Ajattelin tässä kysellä mihin ihminen tarvitsee yleistietoa?

Itse olen tullut siihen päätökseen, että sitä tarvitaan siihen kun ihminen kysyy sinulta sitä. Niin hän ei sinun vastattua väärin sanoisi sinua tyhmäksi.

Luonnollisestikkin se riippuu siitä mitä tarkoitat yleistiedolla. Perusasioiden tietäminen vaikkapa ihmisen biologiasta tai liikennesäännöistä on kyllä tarpeellista, mutta tiedot kuten esim. milloin Matti Nykänen voitti sen ja sen mitalinsa, montako päivää Talvisodassa oli yms. taitavat olla enemmän harrastuspohjaisia.

-Kt

Yleistiedosta saa rispektiä, ainakin "tietyissä piireissä". Lisäksi sillä on helppo vaikuttaa nostavasti jonkin aineen numeroon, kun tietää asian, mitä muut oppilaat eivät.
Jos sitä vaikka haluaisi osallistua johonkin telkun tietovisaan, who knows.

Hyvän yleistiedon "keruu" liittyy minusta lähinnä kunnianhimoon ja yksinkertaisesti haluun tietää lähes kaikesta edes jotain. Saat todellakin tietyissä piireissä arvostusta hyvästä yleistiedosta ja sinua ei ole helppo sanoa hölmöksi.

no enpä tiiä mihin ihminen tarttee yleistietoa...

- Voittaakseen Haluatko miljonäärissä.
- Hyvää yleistietoa arvostetaan niin paljon nykyään.
- Monesti yleistieto on myös hyödyllistä. Turhaltakin tuntuvasta yleistiedosta voi olla hyötyä esim. jos II maailmansodan aikaiset tiedot tuntuvat turhilta, niin lueppa jokin kirja joka käsittelee tuota aikaa. Silloin tuosta yleistiedosta voi olla paljonkin hyötyä hahmottamaan asioita. Koulussa opiskelemme historiaa siksi, että tietäisimme ihmisen virheet menneisyydestä emmekä toistaisi niitä.

Hyvä yleistieto auttaa myös päätösten teossa, ja elämähän on päätöksiä täynnä.

Tietyissä piireissä saa kunnioitusta osakseen ja koulussa on joillain tunneilla "kiva" päästä pätemään, kun sattuu jotain puheenaiheesta tietämään.

Tiedonjanoni on kyltymätön, ergo tahdon lisää tietoa. Ehkäpä sama syy ajaa joitakin muitakin meistä sivistymään?

Yleistietoahan tarvitsee kaikkialla. Tässä pari esimerkkiä:

Fysiikka&Kemia
-kodinhoito, harrastukset, mekaniikka, autot, ym.
-esim. älyää suojella pesutiloja kosteusvaurioilta
Yhteiskuntaoppi
-työelämä, taloudenhoito, rikosasiat, ym.
-voi säästää paljon rahaa, aikaa ja vaivaa, jos osaa esim. tehdä itse yksinkertaisia asiakirjoja
-välttyy huijatuksi tulemiselta
Historia
-esim. politiikka, yhteiskunnalliset asiat
-avartaa poliittista pohdintaa ja helpottaa oman puolueen/ehdokkaan löytämistä
-perusasiat on pakko tietää, jos haluaa, ettei pidetä ihan taukkina
Maantieto
-matkailu, ulkomaalaiset tuttavat
-esim. osaa varautua toisen maan oloihin matkalle lähtiessä
Biologia
-kierrätys, ympäristöasiat, harrastukset
-käytännössä tarvitsee vähän, mutta auttaa ymmärtämään, mistä medioissa puhutaan
-jos harrastaa mitään luonnossa, niin varmasti on hyötyä
Uskonto
-ymmärtää eri uskontoihin kuuluvien ihmisten toimia
-esim. osaa laittaa oikeanlaista ruokaa muslimille, jos sattuu vaikka tulemaan kylään
Filosofia
-tällä ei tee käytännössä yhtään mitään
Psykologia
-ihmissuhteet (tai niiden puute)

Enpä jaksa kirjoitella enempää, listaa voisi kyllä jatkaa...

Kyllähän ihmisen pitää tietää historiasta ja elinympäristöstään jne.

Lainaus:12.03.2004 P_Pahvi kirjoitti:
Filosofia
-tällä ei tee käytännössä yhtään mitään

Filosofiaa tarvitaan tarvitaan tuomaan esille sellaisia mahdollisia, loogisia seurauksia joihin tiettyjen ajattelumallien orjallinen noudattaminen johtaisi käytännössä. Tavallaan akateemista filosofiaa tarvitaan hahmottamaan tieteessä edelleenkin niitä asioita, jotka ovat empiiristen kokeiden ja havaintokykymme tuolla puolen. Lisäksi filosofian tehtävänä on tieteen äitinä edelleenkin myös ohjata ja tarkistaa tiedettä; tuoda esille tieteen mahdollisuuksia sekä rajoja. Koska hyvällä vanhemmalla on aina velvollisuus auttaa lapsiaan elämässä eteenpäin, myös filosofia pyrkii auttamaan tiedettä kehittymään entistä itsekriittisemmäksi, eettisemmäksi ja vastuullisemmaksi.

Käytännön elämässä filosofiaa taas tarvitaan totuuden etsimiseen sitoutumiseen. Filosofisen pohdiskelun avulla opitaan pitämään mielessä, että vaikka inhimillinen ajattelu on aina altista virheellisyyksille, ja ihmismieli epärehellisyydelle, meillä ihmisillä on kuitenkin mahdollisuus pyrkiä kehittämään itse itseämme. Filosofinen elämänasenne auttaa meitä käytännössä kehittymään valistuneina ja moraalisisna ihmisinä. Filosofiaa tarvitaan yksilöllisen identiteetin rakentamiseen sekä omien inhimillisten voimavarojemme löytämiseen. Vasta omien voimavarojen käyttöönottaminen ja itsenäinen ajattelu voi luoda valistuneen ja empaattisen yhteiskunnan, jossa jokaisella on sekä vapaus itsenäiseen ajatteluun ja toimintaan että kyky ja halu ottaa vastuu omista teoistaan sekä pitää huolta myös kanssaihmisistään, yhteiskunnasta ja luonnosta kokonaisuutena.

Filosofiaa tarvitaan siis nimenomaan vahvojen, rohkeiden, empaattisten ja kriittisten kansalaisten kehittymiseen ihmisinä eli itsenäisinä, moraalisina ja poliittisina päätöksentekijöinä. Tällöin filosofia oppiaineena pyrkii nimenomaan viisauden ja sivistyksen eteenpäin viemiseen. Filosofia ei ole tiedon etsimistä tiedon vuoksi, ei pienialaisen alyllisen näppäryyden kehittämistä vaan viisauteen varttumista hyvän elämän ja hyvän elämisen taidon vuoksi. Filosofisessa elämänasenteessa tiedon jano ja arvojen metsästys yhdistyvät parhaassa tapauksessa laaja-alaiseksi ja vastuulliseksi viisaudeksi, joka auttaa meitä elämään paremmin yksittäisinä ihmisinä, ihmisyhteisöinä ja osana maailmankaikkeuden kokonaisuutta. Filosofista elämänasennetta ja avointa dialogia tarvitaan myös sellaisten keskeisten arvojen kuin kriittisyyden, rehellisyyden ja suvaitsevaisuuden tavoitteluun. Vasta silloin kun me yksittäisinä opimme hahmottamaan kokonaisuuksia, ymmärtämään erilaisten asioiden, ilmiöiden, ihmisten ja luonnon keskinäisiä vaikutussuhteita, me voimme löytää oman paikkamme maailmassa ja olla rehellisiä sekä itseämme että muita kohtaan.
(http://www.kriittinenkorkeakoulu.fi/kriittinenkatsaus/vanhat_artikkelit/katsaus3-497sirkku)

Ei se nyt ihan turhaa taida olla. :)

Yleistietoa on ainakin itselläni itsetunnonviilaajana. Yleistieto antaa myös sinusta yleisviisaan kuvan kun osaat kertoa hieman taustaa asiasta josta keskusteltiin.
Yleistieto on myös erittäin tärkeää väittelyssä. On todella tärkeää osata käyttää kaikkia, kielen esteettisimpiä muotoja toisen solmuun saamiseksi.

Lainaus:12.03.2004 WeradE kirjoitti:
Tietyissä piireissä saa kunnioitusta osakseen ja koulussa on joillain tunneilla "kiva" päästä pätemään, kun sattuu jotain puheenaiheesta tietämään.

Jep, minäkin uskonnontunnilla huomautin että satanismi ja s**tananpalvonta ei ole sama asia.

No pitäähän joka ihmisellä olla hyvä yleistieto... Sehän on selvää. Tuossa aiemmin on jo huomautettukin siitä, missä tilanteissa hyvää yleistietoa tarvitsee, joten en ala jauhamaan mitään toistoa tähän.

Yleistieto on monesti mielenkiintosta ja palkitsevaa, varsinkin kaikki eläinkunnan ja kasvien ihmeellisyyksiin liittyvä ja luonto yleensäkin. Joskus joku kysyy jotai ni on mukava jos saa vastattuaki.

Lainaus:12.03.2004 Kehto kopioi pitkän kirjoituksen siitä, mitä filosofialla tekee.

Heh, kattelinkin aluksi, että kylläpä joku vääntää juttua tosta vaan lonkalta...

Sitten asiaan.. Jaksoin lukea juttusi vain nopeasti vilkuillen, mutta yksi pääajatus näytti olevan, että filosofiaa tarvitaan potkimaan ihmisiä irti tavallisista ajattelumalleista. Virhe vain on siinä, että vaikkakin filosofia korostaa loogisen ajattelun tärkeyttä, niin se ei voi kahmia itselleen kunniaa kaikesta loogisesta ajattelusta; ts. filosofian avartava vaikutus ihmisten ajatusmaailmaan on helppo kyseenalaistaa.

Mikään ei pilaa loogista ajattelua täydellisemmin kuin typerien filosofien vielä typerämpien ajatusten lukeminen. En olisi missään tapauksessa halunnut käydä lukion pakollisen filosofian kurssin tunneilla.

En olisi minäkään , mutta siitä sai maailman helpoimman kurssin täyttämään sitä 75sta
Siitä kun sai ysin vain istumalla tunneilla ja kirjoittamalla kokeeseen joka neljännen lauseen alkuun ''omasta mielestäni...''