Mikä oli hirveintä/pelottavinta/kivuliainta, mitä jouduit kokemaan sairaalassa ollessasi? Minusta kivuliainta oli se, kun minulla juuri ennen kesäloman alkua murtui vasemman käden pikkurilli ja sitä jouduttiin tutkimaan, kuvaamaan ja lopuksi siihen pistettiin lasta. Melkein porua väänsin, kun ne sairaanhoitajat ja lääkärit rassasivat murtunutta sormeani!
Se murtui liikuntatunnilla pelatessamme koripalloa ja nykyään en uskalla osallistua niin aktiivisesti siihen peliin.

Kauhein kokekumukseni on verinätteen ottaminen.

Syntymäni on pakko olla kauhein, koska se on ainoa.

Lainaus:17.01.2004 g-unit kirjoitti:
Kauhein kokekumukseni on verinätteen ottaminen.

Juu, tuo on aika ikävää. Minulta otettiin verinäyte neljästä sormesta sekä tosta... mikä hemmetti toi nyt on. No tosta keskeltä kättä, josta käsi niinku taittuu. Sitten niiden välillä piti odotella. Meinasin pyörtyillä vikoissa näytteiden ottamisissa. Jos veren luovuttaminen on yhtä kamalan tuntuista niin jääpi tekemättä vaikka kuinka hyvällä tuulella olisinkin.

Muuten minulla ei ole ollut edes mitään kamalia tapaturmia, jonka takia olisin joutunut sairaalaan asti.

Mjaa, sokerirasite ei ole mikään "Hip-hip-hurraa" kokemus. Kolme verikoetta suonesta tunnin aikana (plus yksi joka otettiin juuri ennen sellaisen 0,5l sokeriliemen litkimisen jälkeen). Viimeisellä kerralla meinasi jo kyynel lennähtää (minulla on verrattain korkea kipukynnys, solisluun murtuessa kylmän viileästi sairaalaan sellaisella "älä edes kysy" ilmeellä varustettuna).

Myöskään suoraan klyyvarista rään imeminen sellaisilla kivoilla letkuilla tai tulehtuneen välikorvan kalvon puhkaisu (tai whatever, siitä on jo niin kauan ettei muista) eivät olleet mitään kokemuksia, joita tekisi mieli muistella vanhoilla päivillään.

Erityisen jännää ei ole myöskään istua sairaalassa verisen toppatakin kanssa ja pää tilkittynä ihmetellä asioita tyyliin: "Mikä päivä tänää, mitä ihmehettä mä täällä teen ja mitähä on tapahtunu ja mihnä?".

Se varmaa ku mulla oli paha poskiontelontulehdus... Sairaalassa piti odottaa, että pääsisi vastaanotolle 2½ tuntia. Sitten ku pääsin sinne minut punkteerattiin pariin otteeseen eikä tuottanut tulosta, joten jouduin suoraan osastolle (mikä lie). Vähän ajan päästä pääsin suoraan leikattavaksi... Sitten jouduin pari yötä viettämään sairaalassa ja ei ollu kivaa..

Vielä siitä punkteeraamisesta, että se sattu aivan helvetisti ja silloin ku ne tehtiin olin aika pieni (joku 10v.)

Ei oo mitään kauheita kokemuksia, tai en ainakaan muista.
Tuli mielee tosta JummYn pitkästä odottelusta, että kerran pienenä olin sairaalan jonossa ja olin itkenyt siinä odotushuoneessa jotain 15 minuuttia putkeen kuin viimeistä päivää, niin hoitajat ottivat minut jonon ohi ja säästin jotain about tunnin jonottelun muhahah

noh tässäpä minun kauheimpani...

oli joku poskiontelo tulehdus ja jouduin odottamaan 2 ja puoli tuntia.
Kun jalkaani puudutettiin niin lääkäri änki semmosen 10cm pitkän neulan jalkani sisälle, noh ei siinä vielä mitään muttakun se rupesi sitten sitä siellä pyörittelemään niin AI *******!!! .

Minusta verinäytteen ottaminen ei satu persettäkään

Kauhein on varmaan ku oon ollu kk letkuissa joista 2 viikkoo teholla..Puhua ei voinu ja kuseakki piti siihen ihme katetriin..Viittomakieli kehitty kyl aika hyväksi ku äidille yritti kommunikoida. Puhuminen taas tuotti vaikeuksia kun pääsin sairaalasta veks..

Räänimemiset semmosilla kivoilla letkuilla ja verikokeiden jatkuminen ottaminen ei tuunu missään ku tehty niin monta kertaa jo..

Pari vuotta sitten jalassani oli aika paha rasitusvamma, enkä pystynyt kunnolla kävelemään.
-> jouduin olemaan sairaalassa muutaman päivän.

Ei se niin kamalaa ollut, mutta aika pe*seestä vaan istua ja katsoa tv:tä neljä päivää.

kun jouduin leikkaukseen 6 vuotis synttäreilläni. olin telonut nilkkani jossain ja ihon alle valui jännetupen nestettä joka piti poistaa.

Mut on punkteerattu kahesti. Jos ei oikeesti oo jotai vikana siellä ni se ei satu yhtään. Se puudutetaa ja sit keppi kallon läpi. Oli hauskaa xD

Varmaan kun oli varvas jotain murtunu, piti sitten sinne sairaalaan änkeä. Siellä joku vanha kurppa päätti alkaa väännellä sitä varvasta kuin viimeistä päivää. Kysy vielä "Sattuuko tämä?" ja vääntää varvasta suunnilleen 90 astetta.

(Hammas)lääkärissä lääkäri päätti työntää puudutusneulan kitalakeen sellaset viisi kertaa. Ei hirveän hubaa tehnyt.


-edit- muutamaan päivään konetta käyttäny ja nekin ollu irkissä, jossa valitetaan kun kirjoitan kirjakieltä. Siksi tämä hiukan normaalia karkeempia kielenkäyttö á la curbba.

Top 3:
-Keskari meni poikki ja sairaalassa sanottiin että sormi ei ole poikki. Sitten jouduin olemaan 7 päivää kipeällä keskarilla koulussa kaikilla liikunta tunneillaja jne. kipeällä sormella. sitten soitettiin terveyskeskuksesta että "Sinulla olikin sormi poikki" voi ***** ku vitutti.

-3 tuntia terveyskeskuksessa odottaminen Syy: unohtaminen

-Hemoklobiini testi.

Kai se oli sillon kun 6vuotta sitten ajelin crossi pyörällä tietysti lenkkarailla ja jalka tökkäs kantoon mikä oli piiloutunut ruohinkon sekaan. No lähti sitten pottuvarvas irti. Kun jalka siihen ladittaessa osu. Se killu siinä parin nahan palan avulla. Sitten siinä istuskelin tunninverran kun mutsia venailin. Kipu oli aika mahtava! No ajettiin sitten terveyskeskukseen ja sielä joutu venailemaan n.2 tuntia. Myöhemmin selvisi että lääkärit oli tauolla! No 2 tuntia meni ja sitten ne ilmotti että päivystävä lääkäri oli lähtenyt 5min sitten. No saatiin lähete hyvinkään arvauskeskukseen. matkassa meni taas tunti. No päästiin sinne ja jouduin venailemaan röntgeniin pääsyä 3 tuntia. Siis vieläkään ei kipulääkitysta annettu. siinä kattelin telkkaria jalka pyöritettynä paperiin ja verta tippui lattialle. Vihdoin pääsi kuvaukseen sen jälkeen meni vielä 2tuntia että pääsi operoitavaks. Sain sitten vasta sain puudutuksen ja jalka leikattiin.

Eli yhteensä 10 tuntia ilman särkylääkkeitä! nuosipaha kipukynnys

Ei mulla ainakaan sattunut yhtään tuo verikoe.

"Minulla on verrattain korkea kipukynnys, solisluun murtuessa kylmän viileästi sairaalaan sellaisella "älä edes kysy" ilmeellä varustettuna."

Eipä taida toi solisluun murtuminen pahasti tuntua, kun kaverikin kaatui kevarilla ja solisluu murtui, niin sanoi ettei ollut tuntenut kipua.

Lainaus:17.01.2004 jeespox kirjoitti:
Eipä taida toi solisluun murtuminen pahasti tuntua, kun kaverikin kaatui kevarilla ja solisluu murtui, niin sanoi ettei ollut tuntenut kipua.

Riippuu tilanteesta. Itse putosin sellaisesta keinusta kiven päälle ja voin sanoa, että pahuksenomaisesti sattui, kuului vain semmoinen ihanan terävä rasahdus ja hirveä muljahdus olkapäässä ja voila.

1 Ainoan kerran vain. Olin verikokeessa. Siellä oli joku harjoittelija tms. Pisti piikin kyynärvarteen, ja sanoi "voi voi eihän täältä edes tule verta". ajattelin vain että voisi pahemminkin olla. Sitten se alkaa taivuttelemaan piikkiä joka suuntaan. Käsi mustelmilla viikkoja. Grrreat.

mul on varmaa se ku olin viikon sairaalassa (en jaxa kertoo syytä, jos jotai kiinnostaa voi kysyy), veri näytteitä otettii sovmista joku 3-5 päivässä. Ekat kaks päivää en juonu ja syöny mitää, kolmas päivä jotai vellii, sit vihdoin sai jotai "kunnon" ruokaa.

Sähköinen hermoratatesti, sillä siinä annettiin sähköiskuja ja katsottiin että kuinka nopeasti se kulkee hermoratoja pitkin.

Itselläni pahin on tikit peukalon juureen (kaaduin kylmän grillin ritilään)
Se tapahtui melkeen 3 vuotta sitten ja tikit näkyy edelleen selvästi.

Mä en oo ollu koskaan sairaalassa, eikä mulla oo mitään murtunu koskaan. Ainoat kerrat olen ollut arvauskeskuksessa jonkun pienen jutun takia. Kaikista karmein oli ehkä toi varvas homma.

Jäätyäni auton alle vietiin röntgeniin, kuljeteltiin pyörätuolissa ympäri sairaalaa. Itsekin aloin siinä jo pelästymään, piti kuitenkin lähteä Kreikkaan parin viikon kuluttua siitä. Noo, ei siinä mitään. Ei vain voinut viikkoon kävellä sen vertaa, että olisin voinut portaat mennä alas asti, saati sitten kouluun. Se on varmaankin pahin kokemukseni.

Lainaus:17.01.2004 Keefa kirjoitti:
Jäätyäni auton alle vietiin röntgeniin, kuljeteltiin pyörätuolissa ympäri sairaalaa. Itsekin aloin siinä jo pelästymään, piti kuitenkin lähteä Kreikkaan parin viikon kuluttua siitä. Noo, ei siinä mitään. Ei vain voinut viikkoon kävellä sen vertaa, että olisin voinut portaat mennä alas asti, saati sitten kouluun. Se on varmaankin pahin kokemukseni.

Mun kaveri jäi auton alle. Siinä samalla jäi 2 tyyppiä myös, yksi selvisi hyvin mustelmia, toinen kuoli, ja kolmas joutu tyks:n, mutta nyt on jo ollut yli vuoden kunnossa.

voisihan sitä lisätä viele toisen lekuri kokemusta

ala-asteella keinuin kesieni varassa pulpettien välissä kun jalka osui pulpetin alaruenaan joka leikkasi varpaan väliin haavan (ei saanut pitää kenkiä luokassa) siitä sitten yhdellä jalalla pomppimaan terkkarin luo joka lähti viemään minua terveyskeskukseen jossa lekuri tökki puudutus ainetta heiman liikaa koska jalka oli vielä sinä iltana tunnoton. sain viisi tikkiä varpaan väliin.

minä en ole koskaan murtanut yhtään luutani mutta eri asteisia haavoja on ollut yhteensä 17 tikin verran 2 tikkiä pakolliseen otsahaavaan, 7 nilkkaan, 5 varpaan väliin ja 2 käsivarteen veitsellä sohimisesta + 1 palohaava hellasta.