Molemmat ovat pelimaailmassa suuria sankareita, molempia rakastetaan, vihataan ja miljoonat konsolipelaajat ohjastavat heitä päivittäin TV-ruutujensä ääreltä. Mario saattaa olla maailman tunnetuin pelihahmo ja Link ei Legend of Zelda-pelien sankarina ole yhtään häntä vähäisempi. Kaikki Nintendofanit kautta aikain ovatkin kinastelleet asiasta, kumpi heistä on se parempi hahmo?

Väittely saattaa oikeiden henkilöiden seurassa olla erittäin hauskaa ja Nintendolla pelaavien keskuudessa tästä kysymyksestä nousee erittäin nopeasti huutomyrsky. Mielipiteet ovat tietenkin vain ja ainoastaan mielipiteitä...

Kysymys Marion ja Linkin paremmuudesta on erittäin kiperä. Mario oli olemassa aikaisemmin ja karismaattinen Italialainen putkimies on tähdittänyt valtavaa kasaa pelejä. Hahmossa on näiden lisäksi tiettyä charmia, jota vierivät vuodetkaan eivät pysty rapauttamaan. Link on seikkailupelin sankarina astetta moniulotteisempi hahmo; Linkin aivoituksista ja puheesta ilmenee sellaista, jota voi tulkita monella eri tavalla. Shigeru Miyamoto itse on sanonut, että Linkin sisäinen olemus on tärkeää, ei ulkonäkö.

Hullunkurisinta Linkin tapauksessa on se, ettei kyse ole yhdestä ja ainoasta hahmosta, vaan olemassa on erilaisia Linkin ilmenemismuotoja. Hahmo on tavallaan eräänlainen hyvän esitaistelija, joka ilmaantuu esille aina pahojen voimien saatua uuden yliotteen. On täysin selvää, että esimerkiksi A Link to the pastin, Ocarina of timen ja Wind Wakerin Linkit ovat erilaisia.

Haluan PP:n lukijoiden tuovan esille omia muistojaan näistä kahdesta hahmosta. Tässä omiani:

Mario: SNES:sin ja N64:n välissä en hankkinut mitään pelilaitetta, vaan odotin kiivaasti Nintendon uutta konetta ja sen mukana tulevaa Super Mario 64:ää. Avattuani konsolipaketin, työnnettyäni pelikasetin sisään ja painettuani virran päälle tunsin ajan pysähtyvän; Ohikiitävien sekuntien ajan huikean näköinen 3D Mario pongahti ruutuun ja veisteli ilmoille kuolemattoman "it is meeeee! Mariooo!!" repliikkinsä. Kuolematon hetki.

Link: Legend of Zelda: Ocarina of time on täynnä toinen toistaan kauniimpia hetkiä ja sellaisia muistoja, joita ei konsolipelien ääressä kovin usein saa. Pelin ilmestyessä olin yläasteen 7. luokalla ja hävettää tunnustaa että valutin ensimmäisen läpipeluukerran aikana kyyneleitä pariinkin eri otteeseen. Äänet, Linkin olemus ja saumaton kuvallinen ilotulitus saivat aikaan elämää suuremman tunteen, joka loi Linkin hahmosta ainakin minun silmissäni todella rakkaan. En tunnusta häpeäväni tunteenpurkaustani, sillä Ocarina of time on TARINA isolla Teellä. En ikinä unohda k.o peliä.

Olipa Nintendon tulevaisuuden kohtalona sitten konkurssi, ryhtyminen platform-tuottajaksi tai uuden yksinoikeusmonopolin rakennus, voi yhtiö olla tyytyväinen kuuluisiin pelihahmoihinsa ja sarjoihinsa. Nintendo on peliteollisuuden Disney, jonka parhaat päivät ovat toivottavasti vielä edessä. Ja sellaisten pelien kuten Legend of Zelda: Wind Waker, Metroid Prime ja Super Mario Sunshinen ääressä unohtuu sekin, että ohikiitävän hetken uskoi naapurin Pekan puhetta, joka leimasi Gamecuben sopivaksi koneeksi lastenlaatikolle.

Äh, jos nyt pakko on tehdä valinta niin ottaisin Linkin. Mutta ei Mario yhtään sen huonompi ole, tai jotain

noh mä sanosin linkin mut ei jaksas hirveesti perustella eikä mitään tollast.
mario on omalla tavalla vaan tullut rasittavaksi ku sille o luotu kalja maha=)
linkki on linkki ja toivon mukaan pysyy sellasena .piste.

Ohhoh. Se oli kaunista. Varmasti itse kullekin (itsellenikin) tuli melko haikea olo Ocarinan lopputekstien aikana.
Itse olen ehkä kuitenkin pitänyt Linkiä hieman kiinnostavampana hahmona, kuin Mariota, joka onkin enemmänkin käsite. Vähän niinkuin Mikki Hiiri. Mario on niinkuin maskotti. Onhan sekin mainio hahmo, ja tähdittää hyviä pelejä, mutta on liian käsite ollakseen ainakaan minun ylivoimainen suosikkini. Älkää ymmärtäkö väärin. Mario on LOISTAVA hahmo. Kaikkien niiden crashien, spyrojen, jakkien, dakstereiden ja muun sonnan seassa Mario on jotain elämää suurempaa!! Mariohan on kaiken alku! Merkittävämpi kuin Jeesus!!!! Mutta silti Link on hahmona kiinnostavampi. Minun mielestäni. Moi.

Lainaus:15.12.2003 will_ie kirjoitti:
Mario on niinkuin maskotti.

Puheessasi on vahva totuuden siemen. Mario on toisaalta tasoloikkapelien pääsankari ja näin ollen tämän ei välttämättä tarvitsekaan olla yhtä syvällinen ja moniulotteinen hahmo kuin roolipeleissä esiintyvät kollegansa. Mariolla on todellakin tietynlainen maskottiluonne, mikä ei kuitenkaan välttämättä ole ollenkaan huono asia.

Noh, Mario 64 oli ensimmäinen omistamani konsolipeli, joka ei koskaan pyyhkiydy silmistäni... Mutta, Oot:in seurassa olen viettänyt elämäni parhaat pelitunnit enkä ikinä voi unohtaa sitä tunnetta, kun lopputekstit vierivät ruudulle. Se oli todella haikea hetki.. Oot ei sisällä minkäänlaisia heikkouksia eikä suvantovaiheita, vaan on kaikkien aikojen paras peli (omasta mielestäni)! Se peli, jonka sitten joskus sanotaan yltävän Ocarinan tasolle, on todellakin hankinnan arvoinen! MM sitten vielä Oot:in jälkeen ikään kuin jatkoi tätä mahtavaa pelikokemusta neljällä temppelillä+ mahtavillä sivutehtävillä! WW taas käänsi aivan uuden luvun Zelda-pelien sarjassa ja sekin on aivan mahtava, mutta jää hieman liian lyhyeksi. Toivottavasti WW:n jatko-osa paikkaa tilnnetta..

Kuten siis jo ehkä arvaattekin, valintani on Link. Marionkin pelit ovat kyllä maailman parhaita tasoloikkia, mutta henkilökohtaisesti lempipeligenreni on juuri Zeldojen tapainen seikkailu, jossa on syvällinen juoni, paljon pelattavaa ja aivoja vaativia puzzleja! Jäädään nyt sitten odottelemaan WW:n jatko-osaa..

Samaa mieltä muiden kanssa. Mario on enemmän maskotti. Ei näitä voi suoraan verrata.

Linkin esiintyminen erilaisina perustuu käsittääkseni kaukoidässä vallalla olevaan sielunvaelluskäsitykseen. Linkin sielu siis uudestisyntyy eri sukupolvissa. Tämä on kaukoidässä aivan normaali ajatus, mutta ei tule länsimaalaiselle heti mieleen.

Hieman will_ie:tä siteeratakseni sanon, että Mario on pelien Mikki Hiiri ja Link se hieman suositumpi Aku Ankka. Ja kuten avatarikin kertoo, suosikkini näistä kahdesta on Link. Ensimmäinen konsolipelini oli kylläkin Mario Bros. mutta suurin ja mukaansatempaavin pelikomemus tuli OoT:in myötä. Mikään vastaantullt peli ei ole vielä yltänyt kyseisen pelin tasolle.

Ööh kyllä tuntuu että Mario on tunnetumpi kuin Link, mutta ite pidän enemmän Mikki Hiirestä ja Linkistä.

Tämä todellakin toi muistot mieleen kummastakin (Mario 64 ja Zelda: OoT) pelistä, kerrassaan hieno teksti. Kysymykseen en kyllä voi vastata.

Hahmoista en osaa sanoa että kumpi mielestäni on parempi, mutta pelien osalta asia on selvä. Kaikki Mario-pelit (Nintendon itse tekemät) ovat aivan uskomattomia, ja niihin liittyy valtavasti hyviä muistoja ja tunne-arvoa. SMB oli ensimmäinen koskaan pelaamani videopeli ja Mario 64 on ehkä edelleen mahtavin pelikokemus mitä olen kokenut. Zelda-pelit taas eivät ole iskeneet. OoT oli ihan jees, mutta GBC:n Links Awakening DX:ää en jaksanut pelata edes läpi. SNES:sille aikoinaan vuokraamani A Link to the Past ei myöskään jaksanut kiinnostaa.

Eli Mario.

Olisi todella hauska tietää, kuinka moni pelaaja oikeasti piti Nintendon päätöksestä muuttaa Legend of Zelda-pelien graafista ilmettä piirroselokuvamaisemmaksi. Suuri osa Zelda-faneista on vuosien saatossa kasvanut (ainakin fyysisesti ) aikuisiksi ja niin ollen he kenties vaativat peleiltään erilaisia asioita kuin lapsena. Wind Wakerin nostattama häly oli lopullisen tuotteen laatuun verraten turhaa, mutta ei kuitenkaan täysin aiheetonta. Moniko voi rehellisesti sanoa, ettei tuntenut pettymystä nähdessään ensimmäiset "oikeat" pelikuvat Wind Wakerista. Varsinkin kun 2001 Spaceworld messuilla esiteltiin huikea, realistista Linkkiä kuvannut demo, jolla todisteltiin kuution kykyjä hyvänä pelilaitteena.

Marion suunnittelussa taas tehtiin aikoinaan sellaisia kompromisseja, että ne näkyvät kyseisestä hahmosta vielä tänäkin päivänä. 80-luvun alkupuolella pelihahmon hiuksien tarkka kuvaaminen oli mahdotonta, sillä aina Shigerun yritettyä sitä lopputuloksesta sukeutui pelkkää sekaista pikselituhnua. Miyamoto piirsi kekseliäänä miehenä Mariolle lakin ja piilotti näin ollen hahmon hiukset sen alle. Myös viiksillä on oma huvittava tarinansa; ne tehtiin erottamaan nenä ja suu toisistaan.

Kaikkihan varmaan tietävät Marion syntyperän, eli miten Nintendo sai idean ja nimen hahmolleeen, eli ei siitä sen enempää.

Onhan se Mario itse Nintendon maskotti, mutta Zelda-pelit ovat ainakin minulle lähenpänä sydäntä. Molemmat pelit kuitenkin oman genrensä parhaimmistoa.

Tobias: Kun näin nuo kuvat ensimmäisen kerran, niin olin aika järkyttynyt. Kuvissa peli näytti yksinkertaisesti surkealta. Mutta sitten kun näin ensimmäisen kerran liikkuvaa kuvaa uudesta Zeldasta, olin täysin myyty mies ja siitä hetkestä tiesin, että Shigeru oli jälleen kerraan tehnyt oikean ratkaisun. Ei ehkä pelimyynnin kannalta, mutta en usko että "realistisesta Zeldasta" olisi tullut samanlaista klassista Zelda-fiilistä. Zeldat eivät ole realistia, eivät ole koskaan olleet.

Lainaus:16.12.2003 TheJussi kirjoitti:
mutta en usko että "realistisesta Zeldasta" olisi tullut samanlaista klassista Zelda-fiilistä.

Wind Waker oli yksinkertaisesti sen tyylinen peli, ettei täysin realistinen ulkoasu olisi siihen kovin hyvin sopinut. Pelaaja lehteä lainatakseni: "Link ohjaa puhuvaa venettä matkatessaan saarelta toiselle, tuntuisiko peli silloin oikealta vaikka grafiikka olisi realistista" Gamecuben Zelda onkin omassa värikkyydessään kuin henkiinherännyt piirretty; satu, jonka ei toivoisi koskaan loppuvan.

Wind Waker on muuten mielestäni hyvä osoitus siitä, ettei Nintendo välttämättä ajattele ensimmäisenä sitä, myykö peli yhdeksän vai kymmenen miljoonaa. WW olisi saattanut (Tämä on tosin melkoista spekulaatiota) myydä ainakin tuplaten realistisilla grafiikoilla varustettuna, koska Cell-shading tyyli ajoi väistämättä ainakin osan Amerikkalaispelaajista pois Celdan äärestä.

NGC-magazinea jälleen lainatakseni:
"This is as close as art and games have been yet".

Itse en oikein pitänyt CellShading-ratkaisusta ennen kuin pääsin pelaamaan itse peliä! Sen jälkeen olin aivan myyty! Kuten useimmissa peleissä, grafiikkaan tottuu eikä siihen kiinnitä mitään huomiota, mutta WW jaksaa yhä uudestaan ja uudestaan hämmästyttää hienoilla erikoistehoisteillaan..

Lainaus:16.12.2003 Tobias_Bjarneby kirjoitti:
Wind Waker on muuten mielestäni hyvä osoitus siitä, ettei Nintendo välttämättä ajattele ensimmäisenä sitä, myykö peli yhdeksän vai kymmenen miljoonaa. WW olisi saattanut (Tämä on tosin melkoista spekulaatiota) myydä ainakin tuplaten realistisilla grafiikoilla varustettuna, koska Cell-shading tyyli ajoi väistämättä ainakin osan Amerikkalaispelaajista pois Celdan äärestä.

Itse asiassa Wind Waker nousi amerikassa kaikista eniten ennakkovaratuksi peliksi Ocarin of Timen paikalle ja pitää tuota paikkaa edelleen. Suurin syy varmaankin tuohon on "vain ennakkovaraajille zelda bonus disc!" -kampanja. En nyt löytänyt yhtään sivua jolla olisi listattu kaikkien aikojen parhaiten myydyt pelit.

Täällä onkin kerrottu jo, että Mario on Nintendon maskotti jne. Link on ehkäpä lähempänä sydäntä kuitenkin.

Itse pidin Cel Shading-ratkaisusta aika paljon. Nykyään, jos pelissä kuin pelissä on Cel, se herättää mielenkiinnon. Itsekin olin tosin kuvavaiheessa epäileväinen.

Kuten olen jo aikaisemmin sanonut, kuuluin itsekin niihin jotka alunperin tuomitsivat Wind Wakerin. Ja tietenkin minäkin rakastin peliä ja ihmettelin miten saatoinkaan tuomita pelin kuvien perusteella. Mutta ei sitä enempää.

Mario on ollut seuranani jo niin kauan, että hänen arvovaltaansa on turha tulla kyseenalaistamaan . Super Mario World oli ensimmäinen videopelini, joten se on jäänyt todella hyvin mieleen. Toinen erittäin rakas Mario-peli on Super Mario 64. Voiko joku muka väittää ettei ihastunut täysin Marion siirtymisestä 3d-maailmaan? Super Mario Kart on se peli, jota olen pelannut elämäni aikan eniten, mutta siinä tuo mukava putkimies ei ollut niin suuressa roolissa. Tietenkin kaikki omistamani Mario-pelit ovat olleet hyviä, mutta eiköhän nämä riitä nyt alkuun.

Linkiin tutustuin vasta Ocarina of Timen myötä. Ja lempipelinäni peli pysyy edelleen. Peli tarjosi niin monia hienoja hetkiä että voivoi....OoT on enemmän kuin hieno videopeli. Sama koskee myös sen seuraajia, MajoraŽs Maskia ja Wind Wakeria jotka olivat monilta seikoiltaan Ocariinaa parempiakin, mutta OoT on luonnollisesti jäänyt vahvimmin mieleen.

Kuten monet ovat jo sanoneetkin, niin Link on hahmona monipuolisempi jo ihan vain edustamansa pelityypin ansiosta.
On muuten silti aikamoinen saavutus ettei Linkiä olla pistetty puhumaan vaikka videopelit nykyään tulvivatkin dialogia. Mariokin haastelee juuri tarpeeksi, legendaariset huudahdukset ovat hyviä mutta kunnon dialogit olisivat suuri virhe.

Molemmat ovat siis hyviä hahmoja, mutta ehkä Link on hiukan parempi.

Molemmat veikkoset ovat viihdyttäneet ja tarjonneet hienoja hetkiä jo kauan aikaa, ja toivottavasti suhde pysyy tällaisena .

Mario on edelleen parhaan 2D- ja 3D-tasohyppelyn tähtenä SMB3:ssa ja Mario 64:ssa. Onhan Mario myös seikkaillut näissä omaa nimeään kantavissa urheilu-, ajo- ja roolipeleissä, joista ainakin Super Mario Kart, Super Mario RPG, Mario Golf (GBC, N64), Mario Tennis (GBC, N64), Paper Mario, Mario Kart 64, Mario Kart: SC ja Mario Kart: DD muistuvat mieleen laadukkaina peleinä.

Link taas on päähahmona omasta mielestäni yhdessä kaikkien aikojen parhaimmassa pelisarjassa, josta etenkin Ocarina of Time ja Majora's Mask olivat minulle niin mahtavia pelikokemuksia, ettei siihen kovinkaan moni peli ole yltänyt.

Mutta vaikka Mario ja Link seikkailevat mahtavissa peleissä, kummastakaan en oikein välitä hahmona. Eivät he huonoja hahmoja ole, mutta pidän monesta pelihahmosta paljon enemmän, kumpikaan ei vain oikein iske. Mutta jos nyt pitäisi parempi valita, sanoisin Link.

Ja tuosta WW:n Cel-Shadingista, niin minä ainakin pidin siitä todella paljon. Itsekkin olin kyllä aluksi pettynyt sen SpaceWorld 2001 Link vs. Ganondorf-videon jälkeen, missä oli realistisemmat grafiikat N64:n Zeldojen tyyliin, kun WindWakerin Cel-Shading tyyli paljastettiin. Mutta kun WW:sta kuvia ja videoita katselin, alkoivat ne tuntua kerta kerralta vain hienommilta ja sitten itse pelissä Cel-Shading toikin aivan mahtavan taianomaisen vivahteen peliin.

Kun näin ensimmäiset kuvat wwstä hyppäsin tuolistani 3 metriä ilmaan ja ajattelin että mitä ne hullut ovat menneet tekemään Zeldalle, mutta kuten moni muukin, tajusin hetken päästä grafiikan hienoudet. Ja tuloshan oli tietysti loistava, ja celshading toimi mainiosti.

Sainpahan minäkin osaltani jauhaa jo sata kertaa sanottuja itsestäänselvyyksiä.

Tuli muuten enemmänkin juttua mieleen puhuttaessa Zeldan täysin olemattomasta ääninäyttelystä. Asiahan on niin, että lopputuloksen mennessä pieleen se voisi tehdä Linkistä todella ärsyttävän hahmon. Meillä jokaisella on varmasti päässämme kuva siitä millainen ääni vihreänuttuisella sankarilla on, ja ne eronnevat toisistaan melko selkeästi. Nintendo on siis tehnyt viisaaksi ja sisäistänyt, että jokaisen miellyttäminen tässä asiassa on sula mahdottomuus.

Mutta millainen voice Linkillä sitten mielestänne on? kimittävä, vastuuntoinen, mahtipontinen vai syrjäänvetäytyvän rauhallinen? Oman mieleni sopukoissa olen ymmärtänyt Linkin aina melko rauhalliseksi hahmoksi, joka ei turhia puhu vaan osoittaa teoillaan asioiden oikean laidan. Mitä sitä pulisemaan kun pelastettavana on prinsessa ja puoli valtakuntaa!

Vähän asian vierestä; Moniko teistä on pelannut Final Fantasy 10-peliä ja verrannut sitä äänipuolella edellisiin? FF10:n ääninäyttely ei omasta mielestäni ole hirveää muttei myöskään loistavaa. Niin realistisesti toteutettuun peliin se sopii erittäin hyvin.

Lainaus:16.12.2003 Tobias_Bjarneby kirjoitti:
Mutta millainen voice Linkillä sitten mielestänne on? kimittävä, vastuuntoinen, mahtipontinen vai syrjäänvetäytyvän rauhallinen? Oman mieleni sopukoissa olen ymmärtänyt Linkin aina melko rauhalliseksi hahmoksi, joka ei turhia puhu vaan osoittaa teoillaan asioiden oikean laidan. Mitä sitä pulisemaan kun pelastettavana on prinsessa ja puoli valtakuntaa!

Vähän asian vierestä; Moniko teistä on pelannut Final Fantasy 10-peliä ja verrannut sitä äänipuolella edellisiin? FF10:n ääninäyttely ei omasta mielestäni ole hirveää muttei myöskään loistavaa. Niin realistisesti toteutettuun peliin se sopii erittäin hyvin.

No Linkin äänen olen ajatellut vähän samantyyliseksi kuin mitäse nytkin ääntelee

Ja omistin kerran tuon FF X:n ja mielestäni ääninäyttely oli osittain hirveää ja välillä ampui aivan liikaa yli, maininnan arvoinen kohtaus on kun Tidus ja Yuna nauraa yhdessä (aivan kammottavan tekopyhää naurua, hui stna!).

Lainaus:16.12.2003 TruPlaya kirjoitti:
maininnan arvoinen kohtaus on kun Tidus ja Yuna nauraa yhdessä (aivan kammottavan tekopyhää naurua, hui stna!).

Arvaa muuten millainen oli ensikosketukseni tähän peliin? Menin kaverini luo käymään ja hän pelasi juuri FF10:a, missä oli menossa juuri tuo mainitsemasi naurukohtaus Sanomattakin selvää, etten saanut kovinkaan hyvää kuvaa pelin ääninäyttelystä. Olihan se räkätys aika tarttuvaa, vaikka kuulostikin pahasti teeskennellyltä.

Noh, virheist oppii ja kokemust karttuu. Näin se asia on SquareEnixilläkin.

Kiitos ensin keskustelun aloittajalle loistavasta aiheiden lisäämisestä ja johdattelusta.

Asiaan.

Ocarina of Timen luettelen oikeastaan edelleen parhaaksi peliksi, vaikka graafinen ilme ja toimivuus ei enää nykyään niin houkuttelisikaan pelaamisen aloittamista. Tarina on tosiaan uskomaton, uskomattoman ja haikean musiikin säestämänä, jota ei voi unohtaa. Jo riittää haikeus. . Mielestäni linkille sopii juuri sellainen arka ja pehmeä ääni, kyllä siitä puhetta saisi. Ei liian korkea, kuitenkaan tiedätte varmaan minkälaisen parahduksen Link päästä heti sen jälkeen kun hyppää kielekkeeltä alas tai kun saa pienestä vihollisen iskusta. Ääni on jo täydellinen, vaikkei Linkkiä kovasti ollakkaan laitettu puhumaan vielä. Se kyllä olisikin aika vaikeaa, mutta luulen että Nintendo tekisi täässäkin tapaukseessa loistavan ratkaisun. Ei, Link ei ole puhelias ja niin onkin hyvä.

WindWakerin suhteen aivan sama juttu, ensin kauhuissaan sitten haltioissaan, Shigeru osaa hommansa.

Niin tosiaan olen tässä höpöttänyt Linkistä... Mariosta ei voi olla pitämättä. Mario on hassu, mutta Link on parempi.

Kyllähän minäkin tuon FFX:n taannoin PS2:lla omistin ja täytyy sanoa, että kyllä on ääninäyttelyssä epäonnistuttu, se vaihteli aina huonon ja todella huono välillä. Muutenkin X on ylivoimaisesti huonoin Final Fantasy mitä olen pelannut, on laskenut tuo FF:n taso muuten aika rajusti VII:n jälkeen. VII oli vielä mahtava RPG, mutta sitten VIII, IX ja X olivatkin jo aika peruspelejä, jotka eivät sytyttäneet millään.

Yleinen mielipide onkin, että FF7:n jälkeen sarjan taso laski selvästi. Menee ehkä vähän offtopiccaamiseksi, mutta oma suosikkini sarjasta on FF4, jonka jälkeen tulevat osat yhdeksän ja kuusi. Keskiaikainen toteutus puri ainakin minuun paljon paremmin kuin FF8:n scifityyli. Siinä pelissä oli kuitenkin mielestäni todella onnistuneet hahmot, varsinkin alati murjottava Squall jäi hyvin mieleeni! Tykkään siis enemmän satumaisesta toteutuksesta, mitä Gamecuben tuleva Crystal Cronicles edustaa. Siinä peli, jota todella odotan.