Lainaus:15.08.2008 X007 kirjoitti:

Lainaus:07.08.2008 TT27 kirjoitti:

Lainaus:Huomasin myös että Roomaa on "ylirealisoitu" Niillähän on siinä pelissä möyhemmässä vaiheessa rumannäköinen kohortti -yksikkö ja siihen se jääkin, oikeasti niillä oli levypanssareita ja kaikkea hienoa, tämä peli tekee kansojen sotilaista alkeellisen näköisiä.

No ei niillä oikeasti mitään lautaspanssareita silloin ennen vuotta 0 ollut, kyllä EB on historiallisesti oikea. Turhaa alkaa valittamaan historiallisesta modista että se on liian historiallisesti realistinen.

Älä jauha p*skaa. Roomalaiset kehittivät kuuluisan ja tehokkaan levypanssarin jota ei nähdä tässä pelissä, sen sijaan nähdään rumia karvaisia miehiä kömpelö pronssin palanen rinnan päällä. Muuten loisto modi, uudet ääninäyttelijät sekä paljon siedettävämpi tekoäly.

Tutustu faktoihin ja perehdy aiheeseen. Lorica Segmentataa ei käytetty laajasti tämän modin aikajaksolla.

Lainaus:15.08.2008 perato kirjoitti:

Lainaus:15.08.2008 X007 kirjoitti:

Lainaus:07.08.2008 TT27 kirjoitti:

Lainaus:Huomasin myös että Roomaa on "ylirealisoitu" Niillähän on siinä pelissä möyhemmässä vaiheessa rumannäköinen kohortti -yksikkö ja siihen se jääkin, oikeasti niillä oli levypanssareita ja kaikkea hienoa, tämä peli tekee kansojen sotilaista alkeellisen näköisiä.

No ei niillä oikeasti mitään lautaspanssareita silloin ennen vuotta 0 ollut, kyllä EB on historiallisesti oikea. Turhaa alkaa valittamaan historiallisesta modista että se on liian historiallisesti realistinen.

Älä jauha p*skaa. Roomalaiset kehittivät kuuluisan ja tehokkaan levypanssarin jota ei nähdä tässä pelissä, sen sijaan nähdään rumia karvaisia miehiä kömpelö pronssin palanen rinnan päällä. Muuten loisto modi, uudet ääninäyttelijät sekä paljon siedettävämpi tekoäly.

Tutustu faktoihin ja perehdy aiheeseen. Lorica Segmentataa ei käytetty laajasti tämän modin aikajaksolla.

BTW, 5000:s viesti! Mulla 5001!
Juu, en oo taas pelaillu... vimeks kesällä.

Sen verran hienolta tuo europe barbarorum näyttää että jossei sitä saa gold editioniin toimimaan ni pitää sit varmaa ostaa iha uus rome ku neki vissii aika halpoja nykyään. Mitä mieltä olette?

Vois kokeilla taas tota EBtä ku kiinnostais Rome, mutta monet modit o turha hepposia. Ainoa minkä takia tätä ei tuu pelattua enempää on nuo minuutin mittaset latausajat vuorojen välissä. Mielenkiintonen license agreement:

Lainaus:Europa Barbarorum licence.

Upon using the mod, you agree to read more history.

Kerran tätä oon pelannu tolla Pontuksella(mikälie tässä modissa) ja onnistuinha sitä valtaamaan puolet nykysen Turkin alueesta ja pääsemään jopa plussan puolelle rahoissa(kävi jopa -40k yhessä välissä).

Ihan kivalta tää EB kyllä vaikutti ku sitä tossa jonki aikaa sitten testasin. Huono puoli on taas se että se on järkyttävän raskas. Paljon raskaampi kuin Medieval 2. Ei riittäny kyllä omassa koneessa tehot sen pyörittämiseen kunnolla. Taistelut nyt jotenkii meni mutta strategia kartta nyki niin paljon ettei pelaamisesta tullut oikein mitään ja vuorojen vaihtumiseen meni todella kauan.

Sitten päädyn EB:n jälkeen SPQR modiin. Tämä on todella hyvä. Toimii loistavasti. Tekoälykään ei ole pahemmin jäätynyt vaikka jo kolmisen kuukautta tämä modi ollut käytössä. Esim. RTR:ssä teko äly nollasi ja urakalla, etenkin ratsuväki oli ihan kujalla suurimman osan ajasta. SPQR:ssä ei tätä ongelmaa ole mutta yksiköitä on aika niukan laisesti. Verkkopeliä en saanut toimimaan. Valitti vain että on eri versio modista mitä kaverilla vaikka ihan sama versio oli käytössä. No pitänee koittaa taas uudestaan kunhan nyt sais koneen takaisin takuu huollosta.

SPQR modi on aivan loistava! Musiikki tekee siihen loistavaa tunnelmaa. Kamppanja on alussakin todella vaikea kun Carthage on valloittanut yhden Rooman provinssin ja heillä on massiiviset armeijat... Kannattaa pelata VH/VH:lla jotta se on jatkuvasti vaikea

Huomasin just et mul on diplomaatti, joka on 94v

Toimiikos tämä The Fourth Age: Total War modi tällä Romen Gold Editionilla, jostain luin/kuulin että ei toimisi.

Mulla ainaki toimii ihan hyvin gold editionilla. Se pitää vaan olla päivitetty 1.6.

Noniin latasin tuon FA:n ja hyvinhän se pyörii...
Ainoa ongelma on tuo 2.6/Wars of Men Hotfix, eli mihin tämä kansio pitäisi laittaa oikein

Edit: Ongelma ratkaistu

Miten saa Roma Surrectumista pois nuo bannerit ja sitten ne vihreät systeemit niitten jamppojen alta? Vai saako niitä edes? SPQR:ssä niitä ei ollut ja siinä samalla huomasi miten tarpeettomia ne ovat. Nyt kun rupesin Surrectumia pelaamaan niin heti pisti silmään nuo ja jonkun verran häiritsee kun tottui siihen ettei niitä ole.

Pelin pääkansiossa on Preferences tekstitiedosto. Sieltä muutat nuo bannersit ja arrowmarkersit pois. Joskus tämä ei ole itellä toiminut modien yhteydessä, mutta yleensä kyllä on. Kannattaa käydä myös siellä bi kansiossa ne modaamassa jos modi on bitä hyödyntävä.

Kiitos avusta.

Vielä tuli sellainen kysymys että saako tuota Reinforcements Delayed ominaisuutta mitenkään pois? Ärsyttää tapella täydellä armeijalla aina paria sataa vastaan kun vastustajan apujoukot nysvää.

Asensin pelin uudestaan, BI 1.6 patchin ja Extended Greek Modin.. Tajusin kuinka vaikeaa on pelata mitään modia pitkän tauon jälkeen vaikeustasosta riippumatta. Harvalla maalla on rauhallista aloittaa, kun Roomallakin puskee kreikkalaiset heti päälle ja pyrrhoksen voittamisesta huolimatta valtasivat samantien puolet roomasta. Makedonialla vielä vähemmän, kymmenisen thracian hordea pohjoisrajalla ja selkäänpuukottavat kreikkalaiset. Jeij.

Piti sitten nöyrtyä pelaamaan mediumilla vanillaa että oppisi vähän pelaamaan.

Mitä tuo puhe ylimpänä oli siitä ettei EB toimisi Gold Editionilla? Onko totta? EB oli suosikkimodini, valtasin siinä Makedonialla Turkin ja koko Kreikan, ehkä pisimmälle koskaan pelaamani kampanja =D Rahaa tuli tietenkin joka rööristä kummallekkin osapuolelle, niin meni vähän pitkäveteiseksi taistella joka vuorolla jotain Seleucidien täyttä armeijaa vastaan.

Vanillassakaan mene kehuttavasti, 20 vuodessa vallannut vasta pohjois-italian ylisikiävien gallialaisten takia, nyt niiltä sentään kuoli noin 5 kenraalia + faction leader yhdessä taistelussa.

XGM ei todellakaa ole sieltä helpoimmasta päästä, että ehkä alottelit väärästä päästä pitkän tauon jälkee. Ite ku tätä oon pelannu nii oon rankasti omalla käellä modannu peliä vähän toiseen suuntaan, vaan yleensä pelitasapaino on menny sit siihen et Traakia puskee jonku 10 täyttä stäkkiä joka vuoro hyökkäämään meikän kimppuun eikä rauhaa oo tiedossa. Itehä ny vuoden tauon jälkee alottelin tuota Surrectumia kun sitä on nii paljon kehuttu. Ihan hyvältä vaikuttaa ja tuntuu vähä siltä et näillä näkymin ei pidä tehä suuria muutoksia. Tosin tuo jättimäinen kartta kyl varmaa aiheuttaa melkosia distance to capital miinuksia, et saa nähä miten niiden kanssa tappelen. Toinen ongelma on se että armeijoita on hirveänä. Ekan kahen vuoron aikana sain päälle 4 täyttä stäkkiä free peoplejen armeijoita vaikka toinen oli jopa oman provinssin alueella. Tietty tämä on siinä mielessä hyvä, että nyt AI valtiot eivät vältätmättä laajene aivan niin järjettömästi kun niille on todellista vastusta tiedossa, yhtään kaupunkia en oo päässy vielä etes piirittään ja taisteluita alkaa olee vissii 6 takana. Armeijat piti jo vetää poies ku alko rivit rakoileen 1/3 miesvahvuudesta.

Jonkinsortin tarinaa oon aatellu kirjottavani tästä, pitäs vaa sit jaksaa pelata loppuu asti että olis jotain mieltä.

Latasinpa EB:n ja aloitin Karthagolla, kyllä taas jäi koukkuun tähänkin peliin. Karthagolla on tässä modissa loistava aloitusasema, finanssikin on heti alkuun plussan puolella ja ympärillä riittää rebeleitä. Tosin aavikolla ramppaamista ei jaksa kovinkaan kauan, joten yleensä tungen Sisiliaan ja Ptolemaiecceja päin.

Baktriallakin voisi kokeilla, melko mielenkiintoinen valtio, ympärillä ainakin riittää vallattavaa joten hyvä startti. Heikot seleukidien itäalueet ja se ihme mongolivaltio + Intian rebelit.

Seleukideillä en ajatellut ihan heti aloittaa, kaikki mahdolliset viholliset hyökkää kohti heti alusta alkaen: Pontus, Makedonia, kreikkalaiset, armenia, parthia, baktria, ja ptolemaic empire.

Mut pelataan kumminkin eka tätä Karthagoa ja katsotaan miten tilanne etenee. Paremmin voi pelatakkin kun tuli giga lisää muistia niin vuoron vaihtuminen ei sentään minuuttia kestä.

Karthagolla on ihan mukava pelata, mutta sitä vaivaa imho vähän sama kuin Ptolemaiosta ja Seleukideja monissa modeissa. Valtakunta on jo lähes puoliksi rakennettu ja pitää lähteä ns. pystymetsästä pelaamaan jo lähes valmista peliä. Ite kun tykkään juuri näistä pienten valtioiden kohottamisista suurvalloiksi(Noh, jos ny Roomaa ja Makedoniaa voi pienvallaksi sanoa). EBssä tuli pelattua yks peli ja se tuli pelattua Pontoksella jossa ehin vallata puolet Turkista ja osan Kreikasta kunnes iski kyllästyminen niihin jo mainittuihin minuutin vuoroihin.

Karthagolla on myös vähän se laajenemisongelma, ettei oikeastaa ole kovinkaa monta loogista laajenemissuuntaa. Espanja on köyhä ja ärsyttävä paikka, Numidia vielä pahempi ja Ptolemaios on jo niin kaukana ettei se tunnu kovin loogiselta. Rooma on ainoa suunta ja se olikin ainoan Karthagopelini tavoite, hyökkäsin Espanjan kautta Galliaan ja valloitin Rooman pohjoisesta. Jostakin kun löytäis tuon SPQR 3.1-3.3 version nii tulis varmaa pelattua uudestaa samanlainen Karthago-peli. Siinä tosin niitä taisteluita riitti mikä näkyi siinä että kun hyökkäsin Espanjasta Galliaan niin armeijani koostui vissiin kuudesta fullstackista joissa oli yli 20 000 miestä. Harvoin olen niin suurta yhtenäistä armeijaa edes rakentanut. Makedonialla RTRssä tuli pistettyä sellanen pystyyn ku peli alko venymään ja Intia oli vielä kaukana, vaan lopulta sitä sinnekki pääsi. Tuosta karthagopelistä jäi myös sekin mukava muistikuva etten oikeastaan vallannut kuin yhden valtion, mutta silti voitin pelin. Valtasin vain rannikkoprovinssit läntiseltä Välimereltä ja naapurit suostuivat rauhaan ku raiskasin niiden armeijoita tarpeeksi usein. Pitäisikin melkein pelata Vanilla läpi ihan vain referenssinä siitä et kuinka paljon näissä modeissa on tuota diplomatiaa lopulta menty ryssimään.

Karthagolla on tosiaan yhtä *******ä lähteä ptolemaioksia tai numidiaa päin, kestää pahimmillaan yli vuosikymmen valloittaa Numidia helvetillisten välimatkojen takia, ja kaupungit ovat niin köyhiä ettei mitään järkeä, ja missile cavalry-armeijoita vastaan on ärsyttävää taistella. Espanjassa onkin sentään enemmän järkeä, sieltä saa lisäksi näitä hyviä iberialaisten jalkaväkijoukkoja, mutta kun pääsee Galliaan asti niin alkaa jo tympäisemään että mitäs helevettiä täällä tehdään. Ptolemaiokset taas.. Noh, mikäs siinä jos sinne asti jaksaa. Diplomaatillakin kesti ihan tarpeeksi kauan kunnes ensimmäinen kaupunki tuli vastaan.

Joten aloin itsekkin Roomaa kohti, Sisilian valtaan aluksi ja sen jälkeen kaappaan Epirokselta etelä-italian alueet. Sitten nämä ptolemaiokset varmaan tulee varmaan afrikan alueitani kohti, mutta siinä menee vielä ainakin vuosikymmen niin ei ole kiirettä.

Aika sama kyllä millä pelaan, päätavoite on kuitenkin saada edes yksi kampanja vähän pidemmälle ja mahdollisesti läpikin.

E: Nyt on sitten Sisilia vallattu ja hengähdän hetken ennen hyökkäystä Roomaan, roomalaisten heikentäminen on tärkeää koska kaikissa peleissäni nämä muuten valtaavat puoli Eurooppaa = barbaarialueet, joissa heitä on rasittava metsästää vallaten barbaarikyliä.

Aloitin juuri myös peliä Pontuksella, talous luonnollisesti miinuksella mutta yritin saada Kultaisen Sarven haltuuni joka korjaisi melko varmasti ongelman. Mutta sittenhän peli kaatui. Hienoa.





Edithirviö jatkuu:

Vanha suola janotti, niin tuli aloitettua taas Makedonialla. Mielenkiintoista on se, että tämä alku alkoi yhdeltä osalta täysin samalla tavalla: kuten viime pelissänikin, Epiros hyökkää kokoajan Pellaan pienillä joukoilla, mutta he kokoajan vetäytyvät koska heidän norsunsa kuolevat eivätkä voi rikkoa portteja. Tällä hetkellä taistelussa on sellainen tilanne, että skirmisherit tappoivat kaikki norsut yhtä lukuunottamatta, joka juoksee amokkina kentän reunoilla. Muut Epiroksen joukot seisovat paikoillaan, koska portit ovat edelleen ehjät, eivätkä voi tehdä mitään. Omilta skirmishereiltä on loppunut ammukset, ja jos poistun linnoituksesta Epiros pääsee sisään.

Onneksi tuli vahingossa laitettua taisteluiden aikaraja päälle, nyt sitten odotellaan 35 minuuttia. Tai sitten norsu juoksee pois taistelusta.



E. Viiminen editti tähän viestiin, alkaa olemaan jo sellainen hirviöpostaus. Nyt on Ateena vallattu, Epiros torjuttu toistaiseksi, kreikkalaisten johtaja kuollut ja Spartaa piiritetään. Sparta ja Rhodos (Varmaan valtaavat kuitenkin Kreetan) ovat ainoat kreikkalaisten kaupungit, ja tuhoutuvat joka tapauksessa kohta, koska enään yksi tai kaksi perheenjäsentä on elossa, muut kuolivat 160 spartalaisen ja faction leaderin mukana.

Epiroksen joukoista taas: Pyrrhos on leiriytynyt Pellan lähellä olevaan solaan armeijansa kanssa, ja piileskellyt siellä jo useamman vuoron. Falangeilla on kuitenkin helppo puolustaa isoa ylivoimaa vastaan, joten ongelmia ei ole.

Siis mitenhän nää rebelit toimii tässä Rectumissa. Vähän väliä tulee ilmotuksia että joku on tehny liiton Rebelien kanssa ja toinen rauhan. Itellä on rauha toisten kanssa ja toisten kanssa oon sodassa, eikä oikeen mitään ymmärrystä, et onko tähän jotenki mallinnettu itsenäiset rebelit vai onko tässä nyt vaan 2-3 eri rebel factionia.

Lainaus:13.10.2008 perato kirjoitti:
Siis mitenhän nää rebelit toimii tässä Rectumissa. Vähän väliä tulee ilmotuksia että joku on tehny liiton Rebelien kanssa ja toinen rauhan. Itellä on rauha toisten kanssa ja toisten kanssa oon sodassa, eikä oikeen mitään ymmärrystä, et onko tähän jotenki mallinnettu itsenäiset rebelit vai onko tässä nyt vaan 2-3 eri rebel factionia.

Oman käsitykseni mukaan siinä on 2 rebelivaltiota. Jotka toimivat kutakuinkin niin kuin oikeatkin factiot eli saattavat valloitella alueita ja treenaavat joukkoja. Joten niistä on siten vaan vähän pidemmäksi aikaa kiusaa kun peruspelin rebeleistä.

Joo ei *******. Olin ajanut Makedonialla kreikkalaiset pois mantereelta, ja hyökkäämässä Epirosta kohti, kun jouduin taisteluun josta päätin vetäytyä. Noh, se ikkuna jossa näytetään kuinka paljon joukkoja kummallakin osapuolella on, ja jossa on "Attack" vaihtoehto, painoin "Withdraw" ja arvatkaas mitä kävi:

Koko armeijani kuoli Withdrawin painamiseen. Luulin että armeija vetäytyisi pois taistelusta ja kävelisi vain taaksepäin, mutta se tuhoutui siitä. Sinne meni faction leader ja lähes kaikki joukkoni, ainoat muut joukot ovat jotain levy hopliitteja kaupungeissa vartijoina.

Onneksi löytyy save joka on ennen tapahtunutta, mutta vituttaa kuitenkin sen verran että aloitin toisenkin kampanjan. Hayasdanilla (Armenialla) tällä kertaa. Kuten näillä pikkumailla yleensäkin, talous oli miinuksella mutta valtaamalla erään rebelin se alkaa nyt hitaasti nousemaan (700 vuorossa) eli pitänee nyt odotella ennenkuin voin vallata lisää. Seleukidien joukot lähestyy kylläkin uhkaavasti, sotaa ei onneksi ole ainakaan vielä =/

Aika kuluu aika hemmetin hitaasti EBssä.. Makedonialla olin vallannut koko kreikan, puoli turkkia ja osan italiaa, kun vuosiluku oli jotain 255 bc. Tosin pelasin silloin jotain 0.8 versiota, jossa oli 4 vuoroa per vuosi, mutta tässä uusimmassakin kuluu aika todella hitaasti. En ole kyllä laskenut monta vuoroa per vuosi on tässä, olisiko 3? Vai vieläkin 4?

No armenialla alko menemään hyvin, tulot on nyt reilu 2000 vuorossa ja seleukidit torjuin. valtaan loput lähellä olevat rebelit, ja kunhan alkaa tulemaan kataphrakteja ja Armenian Armoured Horse-Archereita (onpa typerä nimi) niin oksat pois.

Hah, kaverini jolle suosittelin EB:tä oli haukkunut modia tämän helpon vaikeustason takia, niin tulikin ilmi että hän oli pelannut reilut 50 vuotta ilman EB scriptiä -.- Eipä ihmekkään sitten.

Muistakaa kaikki EB:n pelaajat laittaa se scripti päälle aina kun käynnistätte pelin, muuten koko peli on rikki, vuodessa ei ole 4 vuoroa, reformeja ei tule eikä AI voi värvätä factionkohtaisia joukkojaan, ja AI ei mitenkään saa vallattua rebeleitä. Kun lataat pelin/aloitat uuden kampanjan, paina faction nappulaa niin advisor tulee kertomaan EB scriptin käynnistämisestä, painat Show me How-nappia, laitat advisorin pois ja siinä se. Ei ole vaarallista jos pelaa vähän aikaa ilman scriptiä, mutta jos on pidemmän aikaa pelannut on sama aloittaa uusi peli.

Jepujee, edellisen viestini jälkeen olen aloittanut 2 uutta kampanjaa Eli eipä sekään kauan kestänyt, nyt pelaan Cassella


Siinäpä tämänhetkinen EB kampanja 242bc, itse olen Casse (britannia). Parthia on paisunut vaikuttavan kokoiseksi, Pontuksellakin menee suht hyvin. Ptolemaiokset saivat juuri Antiokian, josta voivat heti valtauksen jälkeen alkaa spämmäämään elite stackkeja, koska seleukideilla ja ptolemaioksella on samat barrackit. Tämä tarkoittaa että ptolemaiokset joko pitävät Antiokian hallussa = tuhoavat seleukidit kokonaan ja laajentuvat helevetisti tai seleukidit saavat antiokian takaisin = valtaavat ptolemaiokset ja sen jälkeen koko aasian.

Nonih, tässä olkoon viiminen(ja ehkä ensimmäinen minkä kirjotan loppuunki) tarina mitä kirjottelen tästä pelistä. Tuskin viiminen pelini Romen parissa kuitenkaan. Hyppää quoteen jos ei esipuhe kiinnosta tästä tarinasta.

Ja luonnollisesti tämä on kaikki meikän päästä kehitettyä stooria rikastuttamaa iha normaalia AARrää. Enkä jaksanut alkaa kirjottelemaan mitään liittyen oikeaan historiaan, joten elkee nähkö vaivaa että kerrotte ettei se noin mennyt oikeasti. Enkä lupaa että tälle tulee ikinä jatkoa, tästä alusta on aina vaa kiva kirjotella kaikkea. Modina on Roma Surrectum, Screenejä ei oikeen ole tarjota alusta ainakaan. Näin yksityiskohtasesti en myöskää tule jatkosta sit kirjottelemaan, täsä ku mennään vasta muutama vuosi eteenpäin. Jos haluatte vaikuttaa etenemissuuntaan, nii parempi kertoa aikasin ku liia myöhään. Sisilian varmaan valtaan ensimmäisenä Italian jälkeen, mut suunta on sen jälkeen auki. Joko hankkimaan varakkuutta kreikasta, kostamaan karthagolle ja sotkemaan itteni espanjaan tai sit kukistamaa pohjoisen barbaareja. Kirjotusvirheitä/oikeinkirjotusta en ole tarkistanut jote yrittäkäähä selvitä. Jos asiasta tulee paljo mainintaa, nii ehkä jatkossa tsekkaan tekstin wordilla =P. Peli on tällä hetkellä jonku verran jo edellä mitä tämä, joten jatkoa tulee mahollisesti lähiaikoina, kovin tiuhaan en tätä kuitenkaan pelaa, joten mitää päivittäisiä päivityksiä o turha ootella ellen ny hirveesti innostu ku kattelen tota Romea samalla. Palautetta ei tartte antaa muutenku sen osalta et jos ketää ei kiinnosta nii mitäpä näitä enää tänne laittamaan.

Lainaus:472 vuotta Rooman perustamisen jälkeen Rooma oli vakiinnuttanut asemansa Italian niemimaalla. Rooman ympäristö oli turvattu ja useat merkittävät kaupungit olivat alistuneet roomalaisten hallintaan. Oli kuitenkin vain ajan kysymys kun ulkomaiset hallinnot huomaisivat kasvavan kaupungin ja haluaisivat päästä siitä osingolle. Etelässä kaksi valtiota osoittivat erityistä kiinnostusta Rooman rikkauksia kohtaan. 471 Karthago oli julistanut Roomalle sodan. Sodan syynä olivat loputtomat kiistat Sisilian kauppaoikeuksista ja Syrakusan kaupungin muodollisesta hallinnasta. Vuotta myöhemmin Epiroksen kuningas Pyrrhos julisti sodan Roomalle ja hyökkäsi Cannaean vapaaseen kaupunkiin. Cannaen hallitsijat lähettivät Roomaan avunpyynnön sillä he olivat jo muodollisesti olleet Rooman alaisuudessa eikä heitä kiinnostanut sotaisen Pyrrhoksen armeijan ylläpito ja sotaverot. Avunpyyntö oli kuitenkin ongelmallinen Roomalle jonka sotilaallinen tilanne oli sillä hetkellä heikko. Jos he jättäisivät sen huomioimatta, ympäröivät kaupungit varmasti osoittaisivat mieltään ja mahdollisesti pyrkisivät jopa irtautumaan Rooman vallasta.

Tilannetta ei tehnyt helpommaksi pohjoisen Italian tilanne. Useat vakoojat ilmoittivat yhä uusista barbaarien ryöstöarmeijoista jotka tulivat Alppien pohjoispuolelta ja lähestyivät etelää. Yhteys kreikkalaiseen siirtokuntaan Massiliaan oli katkennut ja yksikään lähetti ei ollut palannut kertomaan tilannetta. Huhut kertoivat että kaupunki oli ryöstetty ja tuhottu barbaarien hyökkäyksessä. Tilanne oli käynyt tasavallan kannalta tukalakasi. Roomalaisilla ei oikeastaan ollut suuria sotapäälliköitä ja armeijat olivat edelleen suhteellisen hajanaisia yksiköitä kaupunkien muurien sisällä. Senaatissa käytiin useita väittelyitä kenestä tehtäisiin tasavallan pelastaja ja Rooman suojelija. Senaatti usean viikon sisäisen kamppailun jälkeen luovutti Imperaattorin arvonimen Kenraali Tiberius Maxentiukselle. Kenraali oli alemmasta luokasta, mutta oli osoittanut kykynsä taistelussa kapinallisia vastaan. Useat senaattorit vastustivat tämän plebeijin päästämistä armeijan johtoon, mutta Pyrrhoksen vallattua Cannaen, ei heillä ollut enää muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä tämä. Imperaattori Tiberius Maxentius hyväksyi viran vastahakoisesti, hän ei uskonut omiin kykyihinsä taistelukentällä eikä hänellä ollut uskoa Rooman armeijaan. Hänen poikansa Amulius Maxentius sen sijaan oli loistava taktikko ja oli palvellut hänen alaisuudessaan suurten orjakapinoiden aikaan 476.

Tiberius teki neuvonantajiensa ja poikiensa avustuksella merkittäviä uudistuksia Rooman armeijaan ja tapaan käydä sotaa. Hän irroitti jokaisesta Rooman kaupungista kokeneimmat prinicipes ja triarii -sotilasyksiköt. Kokemattomat ja heikosti varustautuneet hastati -yksiköt Tiberius määräsi puolustamaan kaupunkeja. Luonnollisesti vasallikaupungit katsoivat Rooman pettäneen heidät, mutta koska armeija oli nyt Tiberius Maxentiuksen alla ja aivan heidän kaupunkiensa juurella, eivät he uskaltaneet vastustaa avoimesti. Suurta tyytymättömyyttä se kuitenkin herätti kansassa ja kansalainen Tiberius pelkäsi, että he häviäisivät sodan ennenkuin he ehtisivät edes aloittaa. Hän pyysikin senaattia ohjaamaan rahoitusta yleisten olojen parantamiseen, mikä lopulta johti kattavan viemäriverkoston rakentamiseen useimpiin Rooman kaupungeista 470-480. Rahat kerättiin lakkauttamalla Rooman laivasto kokonaan mikä oleellisesti heikensi heidän asemaansa Sisiliassa. Tiberius kuitenkin teki selväksi senaatille, että mikäli Sisilia olisi oleva joskus osa Roomaa, olisi heidän ensin turvattava Italian niemimaa.

Tiberius otti hallintaansa kaksi legioonaa Rooman parhaita yksiköitä. Tueksi hän otti useita velite-yksiköitä jotta hänellä olisi jotain Pyrrhoksen sotanorsuja vastaan. Pyrrhoksen näkökulmasta katsoen Tiberiuksen armeija nousi tyhjästä ja kun se saapui Cannaean porteille oli Pyrrhos jäänyt loukkuun valloittamansa kaupungin sisään. Tiberiuksen legioonat piirittivät Pyrrhoksen taistelun heikentämää armeijaa, eikä Pyrrhos uskaltatautunut käydä suoraan taisteluun piirittäjiä vastaan. Epiroksen kuningas luotti siihen, että ulkoinen apu etelästä tai Illyriasta tulisi ja pelastaisi heidät piiritykseltä. Tällöin hän saattaisi haastaa vihollisen mies miestä vastaan tasangolla, jonne hänen elefanttinsa ja raskas ratsuväkensä sopi paremmin.

Lisäjoukkoja ei kuitenkaan koskaan saapunu sillä Tiberiuksen käskystä hänen toinen poikansa tyhjensi Capuan kaupungin joukoista ja marssi kohti Tarentumia. Illyriasta meren yli saapuneet vähäiset vahvistukset murskattiin ennenkuin he ehtivät liittyä Tarentumissa olleisiin hopliitteihin ja sen jälkeen Tarentum joutui löyhän piirityksen kohteeksi. Pyrrhoksen epäonneksi tilanne Illyriassa kääntyi heille epäonniseksi kun Makedonia kiinnostui nopeasti heikentyneestä naapuristaan. Lisävoimia ei ollut tulossa eikä Pyrrhos sitä tiennyt. Voittaakseen, hänen olisi pitänyt olla kaupungin ulkopuolella eikä sisäpuolella. Piiritys osoittautui kuitenkin pitkäksi eikä se tuonut kansan ja sotilaiden kaipaamaa nopeaa voittoa, jolla Tiberiuksen asema ja toimet olisi voitu perustella.

Avuksi riensi hänen poikansa Kenraali Aulius Maxentius. Kun Tiberius oli ottanut komentoonsa eteläiset legioonat, oli hän antanut pojallensa mandaatin ottaa johtoon pohjoinen puolustus. Vaikka Aulius ei ollut samanlainen strateginen nero kuin Tiberius, oli tällä ylivoimainen ymmärrys taktiikasta. Tiberius teki merkittävän riskin luopuessaan parhaasta kenraalistaan, mutta hän ei itse pystynyt repeytymään kahteen suuntaan. Hän osoitti kaupungit joista Aulius saisi nostaa joukkoja ja sen jälkeen hän osoitti strategisesti parhaan paikan josta puolustaa pohjoisen rajoja. Aulius ratsasti pohjoiseen ja otti nopeasti komentoonsa paikallisen vakoojaverkoston ja hallinnon. Tiedusteltuaan Alppien eteläpuolisia rajoja hän nosti nopeasti legioonan joukkoja ja marssitti ne Rubicon-joelle. Vuoret lännessä estivät barbaarikansoja hyökkäämästä Roomaan kulkematta ensin Ariniumin kaupungin kautta. Yksikään barbaari ei jättäisi huomioimatta rikasta roomalaiskaupunkia Rubiconin eteläpuolella.

Aulius asetti joukkonsa Rubiconin rannalle ja perusti vahvat linnoitukset ylityspaikoille. Sen jälkeen hän lähetti useita tiedustelijoita vastarannalle seuratakseen barbaarien liikkeitä ja siirsi armeijaa sen mukaisesti. Sotilaat olivat luonnollisesti tyytymättömiä, mutta Auliuksen karisma ja mahtava esiintyminen piti sotilaat ruodussa, myös satunnaiset karkureiden ristiinnaulitsemiset hillitsivät karkuruutta. Kun barbaarikansojen massiiviset sotajoukot hyökkäsivät, oli Aulius valmiina. Rooman pohjoinen armeija oli vastarannalla odottamassa kun raivoisat barbaarit rynnistivät kontrolloimattomasti Rubiconin ylitse suoraan roomalaisten asettamaan ansaan. Aalto toisensa jälkeen tuhottiin rannalle ja kun barbaarien kapteeni saapui joen ylitse, oli jo puolet hänen armeijastaan joko tuhottu tai pakenemassa. Voitto oli merkityksellinen niin tasavallalle kuin armeijallekkin. Se oli ylivoimainen eikä Auliuksen kykyjä epäillyt enää kukaan. Armeija oli menettänyt vain kymmenyksen miehistään kun se oli tuhonnut yli kaksinkertaisen barbaariarmeijan. Seuraavan armeijan iskiessä kuukautta myöhemmin, miehet tiesivät voittavansa. Barbaarit murskattiin totaalisesti ja perässä tulevat heimot alkoivat epäröidä. Osa suuntasi tiensä kohti itää, kohti Dalmatiaa ja Illyriaa, toiset pyörivät järjettömästi ympäriinsä ja hajaantuivat. Senaatti lähetti Roomasta toisen legioonan Auliuksen tueksi ja uusien joukkojensa avulla hän hyökkäsi kohti pohjoista. Olkoonkin että Tiberius ei ollut antanut lupaa hyökätä pohjoiseen, Aulius näki mahdollisuuden lisätä Rooman vaikutusvaltaa. Tämä kuitenkin vei hänet kahteen suureen taisteluun 474 ja 476 Bononian lähellä, jotka verottivat hänen armeijaansa merkittävästi. Sokea usko, Auliuksen kykyyn pitää armeijansa koskemattomana, katosi ja lisäjoukkojen virta tyrehtyi Roomasta. Aulius huomasi kuitenkin mahdollisuutensa ja valloitti barbaarien hyökkäyksessä heikentyneen Bononian ja Pataviumin.

Ite ajattelin tehdä EBssä suuren makedonian, ja jakaa sen kahteen osaan ja järjestää sisällissodan. Tämä tapahtuisi näin:

1. Annetaan toiselle helleenivaltiolle, Baktrialle vaikka, se toinen puoli valtakunnasta.

2. Autetaan baktrialaisia että ne saavat kenraalinsa ja joukkonsa siirrettyä pois Baktrian alueilta, tuonne makedonian alueille, maholliset revolttaavat provinssit vallataan ja annetaan uudestaan baktrialaisille, tähän voisi mennä useampi vuosi että saavat valtakuntansa balanssiin. Siirretään myös capitali johonkin järkevään paikkaan ettei tule niin suuria Distance to capital miinuksia. Baktrian alkuperäiset alueet taas otetaan pois, tuhotaan kaikki rakennukset ja annetaan revolttaa.

3. Nimetään Baktria uudelleen ja annetaan sille uusi väri ja nimi tekstitiedostoista.

4. Sotaa.

Tähän avuksi käytettäisiin Force Diplomacy minimodia, joka pakottaa vihollisen suostumaan vaatimuksiin mitkä tekee, jotta saadaan Baktrian alkuperäiset alueet pois ja armeijat liikkumaan länteen ymn. Muokkailisin myös tekstitiedostoista sotilaita laittamalla näille sellaisia varusteita mitkä eivät niille normaalisti kuulu ja täten myös nostamalla tai laskemalla näiden statseja.

Lisäksi sotaa maustamaan tekisin Galatiasta oman valtionsa, siirtäisin vaikkapa Avernit galliasta Galatiaan, siirtäisin esim. armenian, pontuksen tai parthian intialaisvaltioksi itään. Saballe taas antaisin alueet Etiopiasta ja Egyptistä karkoitettu Ptolemaioksen suku asettuisi länteen, Tuonne Kyrenen seudulle, uudella nimellä ja värillä. Näillä kaikilla olisi mahdollisuus hyötyä sisällissodasta ja nousta uudeksi suurvallaksi.

http://www.aijaa.com/v.php?i=2975656.png

NOpea paint tuherrus esimerkkinä. Eli oma valtakuntani olisi euroopan ja pohjois-afrikan dominoija, mutta toinen osapuoli taas dominoisi lähi-itää, ja minulla olisi useita erillään olevia alueita aasiassa jotka ovat helposti vallattavia, esim. koko Kaukasuksen alue on jäänyt loukkuun. Sopassa olisi myös Galatia, Ptolemaioksen jälkeläiset ja Saba&Etiopia kuningaskunta.

Eääh, pakko asentaa peli uusiksi kun himottaa tuo EB jälleen. Onneksi on jo EB 1.0 asennustiedosto työpöydällä. Onko uudempia kuin 1.0? Latasin sen puoli vuotta sitten...