Seuraava lista on kopioitu suoraan Sihteeriopiston foorumilta, käyttäjältä Sesse:

Kaikkihan me tiedämme, että kun elokuvissa miehellä alkaa mennä huonosti,
hän
ei muista ajaa partaansa. Ja että sumu nousee aina kiven takaa ja että veri
valuu aina loukkaantuneen henkilön suusta. Muita kliseitä, jotka toistuvat
elokuvissa ja sarjoissa, olipa se kotoisin mistä maasta tahansa, ovat
esimerkiksi seuraavat:

Siivooja ei koskaan toimi rationaalisesti ja tehokkaasti, vaan jynssää
rätillä
tai mopilla samaa kohtaa, joskus kohtauksesta toiseen. Sillä, onko kyseessä
ammattisiivous vai tavallinen kotityö, ei ole tässä suhteessa merkitystä.

Raskauttava todiste löytyy rikospaikalta varsinaista tutkimusajankohtaa
todennäköisemmin silloin, kun rikospaikkatutkija palaa paikalle yksin
jälkikäteen, pelkän taskulampun valossa. Olipa vierailu luvallinen tai ei,
paikkaa ei valaista normaalisti.

Tuulettimen pyörivät siivet ja ikkuna-aukossa leyhyvät verhot enteilevät
uhkaa.

Rikolliset paljastavat aina suunnitelmansa vangiksi jääneelle sankarille.

Homot työskentelevät aina ravintola-alalla.

Psykopaattimurhaajalla on aina kotialttari, johon hän kerää kuvia
uhr(e)istaan.
Useimmiten myös kynttilät kuuluvat asiaan.

Parkkitalo on murhaajien ja raiskaajien lymypaikka numero 1! Parkkitalossa
liikkuminen enteilee väkivaltaa.

Etsivä hälytetään kotoaan töihin aina joko kesken unien tai sukupuoliaktin.
Ehkä juuri siksi etsivien ja poliisien rakkauselämä/avioliitto on
väistämättömässä kriisissä.

Vartijat ovat epäilyttäviä henkilöitä.

Pubissa tilattu olut jää juomatta.

Erityisesti amerikkalaisten elokuvien ja sarjojen aiemmat arkkiviholliset,
kommunismi ja islam, on nyttemmin saatu puristettua kätevästi samaan
pakettiin.
Pahuus tulee nykyään entisen Jugoslavian raunioilta. Muukin Itä-Eurooppa
mafioineen kelpaa hätätapauksessa.

Maaseutu ja varsinkin metsä ovat pelottavia paikkoja. Maalaiset ovat usein
mielipuolia tai muuten poikkeavia.

Lääkärin tutkimushuoneessa sijaitseva röntgenkuvien tutkimiseen tarkoitettu
valotaulu on aina valaistu, tutkittiinpa kuvia tai ei. Keuhkokuvat on
yleensä
ripustettu niihin ylösalaisin.

Patologi tai oikeuslääkäri on varsin originelli persoona, yleensä iäkäs
mieshenkilö.

Köyhätkin ihmiset asuvat mukavasti ja väljästi.

Amerikkalaisissa sarjoissa/elokuvissa sydänsuruihin kuuluu syödä jäätelöä
suoraan paketista.

Poliisitutkinnan aikana on poikettava ainakin kerran strippariluolassa.

Kaikissa sängyissä on L-kirjaimen muotoinen lakana, joka ylettää naisen
kainaloihin saakka, mutta vieressä makaavaa miestä vain vyötärölle.

Jokaisen rakennuksen ilmanvaihtokanava on täydellinen piilopaikka, josta
kukaan
ei osaa sinua hakea ja sitä pitkin pääsee helposti kaikkialle
rakennuksessa.

Säilyt hengissä kaikissa sodan melskeissä, jos et mene rintamalla
näyttämään kaverillesi kuvaa kotona odottavasta heilasta.

Jos olet olevinasi saksalainen upseeri, sinun ei tarvitse osata saksaa,
pelkkä
voimakas korostus riittää.

Eiffel-torni näkyy kaikkien pariisilaisten asuntojen ikkunasta.

Miestä ei satu vaikka hakattaisiin kuinka, mutta kun nainen puhdistaa hänen
haavojaan, hän irvistelee tuskasta.

Poliisipäällikkö joko erottaa parhaan miehensä tai antaa hänelle 48 tuntia
aikaa selvittää juttu.

Taksikuskille annettava rahamäärä on aina jämpti, sattui kouraan
sitten mitä tahansa taskunpohjalta.

Vaikka ajat viivasuoraa tietä, niin rattia pitää koko ajan heilutella
puolelta toisella.

Kaikissa pommeissa on elektroninen ajastin, josta näkee koska pommi
poksahtaa.

Autolle on aina sopiva parkkitila juuri sen talon edessä johon sinulla
on asiaa.

Etsivä pystyy selvittämään rikoksen vain ollessaan hyllytettynä
virantoimituksesta.

TV-uutisissa tulee aina juttu, joka koskee sinua henkilökohtaisesti.

TV sammutetaan välittömästi kun ko juttu on loppunut. Itse asiassa se
sammutetaan jo ennen kuin seuraava juttu on alkanut, eli mistä tietää että
se
on loppunut?

Mikä tahansa lukko aukeaa sekunnissa luottokortilla tai
paperiliittimellä, paitsi jos kyseinen talo palaa ja sisällä on lapsi
ansassa.

Aina ratkaisevalla hetkellä päähenkilön roikkuessa kallionkielekkeellä tai
muussa tukalassa tilanteessa pahiksen aseesta loppuvat panokset ja
päähenkilö
pelastaa maailman.

Vakavasti haavoittunut henkilö kuolee juuri ennenkuin olisi saanut sanottua
kriittisen asiansa.

Ylemmät poliisipamput imeskelevät aina sytyttämätöntä sikaria.

Kaikki pommit puretaan aina sattumanvaraisesti katkaisemalla joku
johdoista.

Autiomaassa takaa-ajossa tai taistelussa vesipulloon ammutaan aina reikä.

Mikäli auto vaurioituu, törmää seinään, tippuu sillalta tai sen tuulilasiin
osuu yksi luoti niin se räjähtää poikkeuksetta.

Puhelun lopuksi ei koskaan sanota mitään puhelun lopettamiseen liittyvää.
Puhelu vain lopetetaan.

Pelottavan musiikin aikana ei koskaan tapahdu mitään pahaa, mutta sen
loputtua
kylläkin.

Jos mustamies kuolee, se kuolee aina ensimmäisenä

Vaikka ihmisiä kuolisi miljoonia, eläimet eivät kuole koskaan.

Kahvilassa tilattua kahvia ei koskaan juoda loppuun, vaan se jätetään
juomatta
kokonaan tai siitä vain siemaistaan.

Avaruusleffoissa avaruusaluksessa räjähtää joku tai tulee muu katastrofi
juuri
kun tehtävän pitäisi alkaa...

Puhelin on aina yöpyödällä sängyn vieressä ja siihen soittaa joku
keskellä yötä.
..

Ravintolassa, baarissa tms. tilattu ruoka jätetään aina syömättä tai siitä
korkeintaan syödään pari haarukallista.

Oli sankarin aseessa miten pieni lipas tahansa, panoksia riittää kunnes
pahis
on kellistetty.

Seksi on aina täydellistä, kummallekin osapuolelle.

Kun ihmistä ammutaan keskiruumiiseen, jää luoti seinään, tuoliin, yms.
Mutta
kun jotakuta ammutaan autossa päähän, ei pään läpi menevä luoti riko
viereistä
ikkunaa, vaan vain pään sisältö osuu kyseiseen ikkunaan. Aina muulloin tuo
samainen ikkuna kuitenkin räjähtäisi näyttävästi tuhansiksi sirpaleiksi.

Kun auto jätetään parkkipaikalle tai mihin tahansa, niin ovia ei laiteta
ikinä
lukkoon.

Patologit syövät eväitään vasta-avatun ruumiin vieressä poliisille
kuolinsyytä
selittäessä.

Aikapommi ei koskaan räjähdä, vaan se pysähtyy viimeiseen sekuntiin eli
silloin,
kun ihmiset puristavat silmiään kiinni hädissään.

Poliisit tehdään usein naurunalaisiksi ja tietämättömiksi, mutta gangsterit
leimataan nokkeluudellaan fiksuiksi.

Kauhuleffoissa päähenkilön luotettava puoliso paljastuu aina psykopaatiksi.

Kiihkeän rakastelun päätteeksi mies kierähtää naisen päältä ja kumpikin
makoilee selällään vedellen varvisavuja murehtimatta siemennesteen yms.
valumisesta puhtoisille satiinilakanoille.

Digitaalinäytöt (esim. pommit) tai vilkkuvat valot pitävät aina piipitystä.

Kauhuleffoissa murhaajat kestävät aina hirveästi rökitystä ja palaavat aina
uudestaan.

Sydäninfarktin saaneelle kun laitetaan defibrillaattori, on se aina vanhan
mallinen kahta silitysrautaa muistuttava, eikä pienet elektroidit
rintakehällä,
ja potilas ponnahtaa aina puoli metriä ilmaan kun isku annetaan.

Kammiovärinän voi saada takaisin normaaliin sykkeeseen hakkaamalla
rintakehää
ja antamalla tekohengitystä.

Sci-Fi leffojen avaruusaluksissa on aina sädeaseet ja
painovoimageneraattori
pienimmässäkin aluksessa.

Avaruudessa kuuluu räjähdykset.

Jos jostain syystä pahasti piestyä miestä paikkailee hän itse tai toinen
mies,
on hoito aina ronskia ja desinfiointi hoidetaan joko polttamalla suoraan
haavaa
tai kaatamalla viskiä päälle. Tällöin miestä ei satu yhtä paljon, kuin jos
nainen puhdistaisi haavat desinfiointiaineella.

Renkaat ulvovat jos on kiire. Aina. Hiekallakin.

Mitä enemmän pää- tai sivuhenkilö arvostaa ja vaalii jotain asiaa tai
esinettä
(vaimon auto, uusi auto, pienoismalli, palkintoja voittanut kasvi...), sitä
varmemmin tämä tuhoutuu.

Kaikki normaalit autot ovat uusia ja vahattu peilikirkkaiksi. Kirkkaus ei
himmene.

Jos päähenkilö jostain syystä joutuu ajamaan vara-autolla tai käytetyllä
autolla, on se aina yltä päältä kurassa.

Entinen etsivä, nykyään salapoliisi selvittää sattumalta samaa juttua, jota
hänen entisen pomonsa osasto tutkii. Entinen pomo ei pidä rämäpäisestä
salapoliisista ja uhkaa jopa linnalla päähenkilöä, ellei hän jätä juttua
kesken.
Loppujen lopuksi salapoliisi ratkaisee koko jutun ja entinen pomo pyytää
anteeksi.

Entinen alansa paras päähenkilö on aina vetäytynyt alalta ja muuttanut
kauas
kaikesta (yleensä vielä vaimo jättänyt ja alkoholikin maistuu), kunnes
hänen
entinen työkumppani tulee yksin tapaamaan ja pyytämään häntä vielä kerran
yhteen isoon juttuun. Päähenkilö suostuu kun kuulee, että hänen ystävä tai
sukulainen on sotkeutunut mukaan juttuun.

Actionelokuvan pahis kuolee räjähdyksessä tai muuten näyttävästi.

Kannettavalla PC:llä pystyy tekemään aina juuri sen asian joka on tehtävä
ja
siihen löytyy aina sopiva softa joka vastaa juuri leffan henkilöitä
askarruttaviin asioihin.

Jos on poliiseilla esim. kyttäyskeikka niin aina joku esim. nainen tulee
pyytämään apua poliisilta esim. rengas puhki ja sillä aikaa alkaa
tapahtua...

Ihmiset heräävät aina tainnoksista yhtäaikaa, johtui tainnos sitten iskusta
päähän tai jostain myrkystä.

Aina pääpahiksen apurit yms. kuolevat helposti yhteen luotiin ja
mätkähtävät
maahan, mutta kun pääpahis tapetaan hän jää haukkomaan henkeään ja
kattomaan
snakaria hämmästyneenä ennen kuin kaatuu.

Sivulliset kuolevat nopeasti. Mikäli kuitenkin kyseessä on sankarin
ystävä/rakastettu. Tämä haavoittuu sydämeen ja makaa hetken hengissä
höpöttämässä ennen kuolemaa (pää sankarin sylissä).

Aina pimeää taloa tutkivan jännityksestä vapisevan henkilön jännitys
laukeaa
kotieläimen/linnun pyrähtäessä yllättäen esiin. Tämän jälkeen ollaan kuin
ei
mitään enää voisi tapahtua.

Jos pahis tappaa sankarin, niin hänen apurinsa/oppipoikansa kostaa
pahikselle.
Tavalla tai toisella.

Hakkerointi tapahtuu aina kannettavalla tietokoneella 3d -animaation
avulla,
hirmuisessa kiireessä.

Amerikkalaisissa leffoissa poliisipäällikkö on lähes aina mustaihoinen.

Tavallisesti USA:n presidentti on ollut mukana jossain sodassa.

Elokuvissa, missä alienit hyökkäävät maapallolle, tavallisesti teinit tai
pummit keksii tavan tuhota alienit.

Tiedemiehet ovat hulluja tai muuten vain hieman omituisia.

Kännykällä on hätätilanteessa aivan turha yrittää saada apua, siitä on aina
joko akku loppu tai se on peittoalueen ulkopuolella.

Kauhuleffoissa uhri juoksee aina yläkertaan. Taloista poistutaan
muutenkin aina
vaikeimmasta reiästä.

Tippuvan esineen, päälle kaatuvan kaapin yms. alle jäädään aina
huutamaan, eikä
suinkaan juosta nopeasti alta pois.

Nuppiovenkahvan avaaminen tuntuu aina mahdottomalta tehtävältä
paniikkitilaanteessa.

Poliisipäällikkö on jatkuvasti pahalla tuulella.

Tieteisleffoissa alienin asuttamilla planeetoilla on aina vain yksi
kulttuuri,
kieli ja rotu.

Elokuvissa, jotka tapahtuvat menneisyydessä, on aina jotain, mitä ei
pitäisi
vielä olla olemassa.

Auton takaa-ajama sankari juoksee aina suoraan eteenpäin, eikä esimerkiksi
käänny ahtaalle sivukujalle tai heittäydy sivuun ennen kuin on jo melkein
myöhäistä. Vaikka takaa-ajo tapahtuisi keskellä autiomaata, sankari juoksee
silti suoraan.

Jos elokuvassa on joku henkilö, joka on ollut oikeasti olemassa, hänen
elämässään on usein jotain erilaista kuin todellisuuden henkilössä.

Paettaessa tappajaa autoon, ovet saadaan lukittua vasta viimehetkellä ja
avaimet tippuvat vähintään kerran pakenijan kädestä. Auto ei koskaan
käynnisty
ekalla startilla vaan vasta kun murhaaja lyö auton ikkunan kirveellä sisään
ja
kuski hokee muutaman kerran "Come on". Pakoauton kuljettaja on
poikkeuksetta
"ajotaidoton" nainen.

Pistooli/kivääri painetaan aina uhattavan ihoa vasten, eikä aseelle jätetä
varoetäisyyttä.

Kun auto tms. räjähtää, ympäristö ei koskaan vahingoidu.

Lasersäteet ovat näkyviä.

Takaa-ajo ajautuu aina jossainvaiheessa torille ja tapahtuu törmäys
torivaunuihin.

Saippualeffoissa työaika kuluu seurustellessa.

Jos rikollispäällikön apuri tekee jonkin virheen, päällikkö tappaa hänet.

Vaikka kaupungissa käytäisiin millainen tulitaistelu tai takaa-ajo, niin
sivulliset eivät koskaan vahingoidu.

Jenkkileffoissa esim. intialaiset puhuvat keskenään englantia, eivätkä omaa
kieltään.

Kun elokuvan päähenkilö kävelee esim. kauhuelokuvassa taaksepäin ja kamera
on
suunnattu siten että henkilön selkäpuoli on rajattu kuvasta pois, sekuntien
sisällä henkilö törmää poikkeuksetta joko murhaajaan tai ystäväänsä,
jolloin
päähenkilö säikähtää suuresti...

Western-elokuvissa elokuvan aikana vähintään yksi risupallo pomppii
kameran ohi.

Teknologian tasosta riippumatta lopputaistelu hyvän ja pahan välillä
käydään
aina nyrkein ja korkealla paikalla, helpostiräjähtävien tynnyreiden
ympäröimänä.

Röökiä ei ikinä polteta loppuun vaan siitä otetaan muutamat henkoset ja
heitetään pois.

Tähän "Kippari-Kalle-tapahtumasarjaan" löytyy piristävää vaihtelua leffasta Equilibrium. Se pesee Matrixit 100-0.

Noh se ainakin on aika kyllästyttävää jos vaikka joku bondi juoksee/ ajaa/ lentää ja pääsee juuri ja juuri räjähdyksestä/ räjähdysalueelta pois...

En lukenut koko aihetta läpi, no kuitenkin. Päähenkilö on juuri hakannut pääpahiksen, joka makaa maassa. Pahis viimeisillä voimillaan ottaa aseen ja tähtää päähenkilöä. Päähenkilön kaveri tulee ja ampuu pahiksen.

Le Poika ja yksinhuoltaäiti :
- Äiti tuo kotiin uuden miehen ja ovat menossa naimisiin
- Mies yrittää tehdä kaikkensa saadakseen pojan mielitettyä
- Mies vie pojan retkelle jonne (joka kesä) meni vain ja ainoastaan poika ja hänen sodassa kuollut isi
- "ET OO MUN OIKEE ISI"
- Jonkun tietyn kokemuksen jälkeen, luultavasti pahikset kanteilla ja yhdessä hakkaavat ne --> Love
- Isi ostaa pojalle koiran
- Poika ymmärtää, että tämä naimisiinmeno onkin hyvä asia

Tulos = Disneyn lauantai_perhe_leffa

- Grazy

Elokuvissa auttaja(t) saapuu/saapuvat paikalle aina viime hetkellä, jos joku on hengenvaarassa. Oikeassa elämässä apu tulee yleensä hyvissä ajoin tai ihan liian myöhään.

Autot räjähtää pienimmästäkin kolhusta... Ja aina autolla ajtaan kujalla jossa on pahvilaatikoita ja joku kiinalainen tiskien pesijä joka tulee taka ovesta ulos.

Aseilla näkee harvemmin mitään rekyyliä, ja asella pystyy ampumaan ilman mitään korvasuojia

Lainaus:15.03.2004 Rehu-Eero kirjoitti:
Aseilla näkee harvemmin mitään rekyyliä, ja asella pystyy ampumaan ilman mitään korvasuojia

tuo rekyyli on kyllä ikävä homma. varsinkin kun katsoo jotain nollabudjetin sarjaa missä heiveröinen nainen täräyttelee hirmutykillä eikä piippu nouse lainkaan. tuohon kuulonsuojaukseen kyllä ottaisin kantaa, että ei sitä tosielämässäkään poliisit yms. rupea taskusta tulppia kaivamaan kun tilanne lyö päälle. kokemuksesta voin sanoa, että pistoolilla vielä pystyy ampumaan ilman suojausta hätätilanteessa, mutta kiväärikaliiperisessa rupeaa päässä soimaan.

On vain tuosta kuulo asiasta kokemusta, kun harrastan kilpa-ammuntaa 22. pienoispistooilla. Kyllä sekin jo vähän kuuluu korvissa, mutta onnittelen sitä heiveröistä blondia elokuvissa joka ampuu 9-millisellä...

Oon jonkin aikaa jo tarkkaillut, kuinka monesti elokuvassa joku pesee naamansa ja kattelee sen jälkeen siihen edessäolevaan peiliin... Siinä klisee, joka mua ärsyttää eniten täl hetkel.

Se on aika outoo, ku vaikka jossain sota leffassa, ne kaikki ympärillä olijat kuolee heti yhestä laukausesta, mut sit jos joku merkittävä henkilö kuolee ni se kestää viel sen verran et saa sanotuks viimeiset sanansa.

Lainaus:15.03.2004 Rehu-Eero kirjoitti:
On vain tuosta kuulo asiasta kokemusta, kun harrastan kilpa-ammuntaa 22. pienoispistooilla. Kyllä sekin jo vähän kuuluu korvissa, mutta onnittelen sitä heiveröistä blondia elokuvissa joka ampuu 9-millisellä...

samoin, 9mm pistoolilla pystyy vielä (kuten mainitsin) hätätapauksessa ampumaan ilman suojausta. .22 kaliiperisella kiväärillä ei suojausta tarvitse lainkaan, pistoolilla se on jo suotavaa. 7.62mm kiväärillä ammuttaessa ilman suojausta pistää jo korvat soimaan. ja tosipaikassahan ei kuulosuojaimia käytetä eikä niitä mukana kanneta. 9mm pistoolin rekyyli nyt ei ole kovin merkittävä ja soveltuu kaliiperinsa puolesta varsin hyvin "heiveröiselle" naiselle. ei se piippu miehen ampumanakaan nouse kuin muutaman sentin tähtäyslinjasta ja tämäkin vain hetkellisesti.