Monet kyselee näistä kun kiintolevy tunnistuu väärän kokoisena yms. kiintolevyistä. Tässä olis vähä selvennystä jne. noihin ongelmiin. Ohje lähinnä Windows XP-ympäristöön.
Yleistä
Yleisin syy on tämä järjestelmien sekasotku. Jotta tiedätte mistä lyhennyksistä puhutte, tämä selventäköön sitä: SI-järjestelmän mukaan (joka on siis kansainvälinen yksikköjärjstelmä) kertoo kilotavun olevan tuhat tavua, niin kuin asia onkin. Tietokone taas käyttää ns. binäärijärjestelmää, jossa kilotavu on 1024 tavua ja tavu on kahdeksan bittiä. Binäärijärjestelmä tuntee siis vain kaksi merkkiä, ykkösen (1) ja nollan (0), sen kantaluku on kaksi, kun taas SI-järjestelmä tunnistaa kymmenen merkkiä (0-9). Yksi merkki siis binäärijärjestelmässä on bitti, eli tavu on kahdeksan merkkiä ja kahdeksan bittiä. Onkin suositeltavaa, että binäärijärjestelmän kilotavua alettaisiin kutsua kibitavuksi (KiB), eikä kilotavuksi (kB), megatavua mebitavuksi (MiB), gigatavua gibitavuksi (GiB) jne.
Eli siis bitti eli (b) binäärijärjestelmässä on yksi merkki, joko ykkönen tai nolla. Voidaan myös ajatella, että nolla tarkoittaa
pois päältä ja ykkönen
päällä. Jolloin yhdellä bitillä voidaan merkitä yhteensä kahta numeroa, joko ykköstä tai nollaa (0 tai 1) Kahdella bitillä voidaan neljää numeroa (10, 01, 11, 00), kolmella bitillä kahdeksaa (111, 000, 110, 100, 001, 011, 101, 010) jne. tästä tulee tietokoneissa myös ns. maaginen lukusuora 2, 4, 8, 16, 32, 64, 128, 256, 512, 1024, 2048 jne. SI-järjestelmässä taas yhdellä merkillä voidaan merkitä kymmentä eri (0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9), joten SI-järjestelmän kantaluku on 10 ja binäärijärjestelmän on 2.
Sekavaa, eikö? Kuitenkin nuo kannattaisi opetella, koska usein monet käyttävät aivan vääriä merkkejä ilmaistaessaa esim. kilotavua. KiB eli kibitavua ei ole mikään pakko käyttää, mutta ainakin muistaa että kb ja kB ovat aivan eri asiat.
Väärän kokoinen kiintolevy
Yleisin syy
Kilotavu on siis SI-järjestelmän mukaan 1000 tavua, mutta binäärijärjestelmän mukaan 1024 tavua. Tämä aiheuttaa useimmat väitökset kiintolevyn väärästä koosta, koska kiintolevyvalmistajat ilmaisevat levyn koon SI-järjestelmän mukaan, kun taas kaikki muut tietokoneen osat (BIOS, käyttöjärjestelmä jne.) tunnistavat koon binäärijärjstelmän mukaan.
Oletetaan SI-järjestelmän mukaan 160 gigatavun (GB) kiintolevy. Se on tavuissa 160.000.000.000.000 tavua (B), josta tehdään käyttöjärjestelmän tunnistamia kibitavuja (KiB) jakamalla tuo tavumäärä (tavu on aina sama sekä binääri- että SI-järjestelmässä) 1024:lla, eli juuri yhdellä kibitavulla. 160.000.000.000.000 tavua on 156.250.000 kibitavua eli 152587,8906 mebitavua eli 149,0116119 ~ 149 gibitavua. Eli siis usein kansankielellä sanotaan gigatavua, joita ne periaatteessa eivät ole, vaikka käyttöjärjestelmä ja BIOS niin väittävät. Eli 160 gigainen kiintolevy on 149 gigaa, vaikka mitä tekisit!
LBA-tuki?
LBA tarkoittaa Logical Block Addressingia, jonka tarvitsee tukea ehdottomasti 48-bittisyyttä. 48-bittinen LBA on vakiona uusissa emolevyissä, useimpiin vanhoihin emolevyihin sen saa päivittämällä BIOS:n. Myös käyttöjärjestelmän tarvitsee tukea 48-bittisyyttä, joten varmista, että koneessasi on vähintään Service Pack 1 tai uudempi, tai Windows 2000:ssa Service Pack 3 tai uudempi.
Kovalevy tunnistuu vain 32 gigaisena?
Jumpperi on tässä tapauksessa useimmiten laitettu väärään kohtaan. Oikeat jumppereiden paikat löytyvät kovalevyvalmistajien sivuilta:
Seagate
Maxtor
Western Digital
Samsung
Hitachi
Kaikki loput
700 megatavun tiedosto ei mahdu kiintolevylle, vaikka tilaa on yli gigatavu!
Tarkista roskakori, roskakoriin heitetty tiedosto vie tilaa niin kauan, kunnes poistat sen roskakoristakin. Toinen vaihtoehto on esim. Norton Protected Recycle Bin, joka säilyttää poistamansa tiedostot jonkinaikaa ennen lopullista poistoa!
Muuta kovalevystä
Kovalevy hidastelee älyttömästi
Jos kovalevy käy todella hitaasti, kannattaa tehdä nämä toimenpiteet:
1.Eheyttää kannattaa silloin tällöin. Eheyttäminen kokoaa tiedostot vierekkäisille sektoreille kovalevyllä ja näin nopeuttaa sen toimintaa. Oletusarvoisesti siirtäessäsi tiedoston levylle, se laitetaan vain suurimmalle vapaalle sektorille, jolloin etsiessäsi tietoa kiintolevyltä joutuu kone käymään kaikki sektorit läpi.
Klikkaa kiintolevyasemaasi hiiren oikealla napilla - Valitse ominaisuudet - Työkalut - Eheytys.
Älä aja mitään ohjelmia samalla aikaa kun eheytät, eheyttämisessä voi mennä montakin tuntia.
2. Tarkista, että kovalevysi on kytketty tiheämmällä 80-johtoisella (Ultra DMA 66/100/133) kaapelilla, joka nopeuttaa kovalevyä huomattavasti verrattuna vanhaan 40-johtoiseen.
Mitä tarkoittaa RPM, S-ATA jne.
S-ATA (Serial ATA) on luotu korvaamaan nykyinen P-ATA (Paraller ATA) -liitäntä kokonaan. Tällä hetkellä S-ATA 1.0 edut ovat varsin pienet verrattuna P-ATA:aan. 155 MB/s nopeus verrattuna P-ATA:n 133 MB/s ei ole suurta. Nopeuden lisäksi on eroa mm. liitännöissä, sekä virtalähteestä, että emolevystä tulevien kaapeleiden osalla. Tällä hetkellä suunnitteilla ja tulossa on S-ATA 2.0, joka lupaa jo 300 MB/s nopeuden, joka on jo varsin suuri kehitys P-ATA:n 133 MB/s nopeuteen. Puhuttaessa IDE:stä tai Ultra DMA:sta, puhutaan silloin P-ATA -kiintolevyistä.
CACHE eli välimuisti on alue kiintolevyllä, jonne äskettäin käytetty data varastoidaan hetkeksi. Kun sama äskettäin käytetty data haetaan uudestaan, toimii se hyvin paljon nopeammin. Aivan samalla periaatteella kuin Internet-selaimissa, selain tallentaa välimuistiin kuvia yms., jolloin tullessasi seuraavan kerran sivustolle kuvan lataaminen tapahtuu reilusti nopeammin.
RPM (Rotations Per Minute) ilmaisee montako kierrosta kiintolevy kiertää minuutissa. Avattuna kiintolevy sisältää cd-levyn näköisiä piikiekkoja, joille data tallentuu, näiden kiekkojen pyörimisnopeutta kuvastaa rpm-luku. Nykyään tavallinen kierrosnopeus on 7200, joissain SCSI-levyissä jopa yli 10.000 kierrosta minuutissa.
SCSI (Small Computer Serial Interface) mahdollistaa kovalevyn irroituksen laitteesta kesken käytön. SCSI -kiintolevyt ovatkin suosittuja esim. serverikoneissa
Mitä tarkoittaa masteri, slave, cable select jne.
Nykyiset emolevyt sisältävät kaksi IDE-liitäntää (Primary ja secondary). Primary master on ns. boottaava levy. Asentaessasi koneen ainoata kiintolevyä, laita se masteriksi (singleksi mikäli kiintolevyssäsi on sellainen mahdollisuus). Jos asennat ensimmäisen kovalevyn lisäksi toista kovalevyä, aseta jumpperit slave-asentoon, jolloin alkuperäinen levy toimii masterina ja uusi levy slavena. Levyssä on usein vielä neljäskin vaihtoehto, cable select. Cable select tarkoittaa automaattista asennusta. Vältä tätä vaihtoehtoa, mutta jos sinun täytyy käyttää tätä, muista että kumpikin asema on silloin oltava jumpperoitu cable selectiksi.
Aiheeseen liittyviä linkkejä
http://www.vanamo.net/giga/index.htm
Laskuri, johon syötät kiintolevysi koon ja se palauttaa tuloksen ja palauttaa tuloksen siinä koossa, missä BIOS ja käyttöjärjstelmä sen tunnistavat (gibitavu).
Jääkö kysyttävää? Löytyykö virheitä yms.? Ilmottele ihmeessä.
.
