Katsokaapa tuota NaPakeTun SMB2 arvostelun ensimmäistä kuvaa.
Siinä ilmoitetaan nopeus kilometreissä. Ainakin minun pelissä nopeus näkyy maileina? Myös Banaani näyttö on erillainen. Mikä versio se tuommonen on?

Voisin tehdä tähän jonkinlaisen arvostelun Red Faction 2:sta, kunhan saan sen läpäistyä. Sen verran voin sanoa että ainakin moninpeli on mielestäni jo nyt parempi kuin TS2:n tai Nightfiren vastaavat.

Minullakin näkyy maileina. Ja tuo on jenkkiversio. From IGN.

Voisiko joku kirjoittaa tänne arvostelun Star Wars: The Clone Wars pelistä kun minusta se ainakin kuvien perusteella on hyvä mutta en tiedä siitä mitään.

Katso IGN:stä tai Gamespotista.
Myös GameFAQsin käyttäjäarvostelut ja GameRankings kannattaa tarkistaa.

Ei teillä sattuisi olemaan mitaan suomenkielistä kun tuo englannin taito ei minulla ole mikään kympin juttu

mulla onki enkusta kymppi, mutta en silti osaa täydellisesti,

Tässäpä olisi "huikea" Clone Wars "arvosteluni":

Clone Wars on mielestäni ihan hyvä, valitettavasti se alkaa toistamaan itseään loppupuolella. Suurin kompastuskivi on se kun aluksesta joutuu astumaan ulos valomiekalla huiskimaan, traktoriakin on helpompi ja sujuvampi ohkata kuin Jediä. Cube pitää hirveää ääntä ladatessa, pelottaa että sahaako Cube levyn kahtia.
Mutta sitten peliin. Peli on oikeastaan vain aseet laulaen menemistä, paljon ei tarvitse taktikoida. Suolattavaa yleensä riittä ruudun täydeltä mutta automaattitähtäys helpottaa hommaa ihan liikaa.
Kontrollit toimivat yllättävän hyvin. Moninpeli oli mukava yllätys, tahkottavana on yksin tai 3 kaverin kanssa academy, control zone, duel ja conquest. Duelissa, zonessa ja conquestissa räiskitään toisia ja academyssä taistellaan jedinä loputtomia vihollisia vastaan, voittaja määräytyy pisteiden mukaan. Grafiikka on keskinkertaista, peli on nimittäin suunniteltu PS2:lle. Kokonaisuutena Star Wars: The Clone Wars on ihan mukava räiskintää Star Wars maailmassa jonka vetää harmittavan nopeasti läpi.

+ ja -:

+
-Kulkuneuvoja on mukavasti
-Ihan mukavaa räiskintää
-Moninpeli on ihan mukava
-Tarina sijoittuu Epidodi 2-leffan jälkeiseen aikaan.

-
-Nykii ja Cube pitää hirveää mökää
-Joko se loppui?

Jos Gamecube pitää hirveätä mökää niin se on luultavasti epäkunnossa.

Mökää kuuluu vain Clone Warssissa, muut pelit pelittää ilman mitään sivuääniä.

Ikaruga

Kyllä. Tämä on niitä erittäin harvinaisia pelejä. Kyseessä on Dreamcastilta käännetty 2D-shoot’em up GameCubelle. Nyt, kun tätä harvinaista herkkua tarjoillaan, ei kannata jättää tilaisuutta käyttämättä.

Grafiikka
Ikarugan grafiikkaa on vaikea vertailla ja vaikea arvostella. Se on toisella tavalla todella uskomatonta ja toisella tavalla aika yksinkertaista. Peli sekoittaa loistavasti 3D- taustoja ja hiukan myös –grafiikkaa 2D:hen. Taustat ovat tehty hienosti, kaikki efektit, oma - ja vastustajan alus ovat tyylikkäästi tehty. Kaikkien onneksi peli ei nyi yhtään. 60 FPS:ia koko ajan paitsi pomon jäkeinenräjähdys, joka luultavasti symbolisoi voittoa. Ulkoasu on jämerä ja se, että väriskaala on suppea antaa pelille sopivan ilmeen. Kaikkea on juuri sopivasti. Ei liikaa mitään ylimääräistä, eikä liian vähän.

Äänimaailma
Ikarugan musiikki on todella mahtavaa. Sitä hyräilee aina iloisin mielin eri Chaptereiden tai osioiden melodioita. Musiikit vain sopivat peliin kuin hiukset päähän. Ääniefektit kuten lasereiden ääni, räjähtely ja robotin ääni on toteuttu myöskin loistavasti. Robotin äänestä ei tosin saa aina selvää, mutta sen ääni ikäänkuin sopii taustalle.



Pelattavuus
Pelattavuus kaiken edellä, eikö vain? Ikaruga on tässä parhaimmillaan. Ikaruga on siis vertikaalisesti scrollaava 2D shoot’em up.

Itse aluksen ohjaaminen on herkkää, mutta se on silti helppo hallita. Aluksen ohjaaminen on helppoa.

Pelin “pääkoukku” on Chainitus. Eli pitää ampua kolme saman väristä alusta peräkkäin, niin saa yhden Chainin. Chaini-bonuksen määrä kasvaa sitä mukaa, mitä enemmän saat Chaineja peräkkäin, kunnes saat jokaisesta Chainista maksimaalisen määrän bonuspisteitä. Tämä yksinkertaiselta kuulostava asia tuo peliin uskomatonta syvyyttä, mitä ei voi ymmärtää ennen kuin itsee kokee sen. Chainitus estää myös tylsyyteen johtavan “ammu-kaikki-mikä-liikkuu”-systeemin.

Toinen tärkeä asia on polariteettisysteemi. Voit vaihtaa aluksesi väriä mustan ja valkoisen välillä. Kun olet musta voit rauhassa mennä mustan vastustajan eteen, koska pystyt absordoimaan mustia panoksia, kun aluksesi on musta. Ja sama tietenkin vice versa. Mittari ei vasemmassa reunassa ole turha. Se on superaseen mittari. Yksi palkki=Yksi ohjus. Kun, mittari on täynnä pystyt laukaisemaan 10 ohjusta samaan aikaa, jotka hakeutuu lähimpiin vastustajiin. Jos edessäsi on esim. 9 mustaa ja mittari on täynnä, niin kannattaa ehdottomasti käytää superasetta sillä Chaini ei katkea ja aikaa säästyy. Kaikki siinä? Ei suinkaan. Taktisuutta lisää se, että kun olet musta ja ammut valkoista vihollista teet kaksinkertaista tuhoa vastustajaasi. Clever, eh?

Pelin kolme vaikeustasoa Easy, Normal ja Hard eroavat toisistaan vähän. Easy on toisaalta vaikeampi kuin Normal, mutta toisaalta ei. Hard on taas selvästi vaikein. Normalia on kannattavinta käyttää, koska sitä käytetään Challengessa.

Pelissä on paljon moodeja. Practicessa pystyy harjoittelemaan avattuja Chaptereitä yksitellen. Chaptereitä saa avattua pääsemällä Challengessa kyseiseen Chapteriin. On kannattavaa harjoitella Chaptereitä yksi kerrallaan, koska silloin pystyy keskittymään vain siihen ja saamaan siitä paljon irti.

Conquest on tärkeä moodi. Siinä pääsee pelaamaan Chaptereiden eri osioita. Chapterit on jaoteltu 3-5 osaan, joita pääsee harjoittelemaan hidastettuna ja normaalivauhdilla. Osiosta pystyy myös katsomaan videon, jossa ammattipelaaja näyttää miten se kuuluu hoitaa. Hidastettuna kaikki tapahtuu luonnollisesti hitaammin ja osiosta saa huomattavasti selkeämmän kuvan. Kun katsoo kymmenisen kertaa videon läpi, pelaa hidastettuna sen jälkeen, niin on valmis kohtaamaan osion normaalina ja homma hoituu paljon helpommin, kun tajuaa, että “tuo vihollinen tulee tuolta ja tuo tuolta”. Näitä vihollisia ei helposti huomaisi ilman videon katsomista ja hidastettuna pelaamista.

Tutorial kertoo kaiken olennaisen Ikarugasta Chainituksesta superaseen laukaisuun.

Sitten pelin kliimaksimoodi. Tässä pelataan yhdellä krediitillä niin pitkälle pääsee. Ensimmäisestä kolmesta miljoonasta saa lisäelämän ja sen jälkeen viiden miljoonan välein. Peli aloitetaan kolmella elämällä. Jokaisen Chapterin lopussa vaanii japanilaiseen tyyliin omaperäinen pomo. Jokainen pomo on todella erilainen ja omaperäinen. Jokaisella on oma heikkous ja sen löytäminen on hauskaa. Chapterin lopussa kerrotaan Chaini-määrä, pisteet siitä Chapterista ja Grade. Kun lopulta kuolee saa laittaa nimimerkkinsä listalle ja sen jälkeen ruutuun ilmestyy salasana. Tämän salasanan kun laittaa Ikarugan Net Rankingiin, niin tulos ilmaantuu sivuille. Muiden kanssa tuloksilla kilpaileminen on erittäin hyvä motivaatio ja pitää otteen pelissä todella kauan. Muutenkin ennätysten rikkominen on todella hauskaa ja sitten kun onnistuu, niin ilo on ylimmillään.

Siis, Ikaruga vaatii nöyrää harjoittelua, kaavojen muistamista ja erittäin vaikeiden tekniikkojen suorittamista.. Vain ne, jotka syventyvät peliin kunnolla, ymmärtävät mikä peli on kyseessä.



Haaste & Elinikä
Pelin uudellenpeluuarvo on todella suuri. Kokenut Ikarugaisti voi päästä pelin 5 Chapteria puolessa tunnissa läpi, mutta aloittelija ei sitä todellakaan pysty tekemään. Harjoitteleminen voi viedä yli sata tuntita, varsinkin jos haluaa pelata pelin huppupisteillä ja -Chaineilla läpi. Pelin pääsee kymmenessä tunnissa läpi, jos ei pelaa pelin “vain” läpi. Koska maksimipistemäärää on mahdoton saada, Ikaruga kestää loputtomiin.

Yhteenveto
Ikaruga on shoot’em up-genreä mullistava peli. Chanitus ja polariteettisyteemi ovat sen verran kovia juttuja, että Ikaruga jää historiaan loistavana pelinä, harvojen hupina. Peli on toisille liian vaikea, toisille liian outo, toisille liian huono grafiikkainen ja lopuille peli on lähes täydellinen. 10-





G 9.2 Ä 9.5 P 10.0 H&E 10.0 A 9.8

Hyvät:
+Grafiikka hienoa.
+Musiikki on tunnemallista ja sopii peliin kuin nyrkki silmään.
+Chainitus.
+Polariteettisysteemi.
+Net Ranking.
+Loistavan tuloksen opettelu voi kestää reippaasti päälle sata tuntia.
+Conquest on todella hyödyllinen.

Huonot:
-Sisälle pääseminen.
-Pitkät ennätyksettömät jaksot.

Hieno Ikaruga-arvostelu, Napakettu! Tuossa tuli ihan varmasti kaikki oleellinen selväksi.

Kiitos. Nyt muutkin kuin Ikarugan pelaajat tietävät pelistä vähän enemmän.