En todellakaa. doesnt exist

Lainaus:22.02.2008 Visse kirjoitti:

Lainaus:22.02.2008 Lazzuu kirjoitti:

Lainaus:22.02.2008 SeriousAlien kirjoitti:

Lainaus:21.02.2008 T16 kirjoitti:
[quote]
21.02.2008 SeriousAlien kirjoitti:
Jumalaa ei ole, se on fakta.

Kuka niin sanoo?

Kummallista että jumalaan voidaan uskoa, mutta pahoihin henkiin ja mörköihin jotka riivaavat ihmisiä ja tekevät heistä zombeja, ei uskota.
Jumalasta ei yksinkertaisesti ole mitään todisteita. Ihmiset vain väittävät että jumala on olemassa. Se on aivan 100% varma asia ettei jumalaa ole.

Ja tämä ei ole enää trollausta.

Eipä nyt ihan noinkaan... Fakta on se, että emme voi tietää varmasti.

Myöskään Jumalan olemassaoloa kiistäviä todisteita ei ole, eikä niitä myöskään voida esittää. Touché!

[/quote]
Kuten ei myöskään pikkusiskon sängyn alla elävän mörön ja niin pikkusisko väittääkin jatkuvasti

Lainaus:22.02.2008 Gendarme kirjoitti:

Lainaus:21.02.2008 juhis_34 kirjoitti:
Satuin katselemaan wikisitaatteja, ja löysin Albert Einsteinin sitaateista tämän:

"Jos tämä maailmankaikkeus kaikessa miljoonakertaisessa järjestyksessään ja tarkkuudessaan olisi pelkän sattuman tulos, niin se olisi aivan yhtä uskottavaa kuin että kirjapaino räjähtää ja kaikki kirjaisimet putoaisivat jälleen maahan sanakirjan valmiissa ja virheettömässä muodossa."

En näe miten tuo on millään tavoin argumentti Jumalan olemassaolon puolesta. Deismin puolesta enemmänkin; jumalan, jumalten. Mutta ei mitenkään päin käännettynä Jumalan, sehän on tuohon argumenttiin vain lihan antamista luille ilman sen tarkempia perusteita.

Olet täysin oikeassa, sillä Einstein ei uskonut persoonalliseen jumalaan, joka saattoi käyttytyä vaikkapa samalla tavalla kuin mies tai nainen, tai ihminen ylipäätään, mutta Einstein sanoi jumalan olevan superpersoonallinen (en tiedä onko tuo nyt oikein käännetty englannin kielen sanasta "superpersonal" ) Ehkäpä Einstein tarkoitti tällä Jumalan olevan korkeampi tietoisuus.
Mutta tuosta ylemmästä pitää vielä sen verran sanoa, että universumin hienosäätö ymmärrettiin vasta 1960-luvulla, kun taas Einstein kuoli jo vuonna 1955, jolloin kukaan ei ollut vielä ajatellut kosmoksen lakeja muuna kuin itsestäänselvinä, muuttumattomina käsitteinä. Albert Einstein siis ymmärsi näiden lakien herkkyyden ja kauneuden jo 40-luvulla.

Einstein kirjoitti uskonnosta ja Jumalasta myös näin:

"Buddhism has the characteristics of what would be expected in a cosmic religion for the future: It transcends a personal God, avoids dogmas and theology; it covers both the natural and the spiritual, and it is based on a religious sense aspiring from the experience of all things, natural and spiritual, as a meaningful unity."

Itsekin olen viime kuukausina tutkinut paljon buddhalaisuutta ja täytyy sanoa että se on erittäin kiehtova uskonto. Buddhalaisuus painottaa siihen että totuus tulee löytää itse, eikä sitä voi lukea vanhoista kirjoituksista. Se on myös hyvin tieteellinen uskonto, joka lisää entisestään sen kiinnostavuutta.
Jos jotain kiinnostaa buddhalaisuus, niin keskustelisin siitä mielelläni, vaikka en sitä vielä tunnekaan niin kovin hyvin.
Ainakin sen ansioista en ole enää pitänyt kristinuskoa sinä ainoana ja oikeana uskontona, vaikka sitä ei varmasti täällä huomakaan.

Lainaus:21.02.2008 juhis_34 kirjoitti:

Kyllähän kaikki asiat tapahtuvat aina ajassa, mutta joidenkin mielestä kvanttitasolla syy ja seuraus/kausaliteetti ei ole voimassa.

Eikös tämä ole ihan fysikaalinen fakta - ei suinkaan vain makuasia?

Lainaus:Mitä se herttaässä esimerkki selittää?

Ei se selitä mitään mutta se osoittaa, ettei Jumalan olemassaoloa voi loogisesti päätellä maailmankaikkeuden pienen syntytodennäköisyyden pohjalta.

Lainaus:Jos et näe luonnossa ja elämässä mitään merkitystä, niin tietysti se saa kelvata. Syy, miksi postailen näitä todennäköisyyksiä ja fyysikoiden kommentteja maailmankaikkeuden hienosäädöstä, on se että haluan osoittaa teismin olevan rationaalista.

Siinä tapauksessa kannattaisi varmasti keskittyä siteeraamisen sijaan osoittamaan, että luonnolla ja elämällä on todella havaittava universaali merkitys. Muussa tapauksessahan on hyvin selvää, että teismi (ainakin tämän maailmankaikkeuden syntypäätelmän osalta) perustuu rationaalisen päättelyn sijaan vahvasti tunteille.

Lainaus:Valtaojan mukaan teismiä voi perustella seuraavasti "Maailmankaikkeuden olemassaolon perimmäisen mysteerin paras selitys on kaiken takana oleva Luoja. Vain siinä tapauksessa olet hakkaamassa päätäsi seinään, jos valitset uskontojen supermarketista jonkun tietyn jumalan ja koetat tieteen avulla todistaa että juuri hän on se ainoa oikea Luoja, "

Tämän voin minäkin hyvin allekirjoittaa, jos Luojaksi hyväksytään myös "maalliset" asiat (sattuma, tyhjiöenergia, avaruusolennot yms.), sillä vaikka herttaässä-esimerkkikin unohdettaisiin, eihän mikään viittaa siihen, että tämä Luoja olisi älykäs, persoonallinen tai edes yliluonnollinen (sattuman se rajaisi tosin tehokkaasti pois, sillä Luojan täytyisi olla jollain tapaa "määrätietoinen"). Tällainen Luoja-käsitteen laajentaminen tosin tekee jo itse käsitteestä melkoisen turhan, joten mieluummin en käytä sitä.

Lainaus:Ja onko meillä jotenkin luotettavaa näyttöä että tämä (edes saattoi) tapahtua sattumalta. (tiedän, ei ole pahemmin Jumalastakaan näyttöä löydetty)

Suhteellisuusteorian mukaan maailmankaikkeuden synnyllä ei ole ajallista syytä. Fyysikkojen mukaan suhteellisuusteoria ei tosin ole vielä lopullinen selitys, vaan sitä täytyy muokata alkuräjähdyksen ensimmäisten hetkien kohdalla. Siten asiasta on kyllä viitteitä, muttei ymmärtääkseni ehdotonta varmuutta.

Linkit aiheeseen liittyen:
http://www.luonnontiede.argumentti.fi/maailmankaikkeuden_synty_kosmologia.php?id=17
http://www.kaleva.fi/plus/juttu509405_page0.htm.

Lainaus:Ei se nyt välttämättä niin varteenotettava mahdollisuus ole kun otetaan huomioon että kvanttiperiaatteen mukaan tyhjästä saattaa pystyä nyhjäisemään vain lyhyeksi ajaksi, ja tapahtumassa ei olisi ainetta pitänyt jäädä jäljelle.

En puhunut kvanttifluktuaatiosta. Puhuin maailmankaikkeuden synnystä ilman syytä.

Näissä ''emme voi tietää varmasti'' viesteissä ei ole mitään järkeä. Kunnon todisteita kehiin tai jumalaa ei ole.

Lainaus:24.02.2008 SeriousAlien kirjoitti:
Näissä ''emme voi tietää varmasti'' viesteissä ei ole mitään järkeä. Kunnon todisteita kehiin tai jumalaa ei ole.

Emme voi tietää varmasti mitään? Se ettei jotain pystytä tieteellisesti oikeuttaa ei tarkoita ettei siitä ole olemassa totuutta (lähes kaikki on vain induktiivista päättelyä..).

Of coors I do!

Alan sitten vasta uskomaan kun joku todistaa jotenkin että se on edes olemassa. Yhtä hyvin voisimme uskoa joulupukkiin tai hammaskeijjuun.

Jumalan olemassaoloa ei voi todistaa mutta ei kiistääkkään. Oletan että jos jumalia ylipäätään on niin niitä monia. Buddhismi on uskonnoista ehkäpä järkeenkäyvin.

Lainaus:

Lainaus:Jos et näe luonnossa ja elämässä mitään merkitystä, niin tietysti se saa kelvata. Syy, miksi postailen näitä todennäköisyyksiä ja fyysikoiden kommentteja maailmankaikkeuden hienosäädöstä, on se että haluan osoittaa teismin olevan rationaalista.

Siinä tapauksessa kannattaisi varmasti keskittyä siteeraamisen sijaan osoittamaan, että luonnolla ja elämällä on todella havaittava universaali merkitys. Muussa tapauksessahan on hyvin selvää, että teismi (ainakin tämän maailmankaikkeuden syntypäätelmän osalta) perustuu rationaalisen päättelyn sijaan vahvasti tunteille.

Tai ehkäpä ateismi perustuu tunteiden puuttumiselle. Itseäni ei enää paljoakaan kiinnosta tuo uskomaton hienosäätö tai universumin luonnollisen synnyn mahdottomuus, mutta ymmärrän toki jos ihmiset siitä saavat siitä itsensä vakuttuneeksi Jumalan olemassaololle.

Itse näen luonnossa merkitystä kaikkialla, katsellessa kilometrien korkuisia vuoria, niiden valkoisia huippuja ja vuorten juurella istuvia vihreitä puita, Siinä kuinka sokaisevan kirkkaat auringonsäteet lävistävät jättimäiset pilvet kesäisenä auringonlaskuna, Siinä kun istahtaa saunan jälkeen tuolille ja tuntee syksyisen viileän ilman ihollaan, tai esimerkiksi syvä kunnioituksen tunne illalla tähtiä katsoessa. Luonnosta löytyy esimerkkejä löytyy loputtomasti ja joku toinen osaa varmasti runoilla niistä paljon kauniimmin. Itselleni on aina ollut selvää, ettei tämä kaikki ole vain sielutonta sattumaa, eikä sen ymmärtämiselle tarvita hurjia todennäköisyyksiä.

Mikä näille sitten antaa merkityksen? Rakkaus tähän kaikkeen ei sitä tee, vaan se että me kaikki olemme osa tätä kaunista maailmaa - Me ja universumi olemme yhtä. Muistaakseni juhiskin selitti että ehkä kykenemme vielä kvanttifysiikan avulla tämän ymmärtämään.


Täällä paljon hienoja sitaatteja suurilta filosofeilta ja tiedemiehiltä, mutta omaa suosikkiani ei tänne vielä ole laitettu.

"Tätä tunnetta on kovin vaikea selittää kenellekään, jolta se täysin puuttuu. Yksilö tuntee inhimillisten halujen ja tarkoitusperien mitättömyyden ja niin luonnossa kuin ajattelunkin maailmassa ilmenevän ylevyyden ja ihanan järjestyksen. Hän pitää yksilöllistä olemassaoloa jonkinlaisena vankilana ja haluaa kokea maailmankaikkeuden yhtenä ainoana merkityksellisenä kokonaisuutena"

- Albert Einstein

Lainaus:24.02.2008 Jones323 kirjoitti:

Tai ehkäpä ateismi perustuu tunteiden puuttumiselle.

Jos käsitetään ateismi mielessä "ei-uskovaisuus", olet periaatteessa oikeassa. Toisin kuin uskontojen kohdalla siinä nimittäin ymmärretään, että tunteet eivät voi olla perusta loogisille päätelmille, sillä todellisuus ei valitettavasti ole riippuvainen meidän fiiliksistämme tai toiveistamme. Toisin sanoen, vaikka "Jumalan täytyy olla olemassa ku ois kiva, että se ois" -tyyliset ajattelumallit voivatkin toimia uskontojen parissa, niiden ulkopuolella ne ovat täysin kestämättömiä.

Lainaus:Itse näen luonnossa merkitystä kaikkialla, katsellessa kilometrien korkuisia vuoria, niiden valkoisia huippuja ja vuorten juurella istuvia vihreitä puita, Siinä kuinka sokaisevan kirkkaat auringonsäteet lävistävät jättimäiset pilvet kesäisenä auringonlaskuna, Siinä kun istahtaa saunan jälkeen tuolille ja tuntee syksyisen viileän ilman ihollaan, tai esimerkiksi syvä kunnioituksen tunne illalla tähtiä katsoessa. Luonnosta löytyy esimerkkejä löytyy loputtomasti ja joku toinen osaa varmasti runoilla niistä paljon kauniimmin. Itselleni on aina ollut selvää, ettei tämä kaikki ole vain sielutonta sattumaa, eikä sen ymmärtämiselle tarvita hurjia todennäköisyyksiä.

Miten se sattuma tekee asioista mitenkään "sieluttomampia"? Katoaako luonnosta kaikki hohto, jos et kuvittele jotakin maagista taivaskeijua häärimään kaiken takapiruksi?

Lainaus:Mikä näille sitten antaa merkityksen? Rakkaus tähän kaikkeen ei sitä tee, vaan se että me kaikki olemme osa tätä kaunista maailmaa - Me ja universumi olemme yhtä. Muistaakseni juhiskin selitti että ehkä kykenemme vielä kvanttifysiikan avulla tämän ymmärtämään.

Sinun subjektiiviset tuntemuksesi eivät tee mistään asiasta sen enempää universaalisti todellista kuin Harry Potterin lukeminen tekee velhoista. Kuten sanoin, fiilispohjalta vedetyt johtopäätökset eivät kestä loogista tarkastelua, vaikka saattavatkin kelvata hyvin uskovaisille.

"Suurempi voima" ei ole sen epäloogisempi kuin joku sattumakaan. Ei sitä ole pakko ajatella pilvillä hengailevana partasuisena äijänä.

Lainaus:25.02.2008 Carlisle kirjoitti:
"Suurempi voima" ei ole sen epäloogisempi kuin joku sattumakaan. Ei sitä ole pakko ajatella pilvillä hengailevana partasuisena äijänä.

Suurempi voima on paljon epäloogisempi kuin sattuma.
Edelleen, jumalasta ei ole mitään todisteita. Se on vain uskomus jolla yritetään selittää maailman syntymistä.

Tämä oli hyvä kannattaa lukea:


"Jos jokin luonnon ominaisuus tuntuu monimutkaiselta, meidän ei tule nostaa käsiä pystyyn. Emme voi todeta, että ilmiön takana on joku meitä ylempi olento jonka aivoituksista ei edes kannata yrittää ottaa selkoa. Sillä asenteella ei voiteta sairauksia tai valloiteta uusia planeettoja."


Juttu kokonaisuudessaan.

Lainaus:25.02.2008 MoZo_101 kirjoitti:
Tämä oli hyvä kannattaa lukea:

"Jos jokin luonnon ominaisuus tuntuu monimutkaiselta, meidän ei tule nostaa käsiä pystyyn. Emme voi todeta, että ilmiön takana on joku meitä ylempi olento jonka aivoituksista ei edes kannata yrittää ottaa selkoa. Sillä asenteella ei voiteta sairauksia tai valloiteta uusia planeettoja."

Juttu kokonaisuudessaan.

Tottahan tuo on.

Lainaus:25.02.2008 SeriousAlien kirjoitti:
Suurempi voima on paljon epäloogisempi kuin sattuma.

Miten niin? Vaikka "maailman synty" olisikin "sattumaa", pelissä on kyllä aivan vitun suuria voimia

Lainaus:25.02.2008 MoZo_101 kirjoitti:
"Jos jokin luonnon ominaisuus tuntuu monimutkaiselta, meidän ei tule nostaa käsiä pystyyn. Emme voi todeta, että ilmiön takana on joku meitä ylempi olento jonka aivoituksista ei edes kannata yrittää ottaa selkoa. Sillä asenteella ei voiteta sairauksia tai valloiteta uusia planeettoja."

Olen samaa mieltä.

Lainaus:25.02.2008 Carlisle kirjoitti:

Lainaus:25.02.2008 SeriousAlien kirjoitti:
Suurempi voima on paljon epäloogisempi kuin sattuma.

Miten niin? Vaikka "maailman synty" olisikin "sattumaa", pelissä on kyllä aivan vitun suuria voimia

Ei vaan ole. Maailman synty on pelkkää sattumaa.

Lainaus:Haluaisin esitellä oman hypoteesini, joka ratkaisee kaikki edellä esitetyt ongelmat: Käsitykseni mukaan maailmankaikkeutemme on suunnitellut Zorg, 16-vuotias opiskelija Mutara-sumussa sijaitsevan Talos IV-planeetan intergalaktisesta avaruuslukiossa...

Mikko Pulliainen taitaa olla hiukan hajamielinen, sillä hän unohtaa erään merkittävän asian: Zorgin täytyy elää aivan yhtä täydellisesti suunnitellussa maailmankaikkeudessa kuin meidänkin, jotta hän itse voi suunnitella maailmankaikkeuksia. Pulliainen siis ainoastaan siirtää todellista kysymystä kauemmas: Mistä Zorgin universumi on ilmestynyt?

Lainaus:Eikös tämä ole ihan fysikaalinen fakta - ei suinkaan vain makuasia?

Luultavasti kyllä, mutta jotkut ovat sitä mieltä, että näin voidaan sanoa vain koska joidenkin ilmiöiden syitä ei vielä tunneta.

Lainaus:

Lainaus:Lainaus:Valtaojan mukaan teismiä voi perustella ...

Tämän voin minäkin hyvin allekirjoittaa, jos Luojaksi hyväksytään myös "maalliset" asiat (sattuma, tyhjiöenergia, avaruusolennot yms.), sillä vaikka herttaässä-esimerkkikin unohdettaisiin, eihän mikään viittaa siihen, että tämä Luoja olisi älykäs, persoonallinen tai edes yliluonnollinen (sattuman se rajaisi tosin tehokkaasti pois, sillä Luojan täytyisi olla jollain tapaa "määrätietoinen". Tällainen Luoja-käsitteen laajentaminen tosin tekee jo itse käsitteestä melkoisen turhan, joten mieluummin en käytä sitä.

Valtaoja: "Ajatusta siitä että kaiken takana on korkeampi voima, sanotaan teismiksi."

Valtaoja: "Voit perustella teismiäsi, sillä että maailmankaikkeuden olemassaolon perimmäisen mysteerin paras selitys on kaiken takana oleva Luoja. Vain siinä tapauksessa olet hakkaamassa päätäsi seinään, jos valitset uskontojen supermarketista jonkun tietyn jumalan ja koetat tieteen avulla todistaa että juuri hän on se ainoa oikea Luoja."

Eli hän ei puhunut sattumasta tai tyhjiöstä, eikä luultavasti avaruusolioistakaan. Persoonallinen ei voiman tarvitse olla, eikä oikeastaan yliluonnollinenkaan, mutta luultavasti ainakin älykäs tai "kaikkitietoinen".

Lainaus:Suhteellisuusteorian mukaan maailmankaikkeuden synnyllä ei ole ajallista syytä. Fyysikkojen mukaan suhteellisuusteoria ei tosin ole vielä lopullinen selitys, vaan sitä täytyy muokata alkuräjähdyksen ensimmäisten hetkien kohdalla. Siten asiasta on kyllä viitteitä, muttei ymmärtääkseni ehdotonta varmuutta.

Linkit aiheeseen liittyen:
http://www.luonnontiede.argumentti.fi/maailmankaikkeuden_synty_kosmologia.php?id=17
http://www.kaleva.fi/plus/juttu509405_page0.htm.
--
En puhunut kvanttifluktuaatiosta. Puhuin maailmankaikkeuden synnystä ilman syytä.

Niin, eihän sillä ajallista syytä olla voikaan, kun aikaa ei ole aina ollut olemassa, ja nimenomaa se tekee siitä niin käsittämättömän.

Davies puhuu Hartlen ja Hawkingin maailmankaikkeuden syntymisen teorista ja siitä kuinka fyysikot olivat jo hetken aikaa huojentuneita luullessaan päässeensä eroon alkuräjähdyksestä ajan, avaruuden ja aineen alkuna:


"Tämä edistysaskel oli sikäli erittäin tervetullut, että se hävitti maagisen kosmisen alun sortumatta kuitenkaan ikuisen maailmankaikkeuden ongelmiin. Silti Hartlen-Hawkingin teoria kuten useat muutkin yritykset kuvata maailmankaikkeutta kvanttimekaanisesti törmäävät toiseen syvälliseen periaatteelliseen ongelmaan, joka on seuraava. Joko kosmisen alku on luonnollinen tapahtuma tai se on yliluonnollinen (Jälkimmäisellä tarkoitan sitä, ettei sille löydy selitystä pelkästään tieteen pohjalta.)
Mutta millä oikeudella voimme julistaa sen luonnolliseksi tapahtumaksi, jos se on voinut tapahtua vain kerran? Luonnollisen tapahtuman määritelmä on sellainen, joka voi sattua luonnon lakien mukaisesti nollaa suuremmalla todennäköisyydellä. Tämä on varovainen tapa sanoa, että jos maailmankaikkeus voi putkahtaa tyhjästä fysiikan lakien ansiosta, se voi tehdä niin uudelleen... ja yhä uudelleen. Kuten kanadalainen John Leslie on huomauttanut, olisi äärimmäisen outoa, jos luomisen takana vaikuttaneeseen fysiikan prosessiin olisi kiinnitetty kyltti TÄMÄ MEKANISMI TOIMI VAIN KERRAN."

Lainaus:

Lainaus:

Lainaus:Siinä tapauksessa kannattaisi varmasti keskittyä siteeraamisen sijaan osoittamaan, että luonnolla ja elämällä on todella havaittava universaali merkitys. Muussa tapauksessahan on hyvin selvää, että teismi (ainakin tämän maailmankaikkeuden syntypäätelmän osalta) perustuu rationaalisen päättelyn sijaan vahvasti tunteille.

Mikä näille sitten antaa merkityksen? Rakkaus tähän kaikkeen ei sitä tee, vaan se että me kaikki olemme osa tätä kaunista maailmaa - Me ja universumi olemme yhtä. Muistaakseni juhiskin selitti että ehkä kykenemme vielä kvanttifysiikan avulla tämän ymmärtämään.

Sinun subjektiiviset tuntemuksesi eivät tee mistään asiasta sen enempää universaalisti todellista kuin Harry Potterin lukeminen tekee velhoista. Kuten sanoin, fiilispohjalta vedetyt johtopäätökset eivät kestä loogista tarkastelua, vaikka saattavatkin kelvata hyvin uskovaisille.

Ei perustu ainoastaan Jones323:n tai Einsteinin subjektiivisille tuntemuksille, vaan myös kvanttifysikkaan. Alussa kaikki energia oli yhdessä pienessä osassa, nuppineulanpään kokoiseen tilaan pakkautuneena. Kvanttiperiaatteen mukaan hiukkaset joka erotetaan toisistaan ovat aina liitoksissa. Avaruus vain antaa illuusion siitä että kaikki olemme kaikki erillämme, vaikka todellisuudessa olemme kaikki yhtä ja samaa. Tämä juuri kiehtoo minua buddhalaisuudessa, jossa tavoitteena on ymmärtää egon ja minuuden merkityksettömyys.

Ja mikä on elämän rooli tässä? Havaitsija luo materialistisen maailman.

Lainaus:juhis_34 kirjoitti:
Tässä asiaa käsittelevä animoitu video, jonka löysin täältä peliplaneetasta. (perustuu oikeisiin kokeisiin.)
http://www.youtube.com/watch?v=DfPeprQ7oGc

Niin kuin videosta näemme, havaitsija rikkoo aaltohiukkasdualismin, ilman havaitsijaa elektroni meni molempien rakojen läpi, eikä kummankaan raon läp, itse asiassa kaikki mahdolliset vaihtoehdot toteutuvat. Ilman havaitsijaa elektroni toimii kuten aalto, mutta kun tehdään havaitsemista, elektroni käyttäytyykin kuin hiukkanen!

Kvanttiteoria siis sanoo että ilman havaitsijaa universumi olisi kuin kaaoottinen, sekava sävelmä, kun taas havainnoitsija voi luoda siihen järjestyksen ja harmonian.

Ja tätä Daviesin kirjaa lukiessani yllätyin aikalailla kun viimeisessä kappaleessa hän tarjoaa omasta mielestään parasta selitystä kosmokselle. Ajatus on pohjimmiltaan juuri tämä että maailmankaikkeuden luo todelliseksi havaitsija/tietoisuus.
En ole vielä ehtinyt lukemaan sitä kovinkaan huolellisesti läpi, joten voin selittää sen paremmin illemmalla.
Näihin sanoihin hän kuitenkin lopettaa päättelynsä.

"Näyttää ilmeiseltä, ettei maailmankaikkeus voi luoda ja selittää itseään ilman, että se myös mmärtää itseään."

Samanlaisia ajatuksia ovat myös esittäneet John Wheeler, Fred Hoyle ja moni muu merkittävistä fyysikoista.
Perinteiseen Jumalaan Davies ei kuitenkaan itse usko, vaan ennemminkin panteistiseen jumalaan.


E: tuon kvanttiperiaatteen mukaan näiden hiukkasten täytyy vielä muistaakseni syntyä samaan aikaan, mutta näinhän alkuräjähdyksessä mitä todennäköisemmin tapahtuikin.

Lainaus:25.02.2008 juhis_34 kirjoitti:

Mikko Pulliainen taitaa olla hiukan hajamielinen, sillä hän unohtaa erään merkittävän asian: Zorgin täytyy elää aivan yhtä täydellisesti suunnitellussa maailmankaikkeudessa kuin meidänkin, jotta hän itse voi suunnitella maailmankaikkeuksia. Pulliainen siis ainoastaan siirtää todellista kysymystä kauemmas: Mistä Zorgin universumi on ilmestynyt?

Se on ollut olemassa aina ja ikuisesti. Näin ongelma on ratkaistu yhtä kätevästi kuin kysymys Jumalan alkuperästä.

Lainaus:Persoonallinen ei voiman tarvitse olla, eikä oikeastaan yliluonnollinenkaan, mutta luultavasti ainakin älykäs tai "kaikkitietoinen".

Perustele.

Lainaus:"Tämä edistysaskel oli sikäli erittäin tervetullut, että se hävitti maagisen kosmisen alun sortumatta kuitenkaan ikuisen maailmankaikkeuden ongelmiin. Silti Hartlen-Hawkingin teoria kuten useat muutkin yritykset kuvata maailmankaikkeutta kvanttimekaanisesti törmäävät toiseen syvälliseen periaatteelliseen ongelmaan, joka on seuraava. Joko kosmisen alku on luonnollinen tapahtuma tai se on yliluonnollinen (Jälkimmäisellä tarkoitan sitä, ettei sille löydy selitystä pelkästään tieteen pohjalta.)
Mutta millä oikeudella voimme julistaa sen luonnolliseksi tapahtumaksi, jos se on voinut tapahtua vain kerran?

Onko meillä näyttöä siitä, että alkuräjähdys voi tapahtua vain kerran?

Sivuhuomiona Davies on myös todennut: "Even if we don't have a precise idea of exactly what took place at the beginning, we can at least see that the origin of the universe from nothing need not be unlawful or unnatural or unscientific. In short, it need not have been a supernatural event."

Lainaus:Ei perustu ainoastaan Jones323:n tai Einsteinin subjektiivisille tuntemuksille, vaan myös kvanttifysikkaan. Alussa kaikki energia oli yhdessä pienessä osassa, nuppineulanpään kokoiseen tilaan pakkautuneena. Kvanttiperiaatteen mukaan hiukkaset joka erotetaan toisistaan ovat aina liitoksissa. Avaruus vain antaa illuusion siitä että kaikki olemme kaikki erillämme, vaikka todellisuudessa olemme kaikki yhtä ja samaa. Tämä juuri kiehtoo minua buddhalaisuudessa, jossa tavoitteena on ymmärtää egon ja minuuden merkityksettömyys.

En viitannut subjektiivisilla tuntemuksilla maailmankaikkeuden ja ihmisten ykseyteen, vaan siihen, että tämän ykseyden perusteella ihmisen olemassaololla olisi jokin yleismaailmallinen merkitys.

Lainaus:Ja mikä on elämän rooli tässä? Havaitsija luo materialistisen maailman.

Joku voisi kutsua tätä hätäiseksi päätelmäksi.

Lainaus:25.02.2008 SeriousAlien kirjoitti:
Ei vaan ole. Maailman synty on pelkkää sattumaa.

Mikään ei ole sattumaa. Kaikella on tarkoitus. Niin ainakin uskon.


Minusta on naurettavaa sanoa, ettei Jumalaa ole olemassa, koska ei ole todisteita

1) Ei ole todisteita ettei Jumalaa olisi
2) Faktaan ei voi uskoa, jos Jumalasta olisi faktoja, ei olisi mitään uskontoa

Lainaus:25.02.2008 RedAlert kirjoitti:
Minusta on naurettavaa sanoa, ettei Jumalaa ole olemassa, koska ei ole todisteita

1) Ei ole todisteita ettei Jumalaa olisi
2) Faktaan ei voi uskoa, jos Jumalasta olisi faktoja, ei olisi mitään uskontoa

Minusta on naurettavaa sanoa, että jumala on olemassa, koska olemassaolemattomuudesta ei ole todisteita.

Lainaus:25.02.2008 RedAlert kirjoitti:
Mikään ei ole sattumaa. Kaikella on tarkoitus. Niin ainakin uskon.


Minusta on naurettavaa sanoa, ettei Jumalaa ole olemassa, koska ei ole todisteita

1) Ei ole todisteita ettei Jumalaa olisi
2) Faktaan ei voi uskoa, jos Jumalasta olisi faktoja, ei olisi mitään uskontoa

Minusta on typerää sanoa kumpaakaan.

Jos elämällä olisi tarkoitus, joku olisi luonut sen.

Millään ei kuitenkaan alkujaan ole ollut mitään tarkoitusta. Emme voi personifikoida mitään gravitaatiolakeja ja alkuräjähdystä emmekä voi olettaa niillä olevan jonkinlainen tarkoitus tehdä jotain.

Elämä kuitenkin syntyi ja eliöt sanoivat: "Kun nyt kerran ollaan täällä, niin jatketaan eteenpäin."
Näin kaikki toimivat - tämäkin asia kuulunee id:hen.

Tottakai uskon.

Lainaus:26.02.2008 MiekkaTail kirjoitti:
Tottakai uskon.