Olkaamme iloisia siitä, että ihmiset, jotka eivät osaa kirjoittaa pääsevät äikän tunnille.

Mut joku jalkkiski on aika tyhmää ku kukaan ei ikinä syötä mulle Oon muka niin huono. Olispa liika jotain taistelulajei. Cuul

No jalkkis on kyllä ihan percstä ku on nii vitjan kömpelöt jalat.

Lainaus:20.08.2004 LehmA kirjoitti:
Olkaamme iloisia siitä, että ihmiset, jotka eivät osaa kirjoittaa pääsevät äikän tunnille.

Aivan näin. Tosin ne ketkä eivät osaa kirjoittaa yleensä jättävät nekin tunnit väliin, että voivat

Lainaus:20.08.2004 Semimaru kirjoitti:
Mut joku jalkkiski on aika tyhmää ku kukaan ei ikinä syötä mulle Oon muka niin huono. Olispa liika jotain taistelulajei. Cuul

Kung-Fua ja Kendoa

Itse asiassa Ylä-asteel... Krhm, Ylä-Koulussa on aika kankstaa... :)

Ainakin aluks....

Tämä kaikkien ihannoima funktio 'f(x) = x+y > 3,5' - jossa x merkitsee saavutettuja kilometrejä cooperissa ja y valittujen kurssien määrää - ei valitettavasti pidä paikkaansa joka tapauksessa. Saman voi tietysti havainnollistaa stereotypiaan pohjautuvalla yhtälöllä.

Aluksi väitän, että keskimääräinen teinipoika juoksee Cooperin testissä 2400m - 2500m riippuen muuttujista, kuten tuuli ja venyttelyn määrä. Seuraavaksi väitän, että hyvässä kunnossa oleva 14-15 vuotias poika juoksee Cooperissaan vähintään 2500m - 2700m, erinomaisen kunnon omaava 2700m - 3000m ja huippukunnossa oleva urheilija 3000m - 3400m.

Kaava, jota käytän on siis

'f(x)= x + (yz + b) = a [=kerroin]'

eli x merkitsee juoksijan matkaa, joka määrittää y:n, johon kerrotaan z, eli 1/20 matkasta. "b" tarkoittaa yhtä kymmenesosaa x:n arvosta.

Esim. f(2000) = 2000 + 100 + 200 = 2300
Esim2. f(2500) = 2500 + 125 + 250 = 2875
Esim3. f(3000) = 3000 + 150 + 300 = 3450

Nyt kun funktio on selvä, esitän laskutoimitukseksi 'a : 1000 & c - 1' - jossa a on funktion tulos ja jossa c merkitsee harrastuneisuutta, eli tässä tapauksessa valinnaista liikuntaa - . Tulos pyöristetään tuhannen tarkkuudelle
Havainnollistava esimerkki seuraa: "Pete, Mikko ja Samuli juoksevat kukin Cooperin testissä eri tuloksen. Pete juoksi 1500m, Mikko 2500m ja Samuli 3100m. Mikä on kurssien määrä?"

Pete: f(1500) = 1500 + 75 + 150 = 1725
a = 1725

(1725 : 1000) - 1 = 0,725 = 1

T: Pete harrastaa vain pakollista liikuntaa

Mikko: f(2500) = 2500 + 125 + 250 = 2875

(2875 : 1000) - 1 = 1,875 = 2

T: Mikko on valinnut yhden ekstrakurssin liikuntaa

Samuli: f(3100) = 3100 + 155 + 310 = 3565

(3565 : 1000) - 1 = 2,565 = 3

T: Samuli valitsi kaksi ylimääräistä kurssia.

Ikävä kyllä ei ole mitään taetta, että Pete olisi huonompi liikunnassa, kuin Samuli. Voidaan esimerkiksi olettaa, että Peten jalat ovat lyhyemmät suhteessa kroppaan, kuin Samulilla.
Kunto (tai 'kunto') ja harrastuneisuus eivät siis kulje käsi kädessä. Tunnen useampiakin ihmisiä, jotka vetävät kevyesti 2600m - 2700m cooperista, mutta ekstraliikunta ei säväytä haisevan kokkareen vertaa.

Itse pidän liikunnasta, mutta yksilösuoritukset ovat enemmän mieleeni, kuin joukkuelajit. Jos sitä liikuntaa oikeasti olisi lukiossa sen koko kurssin ajan, ja oppikouluissa useammin, kuin kolmesti/kahdesti viikossa, niin siitä voisi jopa olla jotain hyötyäkin. Toisaalta, jos oppilaiden annettaisiin valita mieleistensä lajien välillä - siis tietenkin ajankohtaisesti valintoja sisäliikunnan ja ulkoliikunnan väillä - (mikä imisi kyllä resursseja), niin koululiikunta voisi jopa kannustaa oppilaita harrastamaan sitä. Nykyinen idioottivammaisten atleettien jatkuva iva ei taatusti ainakaan kannusta ketään piäksämään kiekkoa vapaa-ajalla.

Disclaimer: Kyllä, minulla oli pirun tylsää, kun lähdin kehittelemään tätä teoriaa. Idean 'todisteluun' sain eräästä vitsiyhtälöstä. Mitään perää tässä humpuukiteoriassa ei ole. En oikeastaan edes muista, kenen kommentista sain virikkeen tämän roskan kirjoittamiseen.
Tosikot iskekööt hikipiikin kyntensä alle.

-------

Olisihan se kyllä ihan miellyttävää, jos koulun puolesta voitaisiin tarjota oppilaille/opiskelijoille itsepuolustuksen alkeiskursseja lajissa x, jota liikunnan opettaja on opetellut, olettaen siis, että kamppailulajeihin on tullut sotkeuduttua.
Ikärajaa voisi tietysti rajoittaa yhdeksännestä luokasta ylöspäin, ja kurssilta poistamisen raja voisi olla matala (virikkeenä vaikkapa säädytön käyttäytyminen/muuten vain lapsellinen asenne). Näin pyrittäisiin välttämään oppien väärinkäyttöä mm. luokattoman väkivaltaisiksi tunnettujen oppilaiden taholta. Kurssiin kuuluisi lyhyt teoriaosuus.

Professonal, [pilkunviilatinusnutinus]yläasteella[/pilkunviilatinusnutinus] jotenkin tuntuu tuo gangstamaisuus olevan pitkälti nk. mokkeloiden tai muuten vain kusipäisten idioottimulkeroiden yksinoikeus. Näin siis ainakin meikäläisen koulussa.

*Nostettu*

Mitäköhän toi MieItse sanoo, kun en tajua mitään .

Huomenna alkaa tuo kansainvälinen, englanninkielinen koulu. Jännittää ihan pirusti. Päivätkin ovat tunnin pidemmät kuin suomessa