Mä olen melkoinen rääväsuujoka toinen sana kotona ***** ja niin edelleen.
Aina joskus kun käy jalkaan kun potkaisen vahingossa seinään tai tuoliin niin huudan täysillä voi ***** ja meidän vasta päiset naapurit ovat lestoja ja ovat ihmeissään "mitä tuo naapurin poika taas tekee..."

Vanhempien ihmisten läsnä ollessa ei kehtaa kiroilla, eikä kauheasti nuorempien. Tosin pottumaisuudella nämäkin säännöt pääsevät unohtumaan. Ellei sitten kyseessä ole isovanhemmat, niille ei vain pysty kiroilemaan. Eikä mieli tekisikään. Muuten kyllä suusta pääsee niitä v*ttusaatanoita liikaakin. Joskus pelejä pelittäessäkin pääsee epäonnistuessa lapsellisen kiukun ja epäonnistumisen tunteen puuskassa ääneen s*atana tai pari, vaikka ihan yksin oleskelisinkin.

Edit: Huomaa, että olen teini(x)-iässä.

Lainaus:14.06.2003 T-Virus kirjoitti:
Vanhempien ihmisten läsnä ollessa ei kehtaa kiroilla, eikä kauheasti nuorempien. Tosin pottumaisuudella nämäkin säännöt pääsevät unohtumaan. Ellei sitten kyseessä ole isovanhemmat, niille ei vain pysty kiroilemaan. Eikä mieli tekisikään. Muuten kyllä suusta pääsee niitä v*ttusaatanoita liikaakin. Joskus pelejä pelittäessäkin pääsee epäonnistuessa lapsellisen kiukun ja epäonnistumisen tunteen puuskassa ääneen s*atana tai pari, vaikka ihan yksin oleskelisinkin.

Edit: Huomaa, että olen teini(x)-iässä.

Kuulostaa pelottavan tutulta.

Välillä tulee hoettua kirosanoja ainakin viisi kertaa jos lyön varpaat pahasti johonkin rappuseen tai vastaavaa.

Eniten tulee käytettyä sitä v:llä alkavaa ja u:hun loppuvaa sanaa.

( Ja ei, se ei ole VIULU vaikka sekin löytyy Lampeniukselta )

Kyllä kiroilen, vaikken ole kovin ylpeä siitä. Vattua ja kerpelettä lentää aika paljon. Varsinkin koneella ollessani.

Yritän kiroilla mahdollisimman vähän.

En kiroile koskaan.

Pelien kanssa tulee vattuiltua aika reippaasti. Kyllä muutenkin aina välillä, mutta ei niin hirveästi. Ikinä en ole vattua sanonut vanhempien kuullen (tai ainakaan, että ne olisi tarkoituksella kuullut), mutta lievempiä kirosanoja kyllä. Isovanhemmille ei kirosanat lennä, eikä niiden lähettyvilläkään.

Kyllä multa tulee välillä turhankin paljon kirosanoja.. varsinkin silloin kun kaikki tuntuu mättävän, kuten tänään..
Ensin töissä sai koko päivän katella kaiken näköstä sakkia, ja loppuillasta oli kaikki päin seiniä ja sai kuulla aikamoista v...uilua..
Kun sitten kotipihalle pääsin, niin eikös joku ollut ajanut autonsa meitin paikalle..

Yleensä kuitenkaan en mikään rääväsuu ole.. vaan aika kohtelias ihminen.

Aivan liikaa egooni/luuseriuteeni nähden.

Yleensä puhun kohteliaasti lukuunottamatta muutamia kirosanoja mutta jos vanhemmat tulee valittaan pelaamisesta ja katkasee sähköt niin silloin kyllä tulee kirosanoja.

Vanhempien ihmisten läsnäollessa en kiroile.

No lähes joka toinen päivä on kotona keskustelu käynnissä siitä v-sanan käytöstä.

En kiroile.

En ole oikein ikinä ymmärtänyt, mitä järkeä on edes tunkea sitä v*ttua joka väliin. Puhe kuullostaa lähinnä naurettavalta, jos se alkaa muistuttamaan tälläistä: "Ja sit mä v*ttu voitelin leivän, ja v*ttu se v*tun voi ei meinannu lähteä v*ttu siitä purkista ulos".

Yleisinä ryyppypäivinähän (ts. perjantait + juhlapyhät) voi tuota mielenkiintoista soidinääntä bongata kaupungilla, yleisimmin pissaliisojen ja heidän kilpakosijoidensa suista. Fraasit tyyliin "Vittu mun siideri kaatus tohon vtun maahan" tai "Vittu se vtun jätkä on homo" alkaa olla aika yleistä kauraa.

Mutta joo, ettei viesti nyt kokonaan luisu pissiksiin, niin vastataan kysymykseenkin. Juuri tilanteissa tyyliin jalan kolhiminen oven karmiin saattaa lentää ärräpäitä, mutta muuten ei juurikaan.

En ole rääväsuu.

Kavereiden kanssa tulee välillä kiroiltua, mutta kotona en kiroile koskaan. Syy: Vanhemmat eivät pidä, eivätkä salli kiroilemista ainakaan heidän kuullen. Yleensä kehittelen omia typeriä sanoja kirosanojen tilalle. Välillä tulee sanottua "Voi juma", "voi Jeesus", "voi vipstaakkeli" ja "voi vitja".

Ettepä ole käyneet meillä ....täällä ei siis sanota edes mitää vaikka melkein joka sanassa on v*ttu.....että sanoisin että olen melkoinen räväsuu.

-windi

jonkun verran ,mutta en ihan kotona joka sanan välinn viittii tunkee *****.

Koitan olla kiroilematta, mut joskus sitä tulee kiroiltua kun sattuu tai jotain hajoo.

Minut erottaakin meidän luokan pojista helposti siitä, että olen se joka ei kiroile. Ei se ole hyvä asia. Kotona se ei tule kuuloonkaan ja koulussa opettajat suuttuu ja kaveripiirissä kiroilu on minulle niin outoa että...
Kerran laskettiin että jos jokaisesta kirosanasta joita luokka sanoo päivittäin, niin jos jokaisesta kirsanasta saisi euron, niin viikossa rahaa olisi tietokoneen ostoon
Mutta ei ole kilttiä kiroilla, se on tuhmaa, hyihyi, soosoo, ei saa.

Kiroilen ja paljon. :S

Kotona en kuitenkaan enkä oikein vanhempien ihmisten kuullenkaan, mutta kaveripiirissä kiroillaan sitten oikein urakalla. Vanhemmille ja muille ollaan sitten kuitenkin niin enkeleitä...

Ei, en ole ylpeä kiroilustani.

"No vittu ku toi saatanan homo vaan tuli siihen helvetti"
^ Tuossa aika yleinen esimerkki.

Multa lipsuu joskus vähän kaikenlaista suustani sellaisissakin tilanteissa, missä ei nimen omaan pitäisi. Kaveriporukassa olen häpeilemättä rääväsuinen.

"Ei ***** ***** ***** ***** ***** tän *****n kanssa *******n *******een *****!"
- Minä eilen illalla kun kone alko sekoamaan.

Yleisesti en kiroile paljoa, mutta kun esim. huidon käsilläni ja kaadan jotain, tai potkin jalkani pöydännurkkaan, silloin tulee kirosanoja kunnolla.

Välillä.

Yritän olla kiroilematta.

hehz

Kiroilen aikalailla