Kaikkihan me tiedämme kahvin. "M'oomma suamalaisii notta silleennii.."
Hienostuneisiin kuuluu kahvin hörppiminen aina ja mahdollisimman äänekkäästi - mm. saksmannit tuijottivat hilpeää seuruettamme varsin kyyläävästi kun kirjaimellisesti hörppäsimme kahvit ja hotkimme makkarat - sekä makkaran mutustelu, ja sinapilla kiitos.

Itse löysin kahvin - tai pikemminkin kahvi löysi itsensä meikäläisen verkkareilta erään yllätyksellisen tapahtumaketjun loppusilauksena - vuonna 2002. Koska kyseisen, enemmän hohdokkaan tilanteen, aiemmat vaiheet oli jo ryssitty mm. verkkareihin pukeutumisella, takkutukalla sekä sopimattomalla krapulalla, päätinkin yrittää tilannetta edes hieman kohottaa parilla mojovalla vitsillä.
Mikään ei tepsinyt, joten epätoivoisena ja järkyttävien hermopaineiden alla silmäni nauliutuivat kahvipannuun. Siitä sitten hörppäsin aimo kupillisen kaffeeta ja koska enemmän tutussa seurassa olin - ts. sukulaiset - olivat muut hieman äimän käkenä, minut kun tunnettiin nimenomaan siitä, että tapasin inhota kahvia.
Tilanne siis selvisi ja jää suli, verkkarit tosin kehotettiin vaihtamaan.

Tuosta päivästä lähtien olenkin hörppinyt kahvia aina, missä tahansa ja koska vain. Esimerkkinä saksalaisen yökahvilan erään paikallisen - ja joskin humaltuneen - motoristijengin viereisessä pöydässä. Isot miehet nahkahousuissaan esittivät muutamia tökeröllä britannialla esitettyjä loukkauksia kahvinjuonnistamme niin, että liuhuparta liehui (ikävä kyllä herrojen ystävällisen panotarjouksen kävi esittämässä porukan kännisin käki, joka otti asiakseen jäädä nukkumaan pöytämme alle).

Kuinka Das Kahvi löysi teidät ja onko tämä kaunis ja ihannoitava suhde jatkunut? Capuccino, latte vai Presidentti? Seurassa vai ilman? Hyve vai pahe? Juotko kahvia?

en juo enkä tule juomaankaan

Tulipas sieltä tyylikästä tekstiä. Omasta mielestäni kahvi on ehdoton pahe, mutta siitä huolimatta hörppäilen sitä silloin tällöin, harvemmin omasta aloitteesta.

Pienehkön virkistymisen lisäksi se tuo mukanaan epämiellyttävän olon. Kädet tärisevät jne.

Kahvin ihanaan aromiin iskin silmäni rippileirillä. Ei siitä olisi selvinnyt hengissä ilman kofeiinia. Muutaman tunnin yöunet ja jeesustelua roppakaupalla.

Sen jälkeen jäänyt vain tavaksi. Kahvia voi juoda melkein missä vain, melkein milloin vain!

Pitkään olin minäkin Härmän Heroiinia onnistunut välttelemään, mutta isku tulikin takavasemmalta silloin, kun sitä vähiten odotti. Töissä nimittäin kerkesin kahvipaussilla jo lastaamaan tiskin suurimman pullan, ja palanpainikettakin olisi tietenkin tarvinnut. Vaihtoehdot olivat pillimehu (kyljessä luonnollisesti ylipositiivisella naamataululla varustettu vadelma) ja kahvi. Pillimehun ryystämisestä olisi aivan varmasti kuullut vähintään kuukauden työkavereilta. Eli ei siinä auttanut muu, kuin ottaa iso kuppi sumppia, johon tosin piti lurauttaa melkein puolet maitoa.

Pahaa oli kahvi; palasin takaisin tuttuun ja turvalliseen pillimehuun. Silti nykyään uppoaa kahvia tasaisin väliajoin.

Aah... Kahvi tuo jumalten juoma, mikä ihana nautunto on juoda lämmintä ja virkistävää kermaista cappicinoa.
Siis juon.
Kahvissa on noin 2% kofeiinia joka laajentaa veri suonia, tihentää sydämmen lyöntejä ja nopeuttaa aivotoimintaa.
Mutta liika kahvi on pahasta, ja kylmä kahvi kangistaa tai kaunistaa ihan miten vaan mutta se on ka-ma-laa.

oonkohan mä jotenkin outo, mutta mun mielestä kylmä kahvi on parempaa kun lämmin

Tulihan sitä kahvia kerran juotua aika paljon mutta kun pitää pitkän tauon niin ei ala enää maistumaan.

Juon kahvia, mutta aika harvoin. Yleensä sitä tulee juotua juhlissa ja jos kylässä käydessä tarjotaan, ei muuten.

Ilman kahvia en selviäsi. Olen juonut kahvia jostain nelos luokasta asti.

En juo kahvia

Jep, kyllähän se kahvi maar maistuu, ja vallan hyvin maistuukin. Taisin kahviin tutustua ensi kerran joskus 6 luokalla mutta ei se silloin niin iskenyt. Vasta ammattikoulussa tutustuin tähän nautintoon, ja ihan vain sen takia koska kaveritkin joivat niin pitihän se seuraksi sitten ottaa...ja ikäväkseni jäinkin sitten koukkuun siihen mutta enpä kyllä paljoa kadu .

Tuleehan sitä aika paljon juotua, lähinnä seuran vuoksi

Ihme jeesustelua täällä , Kahvia juon ja olen juonut niin kauan kuin jaksan muistaa, todella nuoresta asti. Mitään haittavaikutuksia ei ole, ja ihan tavallisena juomana kahvia pidän. Jostain 4 vuotiaasta asti olen kahvia juonut, ihan tosi.

Muistaakseni opettelin juomaan kahvia joskus pikkupoikana mummon luona. Nyt olen juonut kahvia jo lähemmäs kymmenen vuotta.

Aamulla kahvi on ihan "must". Päiväkahveja juon harvemmin. Ja tietysti juhlissa/kylässä tulee aina juotua kuppi kuumaa.

Vain MieItse pystyy tekemään simppelistä kyselystä romaanin pituisen tekstin.

Itse asiaan, kahvia juon toisinaan, mutta se ei ole vielä "löytänyt" minut.

- Grazy

Kyllä, juon kahvia. Ja aika pitkään olen juonut. Alotin jossain viiden vanhana isompien sisarien vanavedessä ja kohta tuota ihanaa ainetta on tullut lipitettyä 15 vuotta. Ei ehkä terveellistä, mutta kun en juo enkä polta, niin hittovie kahvikuppiani ette saa.

Menee helposti aamusta kolmekuppia ihan lämmittelynä. Päivän mittaan tulee lipitettyä aika paljon.

On käynyt mielessä, että voi mahdollisesti olla pieni kofeiini riippuvuus.

Tuo mieitsen teksti oli kyllä virkistävää tähän "PELAAX GS?x)))))" aiheiden joukkoon. Ja kyllä! juon kahvia. itseasiassa olen menossa juuri keittämään pannullisen tuota jumalten juomaa.
Ensimmäisen kerran join kahvia heinäpellolla aikoja sitten ukin kanssa. kun olin juonut ensimmäisen kupin huomasin istuvani pienen muurahais keon päällä. aurinko paistoi ja elämä oli ihanaa. Nyt ukki on kuollut ja asun betonitalojen keskellä kaupungissa. mutta kahvi muistuttaa että joskus olin ukin ja mummon kanssa pellolla juomassa kahvia ja hätistelemässä muurahaisia pois housuistani. :)

Sillointällöin.

Juon kahvia, mutta koitan pitää sen aisoissa etten saa siitä addiktiota ja päänsärkyä.

heh hyvä kirjotus..

itsellä ei kyl ole tapana juoda kahvia enkä usko että tulen koskaan juomaanka, teetä sillon tällön ehkä

Minut ''herra juhlamokka'' löysi vasta vuosi sitten (siihen asti olin inhonnut kahvia...johtu varmaan siitä etten ollut liiemmin sitä juonut)
Tämä tapahtui siten, että olin kaverin luona yötä ja aamulla frendin ystävälinen mutsi toi ihan sänkyyn asti aamupalaa (joka sisälti kahvin). Sanoin kyllä että en juo kahvia, mutta päätin sitten kuitenkin maistaa mokkaa ja sehän maistuikin....HYVÄLTÄ.
Nykyisin juon päivittäin kahvia ja melko paljon. (kiitos tästä frendin mutsile)
Joo'o elikkä juon kahvia, yleensä juhlamokkaa tai presidenttiä.
Seurassa tai iman, mutta yleensä yksinäni.
Ja kait se on jonkinlainen pahe, mutta ei pidä välittää siitä

7 vuotiaana tuli maisteltua eka kerran ja oli hyvää. Kyllä sitä tulee päivässä juotua 1-3 kuppia aina. Riippuu olenko töissä vai en.

Kyllä se presidentti on mikä o paras. Ja ei tuo ny pahe ole, ku ei tule juotua 7 kuppii päiväs. On niit semmosiikii ihmisii...

kyllä se varmaan oli sitä 6-7 ikävuoden paikkeilla kun tuli kahvittelu aloitettua. ala-asteen lopulla sitten säännöllisemmin. tosin olen pitäytynyt siinä kuppi/päivä tahdissa jos joskus joutuu tilanteeseen, että sumpittelu loppuu niin ei tule kovin pahoja refloja.

ENJUO! Tuo kysymys tuli aika kierrellen ja kaarrellen.. Tyyliin, oisi voinut laittaa vaan että "Juotko kahvia? Itse aloin juomaan vuosi sitten" tjsp.. Ihan turhaan tuhlasin 5 minuuttia ton lukemiseen koska itse kysymys tuli vasta iihan viimesenä.. *huoh*..