Kaikkialla näkyy merkkejä miten kuri on höltynyt lähes kokonaan nuorisoltamme 10 - 15v.

Bulletin boardeilla haistatellaan toisille pienimmästäkin syystä.
Ulkona tulkutetaan tutuille ja tuntemattomille ihmisille.
Vieraiden tykönäkään ei ole alkeellisimpiakaan käyttäytymistapoja.
Ikätovereita hakataan, ryöstetään sukupuolesta riippumatta - on normaalia että poika 11v hakkaa nyrkein tyttöä 11v???.
Kouluopettajille annetaan palautetta sanoilla joita tuonikästen penskojen ei olis pitänyt edes kuullakkaan vielä.
Tiedetään yleisesti että 15-vuoden ikärajaan asti ei poliisilla eikä muilla viranomaisilla ole mitään oikeutta puuttua 'äidin pikku kullannupun' tekemisiin.

Hei come on!
Olen ollut itsekin skidi, enkä mikään puhdas pulmunen, mutta jotain tapoja jopa meillä 70-luvulla syntyneillä oli. Toisin kun nykyään.

Mitäs mieltä olette?

Mun mielestä pieni fyysinen selkäsauna räikeimmissä tapauksissa olisi ihan paikallaan. Vanhemmat enemmän vastuuseen jälkikasvunsa kasvattamisessa!

Joo, olen samaa mieltä kanssasi. Monet 10-15v ovat joko pilalle hemmoteltuja ''äidin pikku kullannuppuja'' tai alkoholstiperheen lapsia joilla ei ole mitään kuria tai järjestystä. Tiedän itse monta tapausta.

Tiedänpä minäkin...
Ja liikaa on näitä ainoita lapsia, joille on kohdusta lähtien annettu kaikki periksi.

Olen jo omista veljenpojista huomannut, että kun veljeni erosi heidän äidistä, niin heidän äiti ei ole opettanut mitään käytöstapoja tai pitänyt mitään kuria.

Jos he eivät saa tahtoaan läpi, niin he melkein aina alkavat uhkailla (tyyliin: me rähjätään sulle muuten koko päivä).
Veljeni sen sijaan yrittää saada heihin jotain kuria.

Minun äitini piti kovaa kuria ja jos olit ilkeä, niin "Koivun Niemen herra" tuli käynnille.
Vaikka lasten fyysinen kuritus on ollut tietääkseni kiellettyä jo vuodesta 1982, mutta se tepsi ja erittäin hyvin.
Minulla ei ollut ikinä mitään "kotiarestia", vaan nopea ja jokseenkin kivulias rangaistus (piiskaa).

Älkää kärjistäkö asioita näin. Esimerkiksi itse yritän olla hyvätapainen ja puhdas kuin pulmunen, mutta taasen koulussamme on yksi v-sanaa hokeva opettaja, joten voi asiat olla toisinkin.

Niitä on niin paljon.. Paljon ja paljon, ei kannata toki yleistää. Olen itsekin huomannut itseäni vuosia nuorempia käyttäytyvän aivan itselleen sopimattomasti. Vanhemmat antavat liikaa periksi nykypäivänä. On minullekin periksi annettu, mutta ei musta "pahaa lasta" tullu kuitenkaan

Monille vanhemmille on vaikeaa tuottaa pettymystä omille lapsilleen esim. Kaupassa jossa lapsen haluaa vaikka karkkia tai kotona kieltää sen pleikkarin peluun.

En tiedä tuosta kurittamisesta, ei fyysinen rangaistus ole mielestäni se ainut oikea tapa.

Asia on totta, mutta fyysinen väkivalta ei auta asioita, tiukkana pitää olla.

Sanokaa ei väkivallalle!

Samaa mieltä, ei miellä kyllä koskaan kuria sen enempää ole pentunakaan ollut, mutta oltiin kyllä veljen kanssa kuitenkin tosi kilttejä.
Verrattuna joihinkin muihin natiaisiin.

Ei meillä koskaan ollut mitään arestia tai muutakaan (koulun puolesta jälkiseisontaa kylläkin)...

Nykyajan kakaroilla ei ole minkäänlaista kunnioitusta vanhempaa ihmistä tai muita ihmisiä kohtaa ylipäätään.

Lainaus:01.12.2004 wew kirjoitti:
Asia on totta, mutta fyysinen väkivalta ei auta asioita, tiukkana pitää olla.

Sanokaa ei väkivallalle!

Jep mutta itteensä saa puolustaa.

Nykyään vanhemmat ei kaiketi osaa enään kieltää mitään lapsiltaan ja se ei ole aina hyvä asia, koska lapset tottuvat siihen.

Koulussa sentään vielä jonkun verran opetetaan kuria, mutta sekin on alkanut lipsua.

Minä en ole ollut eläessäni kuin 2 kertaa jälkkärissä ja ensimmäisellä kerralla en ollut muistanut tehdä kotiläksyjä ja toisella kerralle leikimme kavereiden kanssa Gladiaattoria ja yhdeltä kavereilta murtui kylkiluu.

Kotiaresti ei mielestäni tunnu edes pahalta, paitsi jos silloin ei saa pelata tai katsoa telkkari, mutta muuten ei se sinäänsä ole mielestäni rangaistus.

Voisi periaatteessa kysyä, että mikä on paras tapa rangaista tuhmaa lasta?
Jos väkivaltaa ei saa käyttää, mutta silti rangasitus täytyisi olla sellainen, että lapsi ei enään haluaisi kokea sitä ja eikä enään tekisi kolttoasiaan.

Tuli just tätä lukiessa yhden kaverin viisivuotias pikkuveli mieleen joka aina kohdattaessa näyttää keskaria ja sanoo jotain tyyliin: "Homo!" "Haista *****!"

Käyhän se homma näinkin..

Kyl sitä meil kuria pidettiin. Mut tänä päivänä ku kattelee näit nappuloita, ni ei mitää hajuukaa kunnioituksesta. Haistatellaa vaa vanhempia ja muita ihmisiä. Raha kyllä kelpaa, et pääsee viinaa ostamaan...

Lainaus:01.12.2004 JohnDoe kirjoitti:
Nykyään vanhemmat ei kaiketi osaa enään kieltää mitään lapsiltaan ja se ei ole aina hyvä asia, koska lapset tottuvat siihen.

Voisi periaatteessa kysyä, että mikä on paras tapa rangaista tuhmaa lasta?

Ei ainakaan pistää omaan huoneeseen, vaan eteiseen, vessaan tms, jossa ei ole lapselle leluja, vaan saa oikeasti miettiä tekosiaan.
(Tosin meillä se ei toiminut, veli pistettiin kerran vessaan häpeemään niin se purki jokaikisen vessapaperirullan, ja niitähän oli, kun iskä oli ostanut jonkun alennussäkin XD)
Serkulla tuo taas toimii mainiosti.
Oli riita mistä tahansa, serkku komentaa yhden vessaan ja toisen eteiseen. Pari minuuttia kuuluu molemmista päistä taloa suoraa huutoa kun molemmat kakarat kiljuu kurkku suorana. Sitten on ihan hiljasta ja molemmat tulee ulos kuin ei mitään riitaa ois ollutkaan.

Kiroilu, sotkeminen, kiusaaminen, kiukuttelu johtavat kaikki vessa/eteinen jäähyyn. Ja ei niitä lapsia ole minunkaan koskan tarvinnut kahdesti käskeä.

Minusta ei lasta saa kuitenkaan koskaan lyödä, ei missään tapauksessa.
Siihen ei ole mitään hyvää syytä.
Lapset on niin pieniä ja me aikuiset niin isoja.

Lainaus:01.12.2004 Hanzq kirjoitti:

Ei ainakaan pistää omaan huoneeseen, vaan eteiseen, vessaan tms, jossa ei ole lapselle leluja, vaan saa oikeasti miettiä tekosiaan.
(Tosin meillä se ei toiminut, veli pistettiin kerran vessaan häpeemään niin se purki jokaikisen vessapaperirullan, ja niitähän oli, kun iskä oli ostanut jonkun alennussäkin XD)

No, lapsi on terve kun se leikkii (muumioasu).

Olen itsekin väkivaltaa vastaan, mutta mitä tehdä tapauksille, jotka ovat ns. "parantumattomia"? Ymmärrän hyvin, että "Koivuniemen Herra"n tanssittaminen lapsen takapuolella saattaa joissakin tapauksissa yksinkertaisesti ainoa jäljellä oleva vaihtoehto.

Onhan opettajilla nykyään oikeus poistaa häiriköivä lapsi luokasta, mutta onko sen ja jälki-istunnon yhdistelmä sittenkään rangaistus? Tilapäinen koulusta erottaminen on rangaistus vain "Hermione Granger -syndrooma"tapauksille, jotka käyttäytyvät yleensä hyvin ilman erillistä kehotetta.

Omassa tapauksessani kiroilun määrä putosi olemattomiin aina noin 15 -vuotiaaksi asti, kun rakas isäni pesi nelivuotiaan, rumia sanoja päästelevän suuni mäntysuovalla. Se toimi varsin tehokkaasti kiroiluun.

Jotain niille "äidin (ja isin) pikku lellikeille" pitäisi tehdä, mutta mitä? Väkivalta ei ole ratkaisu, mutta asenteiden muutos kotosalla saattaa hyvinkin olla.

"Päätit sitten rikkoa Pleikkasi, kun jäit jumiin pelissä, vai? Saat luvan säästää ja ostaa itse uuden omilla rahoillasi." -linja "Älä itke, äidin kulta. Tässä sinulle uusi Pleikka sen suutuspäissäsi rikkoman tilalle." -linjan sijaan saattaisi olla hyvä ratkaisu vahnempien taholta

Kattokaapa peliin ennen kuin alatte haukkumaan, että kaikki 10-15-vuotiaat käyttäytyvät huonosti.

Penskan oma vika jos ei tajua käyttäytyä. Meillä kotona ei juuri rangaista fyysisesti, mutta henkinen arvostus on tärkeää. Ja olenpa tuota osannut käyttäytyä imo.

:

)

Lainaus:01.12.2004 Tappajakoala kirjoitti:
Tiedetään yleisesti että 15-vuoden ikärajaan asti ei poliisilla eikä muilla viranomaisilla ole mitään oikeutta puuttua 'äidin pikku kullannupun' tekemisiin.

Kyllä muuten on. Sisaruskohtaisesta kokemuksesta tiedän, kun pississiskoni vietti puolisen tuntia putkassa kesällä.
Meillä ei kotona ole koskaan millään rankaistu, itekään en ole koskaan saanut kotiarestia tai muuta. Pienestä muista tukkapöllyt, kun siskon kanssa riideltiin, nekin loppuivat joskus kaheksan ikävuoden paikkeilla. Sen jälkeen on saanu tehä mitä ikinä lystää, huutamista on tullut, mutta mitään rangaistusta ei. Kaksi kertaa on johdot otettu koneesta pois tässä neljän vuoden aikana, ja nekin tuli ihan vaan siitä, että puhtaasti *****ilin äitille.

Äiti väitti tietävänsä koneista jotain, ja kun sitten sai tilaisuuden näyttää kykynsä, eikä mitään tajunnutkaan, niin minä tietysti kieltäydyin ongelmaa poistamasta, kunnes pyytää anteeksi. Kolme viikkoa oli johot seinästä ja sitten sisko onnistui arvaamaan tilini salasanan, enkä viittiny enää uutta pistää. Tuonkin ajan olin kotitekoisilla piuhoilla ollut koneella aina, kun äiti oli poissa kotoa.

Oon sitä mieltä, että jos lapsi ei ite tajua, mitä ei kannata tehdä, niin turha sitä on enää parin kerran jälkeen yrittää oikoa. Jos haluaa olla idiootti, niin antaa olla. Sittenpähän nelikymppisenä vituttaa. Se nimenomaan on rangaistuksista pahin, kun sitten aikuisena tajuaa, että mahdollisuudet oli ja meni hyvän aikaa sitten.

Pikkulapset eivät tietenkään välttämättä tiedä, että jostain voi olla muille jotain haittaa, mutta kyllä yli 11 - 12-vuotiaiden voi olettaa olevan sen verran aikuisia, että rankaisemisesta ei ole hyötyä.

Ala-asteella muistan aina pelänneeni jonkun verran, kun läksyt oli tekemättä tai kirjat kotona, ja se piti opettajalle tunnustaa. Kolme kertaa jos tuli miinus puolen vuoden aikana, niin tuli tunti istumista. Ei se loppujen ollut mitään muuta, kuin että tultiin tuntia aiemmin kouluun, ja tehtiin luko- tai origo-pelitehtäviä. Joskus ykkös-, kakkosluokalla oli välituntiseisomisia huonosta käyttäytymisestä. Nekin oli taas aika lepsuja, kun piti vaan seistä koulupäivän vikan tunnin jälkeen 10 - 15 minuuttia. Helpolla pääs, ku opettajakin meni kahville siks aikaa opettajainhuoneeseen.

Lainaus:01.12.2004 frolic kirjoitti:
...

Oon sitä mieltä, että jos lapsi ei ite tajua, mitä ei kannata tehdä, niin turha sitä on enää parin kerran jälkeen yrittää oikoa. Jos haluaa olla idiootti, niin antaa olla. Sittenpähän nelikymppisenä vituttaa. Se nimenomaan on rangaistuksista pahin, kun sitten aikuisena tajuaa, että mahdollisuudet oli ja meni hyvän aikaa sitten.

...

Useammat vanhemmat haluavat varmaankin välttää kuvailemaasi tilannetta kaikin keinoin. Yleensä lasten vanhemmat haluavat antaa lapselleen mahdollisimman hyvän elämän (heidän mielestään tämä useimmiten tarkoittaa korkeaa koulutusta, jolla saadaan hyvä työpaikka sekä hyvää terveyttä. Lapsen mielestä hyvä elämä saattaa toki olla jotain aivan muuta).

Rangasituksen sijasta, vois käyttää palkintoja (Siis kun tekee jotain hyvin jne. vaikkka karkkipussi.) Siitä sitten oppisi että, kun on kunnolla, niin käy hyvin. Mutta voi vaikka rangastuksena käyttää jonkin asian kieltämistä (TV,pelit, karkki).

Osa vain on luonteeltaan "pahoja" ja toiset "hyviä" karkeasti jaettu, mutta olkoon. Itsellä harvemmin tulee edes mieleen tehdä jotain piruutta. Mutta serkullani tuli nuorempana tehtyä nuita (vai onko se noita?) piruuksia vähän liikaakin.

Kyllä se on kuitenkin pääasiassa ihan vanhempien oma-asia miten lapsiaan kasvattaa. Kaikkien ajatuksia ei voi ymmärtää. En kuitenkaan ymmärrä, että miksi kaikki pitäisi antaa periksi? Pientä rajaa voisi asettaa. Eri asia, jos rahaa on kuin roskaa, niin voihan sitä silloin saada pelejä ja muitakin laitteita, muita enemmän. Siinä ei ole mitään pahaa, mutta jos lapsi on joka päivä tinkaamassa jotain, niin ei sitä kauaa jaksa kuunnella.
Siihen on taas 2 vaihtoehtoa. Antaa periksi tai selvästi EI! Ja ehdottaa vaikka jotain muuta, tai selittää, miksei hän (lapsi) voi saada jotain mitä hän haluaa.

Tuollainen kilttinä olemisen palkitseminen on kuin kohtelisit lastasi kuin koiraa.
Ja pitäisikö lapsi palkita jokaisesta hyvästä teosta karkilla tai vastaavalla, vai riittääkö pelkkä päähän taputus.

Peli pelaaminen, television katsomisen ja karkin kieltäminenkin voisi toimia, mutta ei mitään muutaman päivän juttuja, koska silloin se olisi vain tauko, eikä rangaistus.
Viikko rahat voisi aina ottaa kuukaudeksi tai pariksi pois tai vastaavaa.

"Rangasituksen sijasta, vois käyttää palkintoja"

Niimpä. Mihis se raja vedetään.
Jos äiti vaatii pentuaan siivoamaan huoneen, mutta vasta viimein pitkän nurinan jälkeen suostuu siihen jos tietää että saa palkkioksi karkkipussin?

Elämässä on asioita jotka pitää hoitaa myös ilman palkkioita.
Mun mielestä esim tuo siisteyden ylläpitäminen kuuluu siihen.

Jos taas muksut auttavat kotitöissä tms. ilman erillistä nurinaa, on palkkio varmaan paikallaa. Överiksi menevä palkitseminen on pilalle hemmottelua, mikä taas johtaa usein ipanan muuttumisen pikkuhirviöksi joka käyttää asemaansa hyväkseen.

Eli tässä pitäs sanoo että mistä en tykkäis... tjaa... No en tykkää sokerista mutta karkit ja limsat ja ruuista sokerit pois niin pysyy vähemmän villinä

No minua vituttaa eniten tämä vanhusten haukkuminen, ja se ettei suurin osa nuorista osaa haukkua muuten kuin toistamalla kirosanoja xS

Tukistus <3