Kyberias kirjoitanut Stanlaw Lem. Hauska,omaperäinen(Tästä et kyllä voi sanoa että se ei ole omaperäinen) ja outo. Se ei ole keskiaikaa se on mielluminkin tulevaisuutta(tai no se on jotain ihan outoa aikaa). Kirjassa ei ole varsinaista juonta.

Olen kuullut juuri tuosta Wheel of time-pokkarista, siitä on tehty peli, kai, no muuta en tiedä, ihan paeska varmaan.

Suosittelisin myös Planescape:Tormenttia, mutta kirjahan se ei ole, tosin sen verran tajutonta meininkiä se sisältäisi että muut vaatimuksesi se kyllä täyttäisi paremmin kuin kiitettävästi. Oh well.

Doodler tyyliin.
Kertokaas mulle hyviä scifikirjoja jossa ei menneä vierailla planeetoilla, ei matkusteta ajassa, ei mennä raketilla, eikä tutkita mielen koukeroita, eikä olla tulevaisuudessa, eikä...

Winoodler
Eli jos haluat lukea fantasiakirjoja joissa ei ole vaikutteita Tolkienista, niin kelpaisiko Robert E. Howardin kirjat ja novellit? Kaveri muistaakseni tappoikin jo itsensä 1936 joten vaikutteita tuskin on otettu ainakaan Hobiteista. Magiaa tarinat kyllä sisältävät jonkinverran, mutta yleensä hommat hoituu miekalla. Esim. yksi Howardin vähemmäntunnetuista sankareista oli joku Conan. Ja Howardin fantasiasta onkin sitten helppo siirtyä HP Lovecraftin kauhuun...

Lainaus:28.06.2003 ReDoodler kirjoitti:
Tuo ajan pyörä- sydeemi on juuri sen tyyppistä mitä tässä hain.

Anteeksi? Hait omaperäistä fantasiaa, joka ei ole Tolkien-plagiaatti, ja Ajan pyörä on kelvollinen vastaus? (Jordanin tiiliskivet ovat juuri pahinta lajia sitä Tolkien-riistoa, joka pilaa fantasian nimen - ja niistä todellakin huomaa, että kirjoittajalle maksetaan sanamäärän perusteella: minkäänlaista itsekritiikkiä ei kirjoittajalla tunnu olevan...)

Aiemmin mainittu Donaldsonin Berek Puolikäden paluu sitävastoin olisi ainakin omaperäinen, vaikkakaan ei kaikkien mielestä miellyttävä fantasialukuelämys.

Minäkin suosittelen Robert E. Howardin novelleja, jos pulleantyytyväiset hoppelit ja aarteitaan vartioivat traakit eivät inspiroi. Kannattaa kuitenkin pysyä kaukana muiden kirjoittajien (kuten juuri Jordanin) väsäämistä kammottavista "jatko-osista".

Muuta suomennettua suhteellisen laadukasta ja hieman eri tyylistä fantasiaa edustaa mm. Moorcockin Elric (yksi kirja suomennettu), jossa kuolevan ylimysrodun viimeinen albiinoprinssi seikkailee demonien täyttämässä maailmanlopun todellisuudessa eri ulottuvuuksien välillä kohtaloaan etsien.

Asprinin kokoamat Varkaiden maailma -kirjat (joita niitäkin on suomennettu yhden romaanin verran) eivät aina ole kovin laadukkaita, mutta jos urbaanifantasia kiinnostaa, rähjäiseen suurkaupungin alamaailmaan sijoittuvat tarinat varkaista ja muista epäonnen kulkijoista saattavat olla omiaan.

Hiljattain suomennettu Guy Gavriel Kayn Tigana-sarjan ensimmäinen "Sieluun isketty tikari" edustaa myöskin eeppistä laatufantasiaa, jolla on jopa kirjallisia arvoja.

Tarjontaa on toki paljon enemmän - suomeksikin - mutta noista toivottavasti löytyy apua ensihätään.

On se nyt ******* kumma, kun ei mikään kelpaa tyyliin "Haen sotakirjaa ilman väkivaltaa ja sotaa" ja ajan pyörähän on niin tylsää luettavaa, että oksat pois, yrittäisi ReDoodler nyt lukea vaan sen Ken Follettin taivaan pilarit, ei siitä mitään haittaa ainakaan olisi...

Etsinpäs nyt Doodlerille vielä linkin Kuolontuoksun esittelyyn (tai mikä nyt onkaan).

Njuu, eli tuossa kirjassa ei ole kääpiöitä, haltioita, hobitteja tai muitakaan fantasioiden kliseitä. Kirja sijoittuu vanhanajan/ keskiajan (emt) Englandiaan. Kirjan "eläimet" on loistava keksintö. En nyt spoilaa niistä enempää.

Doodler, luet tämän!

Lainaus:28.06.2003 Joksu kirjoitti:
Jos niissä ei ole perinteisiä örkkejä ja lohhareita sun muita otuksia niin ei ne silloin ole fantasiakirjoja.

Aha. Tiedätkö mitä sana 'fantasia' tarkoittaa?

Älkää äijät riehuko täällä. En hae sotakirjaa ilman sotaa, enkä mitään niin omituista. Tottahan fantasioissakin voi olla Tolkien VAIKUTTEITA, mutta pidän selkeäni ripoff- meininkinä esimerkiksi sellaista tarinaa jossa on kaivostyöstä pitäviä kääpiöitä, mr Spock- haltijoita tai örkkejä. Ajan pyörä voi olla kakkaa, mutta arvostelun perusteella kirjailija on sentään luonut oman maailmansa.

Kuolontuoksu vaikutti kiinnostavalta, tuo ulottuvuusjutska ja urbaani/scifi- jutskat taas ovat asia erikseen. Ja olihan tuossa parikin nimeä mainittu mihin pitänee etsiä lisätietoa.

Sanottakoon vielä oikein selvästi; Ihmettelen tosiaan miten joku itseään kunnioittava kirjailija voi saada päähänsä että 'kirjoitanpas fantasiajutun jossa on... paha yliherra ja kääpiöitä'. Tolkien on kirjoittanut jo kääpiöistä, ja hyvin kirjoittikin, helkkari.

Ihan sama kuin alkaisi kehittämään ideoita kuten "Keski-ikäiset samuraikilpikonnat" tai "Sätkähiiret Uranuksesta".

On tuota näköjään muutkin pohtineet.

Tolkien vaikuttajana ja hänen vaikuttajansa.
http://13084.rapidforum.com/topic=100587181462

Hyvä linkki, kiitokset suuret kiitokset.

Kauheata tosin päästää noita hihhuleita pääni sisään... Jotenkin kaikkien fantasia- hirmujen jutuista paistaa läpi se, miten vähän itse tarinalla tuntuu olevan merkitystä. Pääasia että jonkun nimi on Smurgor ja että hällä on miekka ja kääpiökaveri jonka nimi on Aimfeckinshort.

Yksinkertaisesti: lue Althalus!
Se oli oikeesti mun mielest hyvä kirja, missä oli mukaansatempaava juoni ja mielenkiintoiset henkilöt. Magiaa tässä kirjassa on jonku verran, esim. että jollain sanalla voi nostaa ties mitä ilmaan jne.. Kirjan päähenkilö; Althalus lähtee "matkaansa" varsin vähästä ja päätyy jonkun jumalattaren kanssa kimppaan..

Huh! Melkein niinku jostain oikeesta kirja-esittelystä...
Ja jos joku ei vielä tajunnu ni mun nickki on tullu täst kirjasta... nojaa.. kai kaikki tajus ton.. mut kirjotanpa jotain ees et mun viesti näyttäis pidemmältä..

Kävin katsomassa Althaluksesta lisää tietoa, siinäkin voisi olla periaateessa yksi. Heh, teitä on kiva kiusata joten sanon että se vaikuttaa liian maagiselta.

Vänkään vastaan siksi, että kuvittelin saavani tähän aiheeseen sellaisia vastauksia, joita ei välttämättä kukaan voi antaa. Oma mokani. Räjäytän joltain tässä vielä pään sanomalla ettei meikäläisellä ole juurikaan mitään hinkua lukea ensimmäistäkään fantasia- tai mitään muutakaan romaania.

Kirjoitan itse näihin standardeihini sopivaa teosta ja yritän välttää kliseitä.

Luet nyt vaan sen Kuolontuoksun.

David Eddings?
Esim. Belgarionin tarussa kirjailija luonut oman maailman jossa ei ole örkkejä sun muita kliseisia fantasia-otuksia, vaan esim. murgoja, grolimeita jne.

Tosin kirja muuten on täynnä kliseita.
Suosittelen kuitenkin katsastamaan koko David Eddingsin tuotannon läpi, sillä joukossa on joitakin vähemmän tunnettuja ja erikoisempia kirjoja.

Okei, enköhän kysy aivan täysin suoraan. Tai siis aivan aivan aivan täysin kankisuoraan.

Oletko lukenut keskiaikaisen fantasiakirjan, jossa ei olisi em. mainittuja kliseisiä hahmoja (örkki, lohikäärme, velho yms), eikä juoni olisi mikään mahtipontinen maailmanpelastusmissio, vaan pienempi ja intiimimpi. Tarina, jonka maailma olisi monipuolinen ja täyteläinen (?), mistä huolimatta kirjailijalla ei olisi mitään tarvetta korostaa sitä järjestämällä kaiken maailman armageddon- tapahtumia.

Kyllä Ajan Pyörä sarja on aika mahtava. Sen maailma ja kaikki yksityiskohdat on kaikki hienosti tehty, ja ne eivät ole mitään TSH kopioita, vaikka tietenkin jotain samankaltaisuuksia löytyy.

Lainaus:(Jordanin tiiliskivet ovat juuri pahinta lajia sitä Tolkien-riistoa, joka pilaa fantasian nimen - ja niistä todellakin huomaa, että kirjoittajalle maksetaan sanamäärän perusteella: minkäänlaista itsekritiikkiä ei kirjoittajalla tunnu olevan...)

Kirjoittajalle maksetaan sanamäärän perusteella? Kyllä mielestäni Ajan Pyörä sarjan kirjat ovat kaikkea muuta kuin tiiliskiviä. Voisitko kenties kertoa kuinka paljon olet edes lukenut kyseenomaista sarjaa?

Lainaus:Kannattaa kuitenkin pysyä kaukana muiden kirjoittajien (kuten juuri Jordanin) väsäämistä kammottavista "jatko-osista".

Mitää vikaa on jos kirjoittaja tekee kirjaansa jatko osia? Jos tarina toimii ja pysyy mielenkiintoisena, niin miksi hän ei voisi jatkaa sitä? Sanoisin jopa mitä pidempi sen parempi. Ajan Pyörässä on sentään luettavaa eikä lopu ihan kesken.

JUuh Minä suosittelen Soturi veljet semmoista kirjaa ja sittten salvadoren Demoni herää ja olike sen jatko osa Demon henki!

oli kaakka hätä sori...

Doodler, kokeiles H.P. Lovecraftin novelleja. Niissa sekoittuu fantasia ja kauhu. Ei kumminkaan mitaan velhoja.

[quote]
28.06.2003 althalus kirjoitti:
Yksinkertaisesti: lue Althalus!
Se oli oikeesti mun mielest hyvä kirja, missä oli mukaansatempaava juoni ja mielenkiintoiset henkilöt. Magiaa tässä kirjassa on jonku verran, esim. että jollain sanalla voi nostaa ties mitä ilmaan jne.. Kirjan päähenkilö; Althalus lähtee "matkaansa" varsin vähästä ja päätyy jonkun jumalattaren kanssa kimppaan..

AIVAN! se on yksi parhaimpia kirjoja joita olen lukenut(ostin alunperin kun sain halvalla 50 mk mutta yllätyin)...kirjailijat on muuten David & Leight Eddings...onko joku muuten lukenut samaisten kirjailijoiden Belgarath nimistä kirjaa (mulla odottaa hyllyssä lukijaa)että kertokaa onko se lukemisen arvoinen...

Niin, nuo mainitut Salvatoret Demonin henki ym. kannattaa unohtaa samoinku kaikki Eddingsit ja Soturiveljet. Ensinäkin: Margaret Weis & Tracy Hichman(?) ei oo tehny YHTÄÄN hyvää kirjaa Raistlin Majeren "tappamisen" jälkeen jos Kuolemanportti-Sarjaa ei lasketa. tuosta sarjasta löytyy muutama osa joissa ei esiinny näitä kliseitä mutta vaikka niitä joissakin esiintyykin niin niitä on lähestytty tuoreella ja hieman normaalista poikeavalla asenteella. Ja Dragonlancesta vain Kronikat ja se kaksos juttu on luettevaa.
Salvatore taas tekee loistavaa kirjallisuutta mutta mukaan mahtuu myös täysiä floppeja kute nuo mainitut Demonin henki jutut. Salvatore hyödynsi forgotten realmsia loistavasti kunnes päätti vetää jumalat (ynnä muut henkimaailman olennot kuten Errtu Demonin) siihen mukaan vaikkakin tarkka silmäinen lukia löytää Salvatoren kirjojen ja Baldur's Gate pelisarjan juonen väliltä niitä yhdistävän tekijän. Salvatore on luonut muutaman hyvän hahmon jonka takia hänen kirjoihinsa kannattaa tutustua: Artemis Entreri ja Jarlaxe (sukunimeä ei paljasteta kun vasta viiemisessä kirjassa joten jätetään se kertomatta) mutta jättäkää nuo uudet hömpötykset ja kahlatkaa ne muutamat flopit läpi...palkinto on mahtava!!!
Eddings taas nyt on mitä on...eli huono!!! Älkää koskeko!! Toistaa itseään ja hänen maailmansa on mielestäni köyhä ja mielikuviteksuton!!
Sen sijaan suosittelisin Terry Brooksin Shannaran perintö sarjaa.... Loistavia ideoita, synkkä ja "maanläheinen" tunnelma ja kaiken lisäksi hyvin kirjotettuja. Ja ennen kaikkea... ihmiset asuttavat tämän maailman ja kaikki muut ovat kummajaisia. Sitähän tässä haettiin?!?

Eddingsiin en koske enää pitkällä tikullakaan. Kerran erehdyin ottamaan lainaan yhden kirjan kyseisestä sarjasta ja kävin palauttamassa sen melkein samana päivänä takaisin kirjastoon. Kyseisestä sarjasta paistaa läpi niin mielikuvituksettomuus kuin dollarin kuvat silmillä kirjoitettu teksti.

Kokeile dragonlancesta ensimmäisiä tuotoksia. Meno ei ole vielä niissä tyyliä "Pelastetaan maailmanloppu tässä kirjan aikana.". Valitettavasti dragonlancessa on kylläkin taikuutta+tuhansia eri lajeja.

Toinen, jota kannattaa kokeilla, on Terry Pratchettiä. Taikuutta sun muuta löytyy mutta aikalailla eri muodossa kuin muissa fantasia kirjoissa.

Lainaus:28.06.2003 Cyborg kirjoitti:
Mitää vikaa on jos kirjoittaja tekee kirjaansa jatko osia? Jos tarina toimii ja pysyy mielenkiintoisena, niin miksi hän ei voisi jatkaa sitä?

Mitäs tekemistä tuolla kommentillasi on Robert "kun saan miljoona sanaa kasaan, kirja on valmis, tarina jatkuu sitten seuraavassa kirjassa" Jordanin kanssa?

Itse ainakin pidän David Eddingsin teoksista. Tähän mennessä on tullut luettua Belgarionin taru ja Mallorean taru läpi, molemmat kaksi kertaa, hyllystä löytyy myös Belgarath ja Polgara kirjat. Muutamia muitakin Eddingsin opuksia olen lukenut läpi, mutta nimiä en muista. Ehkä yksi syy miksi pidän Eddingsin opuksista, on se tuttuuden tunne joka hehkuu jokaisesta teoksesta. Jokaisen kirjan avatessaan tietää juuri mitä saa; vähän kuin palaisi kotiin.

Sama juttu paistaa läpi monista muistakin sarjoista tai "paljon" fantasiaa kirjoittaneen kirjailijan teoksista, mutta minä en välitä, kunhan niitä on mukava lukea.

Herkules, tätähän ei Tolkien ole tartuttanut, eihän, eli Kreikan mystiikkaa lukemaan siitä, kolmipäisiä koiria, puuhevosia, Xena, Bruce Cambell, hellou?

Heh pistetään pelastaja jota Doodler alkaa lukee heti: Redwallin Tarut Kirjoittajaa en muista
Pastetetaan tähän vähän tietoa joltain nettisivulta minkä katoin äsken

"Redwallin taru on fantasiakirjallisuutta eläinten näkökulmasta. Se kertoo luostarista nimeltä Redwall jota asuttavat eläimet, pääasiassa hiiret. Luostaria ja sen lähiseutua uhkaavat usein monet petoeläimet ja sen on puolustauduttava niitä vastaan.

Luostarin eläimillä on oma kansallissankarinsa, hiirisoturi Martin. Vaikeina aikoina he turvautuvat Martinin henkeen ja tämän jälkeensä jättämään miekkaan jota ovat pidelleet monen eläimen käpälät.

Redwallin tarua on julkaistu maailmalla jo neljätoista osaa joista on suomennettu kahdeksan."

Kirjat vaan toistaa kaikki toisiaan joten kun lukee yhen on lukenut oikeastaan kaikki...paikat ja nimet vaan vaihtuu...

Iiih... Kuka hitto tälläisiä aiheita tekee. Huonoin ikinä.

'Hieman'
'erikoisemmat'
'fantasiakirjat'

Kuten jo aiemmin sanoin, on tämä aihe aivan oma mokani. Älkää suositelko mitään meikäläiselle. Sain jo pari keskiaikaan sijoittuvaa fantasiaromaania, joissa ei ole perinteisiä örmyjä. Voi olla että tutustun yhteen, mutta kuten sanottua, en pidä lukemisesta.

Edit: Niin, lämmin kiitos kaikille suosittelijoille, jotka ehtivät suosittelemaan ennen tätä viestiä...