - Beat 'em Uppien ehdoton ykkösnimi, vaatii jopa enemmän kuin mihin olen valmis panostamaan. (Myös sarjan aikaisemmat osat ovat aikansa legendoja, lukuunottamatta TTT:tä)

Virtua Fighter (Arcade [Saturn]) - Tästä se kaikki lähti, rakkauteni 3D Beat 'em Uppeihin, en ole enää sen jälkeen koskenut 2D-mättöihin kunnolla.

Final Fantasy VII (PS) - Sephiroth, Materia-systeemi, musiikit, Aeriksen kuolema. Tästä ei paketti nätimmäksi tule,

Goldeneye (N64) - Pelihistorian täydellisen haaste (Ennenkuin valitat Super Powerin nyyppien tavoin "Ihan helppo!11" niin hanki myös kaikki pelin aikarajacheatit rehellisesti [2 kertaa]). FUCK Perfect Dark.

Super Mario World (SNES) - Ehkä vähän turhan helppo (En ymmärrä SandMagen viittausta haasteeseen), mutta ohjaus on niin nappi etten ole tipahtanut edes noin 5 vuoden pelitauon jälkeen kelkasta vaan kaikki oli yhtä täydellistä kuin ensimmäisellä kerralla.

Sonic 2 (MD) - Peli jonka loistavuuden löysin vasta muutamia viikkoja sitten, vaikka julkaisusta on ikuisuus. Pakkohankinta MD-faneille.

Muita ei nyt tule heittämällä mieleen.

FinalFantasy VII:
7 kertaa läpi,Materia systeemi,hahmot ja Aeriksen kuolema.

Son_of_Kana, Hyvä vastaus

Final Fantasy VII: aika paljon samoja ajatuksia kuin muillakin, lähes kaikki tässä pelissä on loistavaa! Todellinen klassikko.

Zelda: Ocarina of Time: tämä peli antoi ensimmäistä kertaa todellisen vapauden tunteen, Hyrule Fieldillä ratsastaminen oli uskomatonta. Myös temppelien tunnelma oli erittäin hyvä. Tämäkin peli on vahva lähes jokaisella osa-alueella.

Goldeneye: Ehdottomasti. Klassikkojen klassikko. Tämä peli ei ehkä ollut kovin vaikea, mutta sitäkin hauskempi. Moninpeli on koko pelin sydän.

Näiden lisäksi löytyy vaikkapa sellaisia pelejä kuin SMB1, Battletoads (!!), Donkey Kong Country, SM64, ja monia muita...

Silfreon8, Vai että ei ollut vaikea. Un-lockasit kaikki kentät (Helppoa) ja hankit siis myös kaikki aikarajacheatit (Facility oli esim. helv. vaikea, netti oli täynnä kirjoituksia että se olisi muka mahdoton)?

Pssst, Battletoadsia ikävä?

FINAL FANTASY VI (SNES)
Kaunein, upein, virheettömin, sniff... Musiikki niin ihanaa että.... Hahmot niin upeita ja persoonallisia.... hienot graffat tottakai.... Paras taikasysteemi missään pelissä... Ja KEFKA! Hulluin äijä missään pelissä. Kyllä jää kuule Sephirothkin kakkoseksi!

ZELDA: OCARINA OF TIME
Sanat eivät riitä kuvaamaan sitä olotilaa, kun ekan kerran pelasin, ja päihitin Gohman. Kauniin näköinen peli täydellisen ohjauksen kera. Piste.

PERFECT DARK
Fuck the Goldeneye! Paras moninpeli missään pelissä! Pelaan vieläkin tätä kavereitten kanssa.

Lainaus:20.02.2003 Radikus kirjoitti:
Silfreon8, Vai että ei ollut vaikea. Un-lockasit kaikki kentät (Helppoa) ja hankit siis myös kaikki aikarajacheatit (Facility oli esim. helv. vaikea, netti oli täynnä kirjoituksia että se olisi muka mahdoton)?

Tottakai hankin kaikki cheatit. Kyse on siitä, kuinka hyviä taktiikoita tietää/kuinka hyvin pystyy toteuttamaan ne. Opin tajuamaan tekoälyn käyttäytymisen ja kaikki salaisuudet, jonka jälkeen tehtävät sujuivat ikään kuin automaattisesti. Olen pelannut GE:tä ja PD:tä erittäin paljon, ja PD Elitessä olin parhaimmillan 70 parhaan joukossa, mutta nyt en ole voinut pelata yli puoleen vuoteen. Annan linkin PD-aikoihini, niin näet että ei niitä kaikkia ihan tuurilla saada...

http://www.geocities.com/silfreon8

Tosiaan, A Link to the Past. Upea peli.

Rad, ei sitä nyt helpoksikaan voi sanoa. Star Road muka helppo? Salli minun nauraa.

Super Mario Bros./Tetris/Nintendo World Cup: Ensimmäinen pelini. Ei siitä voi muuta sanoa.
SoA: Mahtava japsirope. Pitkä sellainen.
Asterix(NES): Joululahja...
Super Mario64: Mahtava peli. En vieläkään ole saanut kaikkia tähtiä.
Donkey Kong(SNES): Grahviikat... Tämä tuli mentyä todella monta kertaa läpi.
Super Mario AllStars: Tämän menin kokonaan läpi vasta viimevuonna.

SandMage, Kyllä - H.E.L.P.P.O. Pelin ohjaus on sen verran upea ettei siihen ole tarvetta eikä pelissä ole mitään erikoisia esteitä. Toisaalta muistelisin että Star Roadissa pääsi aikoinaan pari murahdusta (Siis 90-luvun alussa), nyt se ei kuitenkaan tuottanut ongelmia, eli jospa alitajunnassa oli tarkat "ohjeet" tallessa.

Silfreon8, Mutta peli vaatii niitä taktiikoita jne., minusta on typerää kutsua sitä siksi helpoksi. Kun sitä vertaa suureen osaan muita pelejä, niin kyllä siihen aika paljon panostusta tarvitsee. Siis totta helvetissä pelin pääsi läpi, itsekkin läpäisin sen 100% kaksi kertaa, mutta kyllä se pelaamista vaati ja paljon. Se että sen pääsi ei tarkoita että se oli helppo, kyllä siinä piti hetki miettiä miten esim. Facilityn pystyi toteuttamaan. Ja se on kylmä fakta että Facilityssä se tohtori tuli randomilla ihan mihin vaan (Siis tietenkin ennalta määrättyihin paikkoihin), olit sitten vaikka kuinka taitava niin *****lla tsägällä se oli usein väärässä paikassa, tätä et pysty kieltämään.

P.S. Huvittavaa että väitän samaan aikaan toista peliä helpoksi ja toista vaikeaksi

Lainaus:20.02.2003 SandMage kirjoitti:
Rad, ei sitä nyt helpoksikaan voi sanoa. Star Road muka helppo? Salli minun nauraa.

Ei Star Road ainakaan kovin vaikea ole. Kyllä sen nopeasti läpäisi.

- Zelda: A Link To The Past
- Zelda: Ocarina Of Time
- Goldeneye
- Mario 64

Radikus: Olen vähän pettynyt, ettet maininnut Mario 64:sta mitään.

<EDIT>
Oikeastaan noita pelejä on niin monta. SNES:lle ja N64:lle on monia monia pelejä, joita pelasi niin kauan kunnes taju lähti. GameCubelle ei ole vielä yhtään tuollaista peliä, mutta luultavasti uusi Zelda tuo nuoruuden muistot mieleen.
</EDIT>

Radikus, tarkoitin lähinnä sitä että koko pelin pelaaminen on kuin automaatiota ennalta-arvaamattomissakin tilanteissa, kun sen kaikki osa-alueet on omaksunut kokonaan. Tietenkin nopeimpiin aikoihin tarvitaan idioottivarma strategia, taitoa ja tuuria. Kuten tässä...

http://216.132.153.34/BRECK/GE/Wouter/Wouter%20-%20Facility%20-%2000%20-%20059.wmv

Kyllä nyt vähän harmittaa... Suurimmalla osalla teistä listalla on FF7, OoT ja GE. Noista legendoista olen jäänyt paitsi ennakkoluulojeni takia. FF/ en aikoinaan ostanut kun pidin RPG:tä huonoina(muuttui SoA:n myötä), OoT:n omistan, mutta kiitos käytetyn ohjaimen en sitä pysty pelaamaan(tatti pskana), GeldenEye ja N64-ohjain oli Viihdepysäkillä vielä vähän aikaa sitten myytävänä, muttei ole enää...

Kaikki Super Mariot. Niitä ei voi sanoilla kuvailla.


Super Metroid.

TheJussi, Ainiin Aina jotain unohtuu.

Mario 64 (N64) - Kun iskin ensimmäisen kerran käteni Japanilaisen N64:sen ohjaimeen ja Mario 64:seen niin tiesin, tämä on pakko saada. Ja eikun varaukseen (Vaikka ei ollut rahaa) ja rukoilemaan isiliisingiä.

Ja sitten kun vielä sain pelin kotiin. Fuck school, fuck life, fuck everything. Kaikki 120 tähteä putkeen

Super Mario Bros: Ehkäpä parhaimpia tasoloikkia mitä olen pelannut ja oli ensimmäinen konsolipeli mitä olin koskaan pelannut. En vain enää omista NES:siä enkä tuota peliä.

Probotector: Sanoisinko että tuo on jopa parhain peli mitä olen pelannut. NES:sillä tuota tuli tahkottua aivan älyttömät määrät ja voi sitä riemua kun sen pääsi läpi.

En omista enää kumpaakaan, mutta hienot muistot ovat kummastakin. Voi kun se Contra tulisi kuutiolle

Megaman 2 ja 3, turtles 1 ja 2 Nes:llä!!!

SMW ei ollut kyllä mitenkään erityisen vaikea - lukuun ottamatta niitä muutamia Star Road-tasoja (Funky anyone?)