Ilman kenkiä juoksin pihalla, naapurin (Keigorit! I shall have my revenge!) pyörä oli maassa, jalkapohja osui pyöränrenkaan keskellä olevaan rautaan, joka oli jostain syystä erittäin terävä. Noh, jalkapohjan läpihän se meni, en muista mitenkä syvälle, mutta sairaalareissu edessä oli.

- Grazy

Hmm lumilautailu onnettomuus, ei mopolla 60 km/h sellasesta metrin hyppyristä, minkä alla olikin ******* isoja ja teräviä kiviä 3 metrin pudotuksen päässä.

Taju lähti ja naama ihan *****na, koska kypärää en ajatellut käyttää.

Taitaapi olla kun vuosi taaksepäin lensin aika komeasti pyörän ohjaustangon yli, poski edellä asfalttiin. Kävi aika munkki, sillä kaaduin terveyskeskuksen vieressä. Eikun sisälle vaan ja tikkiä naamaan. Jäipä tuosta melko arpi...

Kun mökillä löin jalkani jotenkin oudosti jonkinmoiseen puuhun tai tikkuun (olin paljain jaloin) ja irtosi koo isovarpaan kynsi.
En muista tuosta paljoakaan.

Tuli mieleen taas pari kivuliasta tapausta.


Joskus pikkupoikana tiputin ison tiiliskiven suoraan paljaille varpaille n. metrin korkeudelta. Kynsi mustui, ja lopulta koko isovarpaan kynsi irtosi. Se oli kyllä tuskallista, vaikka en tapausta kovin hyvin enää muistakaan.

Toinen tapaus sattui myös pikkupoikana. Olin juuri oppinut pyöräilemään, ja harjoittelin mäen alasajoa pyörälläni. Noh, osasin ajaa mäen aika hyvin alas, ja niinpä ylpeänä halusin esitellä äidille taitojani. Nousin mäen harjalle, laskin alas, ja kaaduin kovassa vauhdissa soraan naama edellä. Terävät kivet raapivat naaman verille, kämmeniin upposi kiviä, polvi meni mustelmille ja ranteet haavoille. Kumma kyllä luita ei murtunut, eikä kasvoihinkaan jäänyt pysyviä arpia. Mutta kyllä sattui...yksi kämmeneen uponnut kivi jouduttiin poistamaan veitsellä, kun sitä ei muuten saatu pois.

pikkupoikana, juuri kun opin ajamaan pyörällä, ajelin pihassa ja törmäsin mäestä tullessani suoraan lipputankoon. pyörän ohjaustanko käänty sillee et lensin siihe munilteni ja naama lipputankoon. nenä siinä murtu... Hip hei! Hip hei! sairaalaan matka vei!

Joskus useampi vuosi sitten sain halosta naamaan, huuli aukesi aika nätisti, ja kyllähän se kipeää teki.

Pari vuotta sitten tipuin jorpakkoon, jonka pohjalla lötkötteli teräväreunainen kivi. Kivi upposi valehtelematta 5 senttiä jalkapohjaan, mutta onneksi oli hyvässä laitamyötäisessä, niin kipu paukahti vasta siinä vaiheessa, kun joku meni kumoamaan purkillisen alkoholia sen haavan sisään, jotta puhdistuisi. Siinä vaiheessa meinasi taju lähteä.

Tää ei tehny kippetä mutta johtuu kai siitä että en aluksi tiennyt mistä se johtui.

Kesällä kun taloamme laajennettiin ,niin kun piti poistaa vanhoja lautoja ja mä poistin niitä sorkkikkesn kans', sit yllättäen nousin van yllättäen ylös kädet täristen enkä tienyt miksi noh, kuvittelin että se johtui auríngon paahteesta ja hain kylmää juomaa ja aurinkovoidetta. palsin takaisin hommiin hetken aikaa tein työtä poistin lautoja ja deja vu, taas nousin ylös kädet täristen. myös iskä alkoi ihmetellä mitä mä oikein sätkyn, lopetin hommat ja myöhemmin paljastui että siinä oli kulkenut sellatteen 200V virta. onnex oli paksupohjaiset kengät ettei käynyt kuinkaan

Kun olin joku 4v. ehkä (en muista tarkalleen, mutta pieni olin) niin veljeni pamautti sinisellä puuautolla huuleen.(semmonen pieni leikkiauto) Kiva arpi huulessa vieläkin.

Joskus päiväkodissa nostettiin parin tyypin kanssa kiviä ja tutkittiin löytyisikö alta muuraisen munia. Yks tyyppi vaa määräili mitä kivii nostettii ja sit siin oli yks toinen joka nosti mun kanssa. Valkattii yks iso kivi ja sit tää älypää (se toinen nostaja) päästi irti siitä kivestä. Mun vasemman käden nimetön jäi sinne alle ja verta tuli niin h3lvetisti. Kuukauden verran tais olla tuettuna, mut luita ei menny poikki.

Laskettiin talvella rattikelkoilla veljen, kaverin ja sen kaverin veljen kanssa. Mä kielsin mun veljeä antamasta vauhtia, mutta se törppö lykkäs mut päin puuta. Ei tullu verta mut jahtasin broidia sitte 15 minuuttia ja huusin sille

Toinen rattikelkka tapaus: Laskettii samassa mäessä, (todella jyrkkä ja pitkä mäki) Ja siinä puolessa välissä matkaa iso hyppyri ja toinen hyppyri 20 metriä myöhemmin. Väistin ekan hyppyrin ja vauhti senkuin kasvoi. Tulen toiseen hyppyriin älyttömällä vauhdilla, lensin todella korkealla ja hyppäsin kesken hyppyä kyydistä (en tiedä miksi) suoraan oikean käden päälle. Makaan siinä ja kiroan. Ei tässäkään tapauksessa luita poikki.

No minä en joutunut kipua tuntemaan, mutta katsoin vierestä kun kaveri ampui toista kaveria "vahingossa" ilmapistoolilla polveen. Voi sitä huutamista.

Ei tule ihan heti mitään pahoja tällejä mieleen, mutta kun ensimmäisen kerran, en muista minkä ikäisenä, kokeilin ihan pieneltä asfalttikielekkeeltä hyppäämistä skeittilaudan kanssa. Olin pari minuuttia sitä ennen oppinut sillä jo jotenkin eteenpäin menemään, ja kokeilin hyppyä kaverin katsellessa vierestä. Hyppy meni kirjaimellisesti päin persettä ja laudan pää osui suoraan persvakoon erittäin kipeän töyssyn asfalttia päin säestämänä. Sitten vielä kaaduin maahan ja löin olkapääni.

Tuli hyvät takkatulet siitä laudasta.

1. jäi judossa oikea käsi alle silloin teki kipeetä

Lainaus:29.11.2003 Pihvi kirjoitti:

Lainaus:29.11.2003 Mapis kirjoitti:
kun rokotettiin suoraan peppuu.

No, ei sullekkaan paljoa oo sattunu.

Sama täällä. Ei mitään kummempia. Joskus on ollut otsa ihan sininen, koska juoksin päiväkodissa seinää päin. Terveyskeskuksessa käytiin kerran tarkistuttamassa sormet, kun isä paiskasi takaoven sormilleni *krunts*.

Ai niin, kerran heilutin päätä ihan huvikseni ja kaveri alkaa tökkiä sormella. Se tökkää suoraan silmämunaan ja siihen koskee ****eesti. --> Terveyskeskukseen, jossa laitetaan jotain mömmöä ja silmälappu. Silmään oli tullut kynnenjälki, mutta eipä siitä kai mitään pysyviä haittoja ole jäänyt. Paitsi välillä siihen silmään alkaa koskea, mutta se ei välttämättä johdu siitä. Ehkä, ehkä ei.

Ja silloin kans teki kipeää kun potkasin pikkuvarpaan kaverin pihalaattaan ja verta tuli iloisesti. Sit kun kaveri meni hakee "laastaria" ja sit se toikin suolaa ja sit olikin tuskaa.
Ja toinen kans kaaduin snoukal grindiboxin alastulossa ja löin polvet suoraan jäiseen mäkeen. Sit luulin että molemmat polvet murtui mutta murtumien sijasta tuli tarpeettoman suuret mustelmat.

No, pienenä joskus kun olttiin ratsastamassa maastossa ja heppa heitti mut komeassa kaaressa selästään.
Viiteen minuuttiin ei pystynyt kunnolla hengittämään, ja kyljet oli kipeet monta viikkoa.
Mutta ei kai menny mitään poikki kun en lääkäriinkään mennyt.
Vieläkin toisinaan kylkiluu jotenkin jännästi naksahtaa ja on sitten kipeä koko päivän.

Ja kerran oli niin paha välikorvan (?) tulehdus, että en kahteen yöhön pystynyt nukkumaan.
Lääkäri määräsi niin kovat kipulääkkeet, että olin ihan sekaisin.
Tai ne lääkkeet oli jo määrätty mulle migreeniin, mutta käski ottaa tupla-annoksen.
Viikon olisi kirjoittanut sairaslomaa, mutta töihin menin seuraavana päivänä.

Koskaan ei mulla ole mennyt (kai) yhtään luuta poikki tai murtunut.
Ainakaan en ole huomannut.

Ainiin, pienenä velipoika tiputti jonkun rakennuslevyn mun varpaan päälle, seruaksena että kuukauteen en pystynyt kunnolla kävelemään, kun pottuvarpaan kynsi oli ihan musta.
Lopulta koko kynsi irtosi.

juu, aika pieniä sattumia.

Pikkuveli meinasi leikata peukalonpään irti saksilla. Taisimme nahista jonkin turhanpäiväisen paperin vuoksi jota hän oli leikkaamassa ja sitten hän painoi saksia. Kynsi lohkesi puoleksi ja mukavasti hurmettakin turskusi. Paremman puutteessa pyyhin sitten kättäni verhoihin :)

Toinen kerta taasen oli keväällä. Oli käynnissä ankara ropetus-sessio. Meillä oli sellainen lasinen noppapurkki, jonka suusta oli lohjennut pieni palanen. No, pitihän sitä keikkua tuolilla ja mennä nurin - käsi purkin päälle, peukalon juuresta mukava palanen irti. Kyytiä sairaalaan sai etsiä reippaan tunnin ajan, sairaalassa sitten istuskeltiin vaivaiset kolme tuntia. Jokin jänne siinä meni, peukalo ei enää kääntyile kunnolla.

-Kt

Muistinpas lisää.

Olin aika pieni ja oltiin just lähdössä mummolaan kylään, kun onnistuin vetämään auton oven rajusti kiinni samalla kun toinen käsi oli saranoiden puoleisen osan välissä.. aargh.

Monta kertaa tietenkin ilmat pihalle, pallo tullut mahaan yms

Oltiin laskettelemassa ja menin jyrkimmästä mäestä, koitin kääntyä heti alkukiihdytyksen jälkeen ja heitin pari volttia kierteellä.. suksi irtosi ja siteet katkes. Niskassa ja selässä vähän sattu mut ihme ettei enempää.

Kun pienenä sain betadiiniä tai sellasta kirvelevää puhdistusainetta suoraan syvään haavaan, tais olla polvessa tai jossain.

Pahin muisto joka tulee nyt mieleen on kuitenkin se, kun koitin pienellä polkupyörälläni vauhtiennätystä isossa alamäessä. Etupyörä rupes heilumaan hirveesti ja hetken päästä kierin keväistä märkää asfalttia pitkin alamäkeä alaspäin. Kylkeen ja käsiin tuli paljon haavoja ja ruhjeita.. oli isälle vähä selittämistä :P

no otetaan tapahtumat kolmen päivän takaa,

aamulla 7:15 menin ulos, siellä sitten liukastuin ja mursin ranteeni.
iltapäivällä 16:30 astuin bussista ulos ja liukastuin jälleen ja samalla halkaisin polvilumpiono.

Kun nivelsiteet meni jalasta! Siitä lähtien olen vältellyt liukkaiden ojien ylihyppimistä!! Hyvin kivuliasta!!

Varmaan kun joskus 12 vuotiaana menin jääkiekko maalin taakse ja sanoin kaverille että lämäse...joo, kiekko ohassa.

Varmaankin se sattui eniten kun tipun 2 metristä kalliota päin, silloin olin tokkurassa pari minuuttia, kirosin ja lähdin kävelemään kotiin.
Selkään koski ja käteen, mutta ei mitään mennyt poikki ja sattunut mitään vakavaa.

No eipä tule muuta mieleen kuin se että 3 vuotiaana kävelin pihalla...siellä oli lautoja joissa oli nauloja ja sit astuin vahingossa yhden naulan åäälle ja se meni jalasta läpi...hirveä kolo...hyih...huusin ja parkuin ja verta lensi...hyi jeesus...oksettaa kun muistelen sitä...

Roikuin pulkassa moottorikelkalla vedettäessä ja sopivasti lumikinoksesta lentäessä tipuin takapuolelleni asfalttiin n. 1,5 metrin korkeudesta. Outs..

Ei pitäisi harrastaa tälläisiä typeriä juttuja.