Lainaus:29.01.2005 Shadow_man kirjoitti:
Hermot mennees kerran jos toisenkin.
KErran yläasteella alkoi yhden kaverini naama ärsyttää ja löin nyrkillä sitä ohimoon ja käteni murtui. --

Ihmismielessä todellakin on vikaa, jos potkitaan toista henkilöä, kun hän nauraa sinulle. Ja sen takia kun toisen naama ärsyttää.

Hankkiudu nyt hyvä mies hoitoon jos sinulla vieläkin on ongelmia.

Lainaus:29.01.2005 Asenath kirjoitti:

Lainaus:29.01.2005 Shadow_man kirjoitti:

Lainaus:29.01.2005 samsung kirjoitti:
No itte tulin ala-asteella uutena tyyppinä muualta ja lopun voikin sitten arvata. No nyt silloinen pahin kiusaaja on mun paras kaveri

Itsekkin vaihdoin kesken ala-astetta koulua. No kerran talvella heitin selälleni koska piha oli jäässä ja eräs kaverini alko nauraa jonka seurauksena heitin hänet maahan ja aloin potkia mahaan

Ei helvetti. Nyt ei voi muuta kuin ihmetellä ihmismielen typeryyttä.

------

Mutta tästä koulun vaihdosta. Ala-asteella ei ikinä kiusattu uusi oppilaita, vaan kun me pojat välitunnilla pelattiin aina jalkapalloa, niin uudet kaverit pyydettiin mielellään mukaan.

Harmi vain, että näin ei tapahdu kaikissa kouluissa.

Kyllä tuossakin koulussa pyydettii kaikki aina mukaan pelaan futist. No oon aina ollu sellanen mikä näyttää rauhalliselta vaikka haukuttaisiin mutta kun sitä kuulee liian kauan tai tekee jotain typerää ja saa kuulla v1ttuiluatms. niin silloin menee hermot
pahemman kerran. Nyt amiksessa eräs luokkakaverini tuli *****ilemaan ja tekemään nännäreitä mutta lähdin äkkiä pois ettei hermot mene koska kyseinen heppu on "hieman" outo ja nyrkkeilee

Lainaus:29.01.2005 Laserjetti kirjoitti:
Tämä on oikea tyyli, mutta ikävä kyllä olen todistanut, kun se ei toiminut. Olin joskus yläasteajoilla tolla tavalla hiljaa, mutta ei se vaan tukkinut sinä turpaansa. Se oikein odotti millon alkaa tuulemaan. Noh voitte arvata lopputuloksen..

Idea on, että jotkut vaan jaksavat jatkaa sitä ärsyttämistä, vaikka kuinka olisi pokerina koko vuosikymmenen.

Niinpä. Ehkä se toimisi, jos joskus sanoisi oikein vakavalla naamalla että "Lopeta!", ehkä jonkun perisuomalaisen kirosanan vahvittamana. Jos ei tehoa, niin sanoo uudestaan, ja mielellään suht kovalla äänellä.
Luulisin, että kaikki ihmiset ovat sen verran järkeviä, että tajuavat lopettaa kun käsketään.

:

)

Lainaus:29.01.2005 Kenshi kirjoitti:
Jos ei keksi sanoja millä haukkua takasin niin käyttäkää nyrkkiä.

Hyvähän se täällä lepakkoluolassa on poikien uhota. Oikeesti,lopettakaa jo. Sinä erityisesti.

Tytöt vain välillä kiusoittelevat vitseillään minua. En ole koulukiusattu varsinaisesti.

Lainaus:29.01.2005 Pihvi kirjoitti:

Lainaus:29.01.2005 Kenshi kirjoitti:
Jos ei keksi sanoja millä haukkua takasin niin käyttäkää nyrkkiä.

Hyvähän se täällä lepakkoluolassa on poikien uhota. Oikeesti,lopettakaa jo. Sinä erityisesti.

"poikien uhoomista". Tuliko mieleen että se voisi toimia ihan oikeestikkin?

Lainaus:29.01.2005 Kenshi kirjoitti:

Lainaus:29.01.2005 Pihvi kirjoitti:

Lainaus:29.01.2005 Kenshi kirjoitti:
Jos ei keksi sanoja millä haukkua takasin niin käyttäkää nyrkkiä.

Hyvähän se täällä lepakkoluolassa on poikien uhota. Oikeesti,lopettakaa jo. Sinä erityisesti.

"poikien uhoomista". Tuliko mieleen että se voisi toimia ihan oikeestikkin?

Suurin osa kiusatuista on fyysisesti heikkoja nörttejä,joten ei se toimi.

Ja oletko tullut ajatelleeksi,jos lyöntisi tiputtaisikin kaverin kanveesiin? Entä,jos siitä ei kaveri enää nousisikaan.

Lainaus:29.01.2005 Pihvi kirjoitti:

Lainaus:29.01.2005 Kenshi kirjoitti:

Lainaus:29.01.2005 Pihvi kirjoitti:

Lainaus:29.01.2005 Kenshi kirjoitti:
Jos ei keksi sanoja millä haukkua takasin niin käyttäkää nyrkkiä.

Hyvähän se täällä lepakkoluolassa on poikien uhota. Oikeesti,lopettakaa jo. Sinä erityisesti.

"poikien uhoomista". Tuliko mieleen että se voisi toimia ihan oikeestikkin?

Suurin osa kiusatuista on fyysisesti heikkoja nörttejä,joten ei se toimi.

Ja oletko tullut ajatelleeksi,jos lyöntisi tiputtaisikin kaverin kanveesiin? Entä,jos siitä ei kaveri enää nousisikaan.

Itseasiassa olen ajatellut sitäkin. Sen takia lyönti onkin "vain" sellainen että äijä kaatuu muttei kuole. Ja aina voi lyödä mahaan tai muuhun "ei-tärkeään paikkaan"

Lainaus:29.01.2005 Kenshi kirjoitti:
Itseasiassa olen ajatellut sitäkin. Sen takia lyönti onkin "vain" sellainen että äijä kaatuu muttei kuole. Ja aina voi lyödä mahaan tai muuhun "ei-tärkeään paikkaan"

Mutta,kun se kaatuminen sen kuoleman helpoiten aiheuttaakin.

Lainaus:29.01.2005 Asenath kirjoitti:

Lainaus:29.01.2005 Shadow_man kirjoitti:
Hermot mennees kerran jos toisenkin.
KErran yläasteella alkoi yhden kaverini naama ärsyttää ja löin nyrkillä sitä ohimoon ja käteni murtui. --

Ihmismielessä todellakin on vikaa, jos potkitaan toista henkilöä, kun hän nauraa sinulle. Ja sen takia kun toisen naama ärsyttää.

Hankkiudu nyt hyvä mies hoitoon jos sinulla vieläkin on ongelmia.

Ei oo enää tuollaisia ongelmia, Onneksi. Yhtä jätkää vihaan ikuisesti koska se tuli ja pilas kaikki mahikset rakastamaani muijaan. Ja ei, se ei vieny sitä vaan kerto sille yhden asian joka ei tavallaan liittynyt siihen mitenkään ja se asia oli aika vanha mutta koska se koski sen parasta kaveria niin se suuttu siitä ja nykyään ollaan vaan kavereita. Sit yhdeissä bileissä tuo kyseinen jätkä tuli selvinpäin haastaa riita mulle sen jälkeen kun olin juonut noin 10-12bissee eli olisin saanut turpaani, mutta selittämällä siitä varmaan selvisin koska aamulla ei ollut haavoja tms.

Lainaus:29.01.2005 Pihvi kirjoitti:

Lainaus:29.01.2005 Kenshi kirjoitti:
Turpiin vaan et hampaat ja veri lentää! Samalla pari napakkaa potkua siittimen etuosaan niin eiköhön kiusaus lopu *******! Lopuksi voi vaikka vetää kaverin hiuksista lähimpään vessanpönttöön ja antaa pari kylpyä!

Taasko se Kenshi on kuunnellut isojen poikien juttuja?

:- D

Itse en onneksi ole koulukiusattu, enkä kiusaaja, vaan ns. kaikkien kaveri :- )

Nojaa, joskus mulle *****illaan, mutta sen saan yleensä loppumaan pelkällä puhumisella. Todellakin toivon, että kukaan ei ala *****ilemaan mulle yhtään enempää, koska pelkään, että itsellänikin napsahtaa jossain, ja on pakko tehdä *****ilijalle jotain pahaa, ehkäpä jotain korvaamatonta... Ja kaikkein ärsyttävimpiä ovat nämä, jotka luulevat olevansa jotakin. Niiden normaali "hei", on se, että otetaan rinnuksista kiinni ja ravistellaan. Ja itseasiassa kun joku alkaa minulle tekemään noin, itseäni alkaa nolottaa jostain syystä. Ehkäpä tiedän, että kyseinen näyttää nololta? :P

No täytyy taas myöntää, että olin ala-asteella parin kaverini kanssa pahimmat koulukiusaajat.
Sanon vaan, että se ei johtanu muuhun kuin p*skaan sillä joka päivä
kun tulin koulusta oli helve*tin huono olo kun ajatteli niitä kiusattuja.
Enää en ole mikään kiusaaja nyt on paljon kavereita ja elämä on paljon hauskempaa.

Eipä ole vielä pahemmin kiusattu, suuta on tultu soittaa vaan millon mistäkin asiasta.Fyysiseltä kiusaamiselta olen välttynyt(onneksi...)

Tästä aiheesta tulikin niitä pahimpia muistoja mieleen, joita en todennäköisesti ikinä unohda .

Ala-asteella (2-3 luokilla) muut tytöt kiusasivat pukeutumistyylini takia. Olisi pitänyt olla tismalleen samanlainen (muodikas ja käyttää merkkivaatteita) ja koska olin ja olen vieläkin melkoisen ujo ja hiljaisen puoleinen, niistäkin saivat aihetta kiusaamiseen.
En silloin uskaltanut kenellekään kertoa kiusaamisesta, vaan olin poissa koulusta melkoisen paljon (olin mukamas kipeä).
Ihmiset, jotka eivät minua kiusanneet, eivät halunneet asiaan puuttua, sillä pelkäsivät saavansa osan kiusaamisesta niskoilleen.

Ylä-asteella yksi poika keksi alkaa nimitellä minua vääntelemällä nimestäni kaikkea tyhmää. Tämä ei kestänyt kovinkaan kauaa.
Odotin, että hän osaisi lopettaa (niin armelias kun hänelle olinkin, annoin hänelle mahdollisuuden välttyä nöyryytykseltä), mutta kun loppua ei tullut, kerroin nimittelystä entiselle luokanvalvojalleni ja koulun opolle.
Opon huoneessa sain sitten kertoa ihan kaiken keskeytyksettä.
Paikalla oli tietenkin se poika, hänen luokanvalvojansa ja minun luokanvalvoja.
Pojan ilme oli kyllä näkemisen arvoinen. Nöyränä kuunteli luokanvalvojien haukut.
Kun sitten luokanvalvojani pyysi meitä sopimaan asian kädenpuristuksella, sanoin: "Okei, mutta kunhan tämä ei sitten toistu."
Ja sehän kävi myös tälle pojalle, eikä sen jälkeen ole kiusaamista ilmestynyt kohdalleni.

Omaan tyyliini ei kuulu toisten kiusaaminen ja jos joku kiusaa minua, annan aina kiusaajalle mahdollisuuden korjata virheensä ja välttyä suuremmilta ongelmilta.

Lainaus:01.02.2005 HiLu kirjoitti:
Tästä aiheesta tulikin niitä pahimpia muistoja mieleen, joita en todennäköisesti ikinä unohda .

Ala-asteella (2-3 luokilla) muut tytöt kiusasivat pukeutumistyylini takia. Olisi pitänyt olla tismalleen samanlainen (muodikas ja käyttää merkkivaatteita) ja koska olin ja olen vieläkin melkoisen ujo ja hiljaisen puoleinen, niistäkin saivat aihetta kiusaamiseen.
En silloin uskaltanut kenellekään kertoa kiusaamisesta, vaan olin poissa koulusta melkoisen paljon (olin mukamas kipeä).
Ihmiset, jotka eivät minua kiusanneet, eivät halunneet asiaan puuttua, sillä pelkäsivät saavansa osan kiusaamisesta niskoilleen.


Ylä-asteella yksi poika keksi alkaa nimitellä minua vääntelemällä nimestäni kaikkea tyhmää. Tämä ei kestänyt kovinkaan kauaa.
Odotin, että hän osaisi lopettaa (niin armelias kun hänelle olinkin, annoin hänelle mahdollisuuden välttyä nöyryytykseltä), mutta kun loppua ei tullut, kerroin nimittelystä entiselle luokanvalvojalleni ja koulun opolle.
Opon huoneessa sain sitten kertoa ihan kaiken keskeytyksettä.
Paikalla oli tietenkin se poika, hänen luokanvalvojansa ja minun luokanvalvoja.
Pojan ilme oli kyllä näkemisen arvoinen. Nöyränä kuunteli luokanvalvojien haukut.
Kun sitten luokanvalvojani pyysi meitä sopimaan asian kädenpuristuksella, sanoin: "Okei, mutta kunhan tämä ei sitten toistu."
Ja sehän kävi myös tälle pojalle, eikä sen jälkeen ole kiusaamista ilmestynyt kohdalleni.

Omaan tyyliini ei kuulu toisten kiusaaminen ja jos joku kiusaa minua, annan aina kiusaajalle mahdollisuuden korjata virheensä ja välttyä suuremmilta ongelmilta.

Juu tuo vaate tyylin haukkumin on varmaan niitä yleisimpiä kiusaamisen aiheita eipä ole kivaa.

Lainaus:01.02.2005 HiLu kirjoitti:
Tästä aiheesta tulikin niitä pahimpia muistoja mieleen, joita en todennäköisesti ikinä unohda .

Ala-asteella (2-3 luokilla) muut tytöt kiusasivat pukeutumistyylini takia. Olisi pitänyt olla tismalleen samanlainen (muodikas ja käyttää merkkivaatteita) ja koska olin ja olen vieläkin melkoisen ujo ja hiljaisen puoleinen, niistäkin saivat aihetta kiusaamiseen.
En silloin uskaltanut kenellekään kertoa kiusaamisesta, vaan olin poissa koulusta melkoisen paljon (olin mukamas kipeä).
Ihmiset, jotka eivät minua kiusanneet, eivät halunneet asiaan puuttua, sillä pelkäsivät saavansa osan kiusaamisesta niskoilleen.

Ylä-asteella yksi poika keksi alkaa nimitellä minua vääntelemällä nimestäni kaikkea tyhmää. Tämä ei kestänyt kovinkaan kauaa.
Odotin, että hän osaisi lopettaa (niin armelias kun hänelle olinkin, annoin hänelle mahdollisuuden välttyä nöyryytykseltä), mutta kun loppua ei tullut, kerroin nimittelystä entiselle luokanvalvojalleni ja koulun opolle.
Opon huoneessa sain sitten kertoa ihan kaiken keskeytyksettä.
Paikalla oli tietenkin se poika, hänen luokanvalvojansa ja minun luokanvalvoja.
Pojan ilme oli kyllä näkemisen arvoinen. Nöyränä kuunteli luokanvalvojien haukut.
Kun sitten luokanvalvojani pyysi meitä sopimaan asian kädenpuristuksella, sanoin: "Okei, mutta kunhan tämä ei sitten toistu."
Ja sehän kävi myös tälle pojalle, eikä sen jälkeen ole kiusaamista ilmestynyt kohdalleni.

Omaan tyyliini ei kuulu toisten kiusaaminen ja jos joku kiusaa minua, annan aina kiusaajalle mahdollisuuden korjata virheensä ja välttyä suuremmilta ongelmilta.

No ei noista ala ja yläaste jutuista kannata loppujen lopuksi hirveästi välittaa. parin vuoden päästä asialla jo suunnilleen nauraa. Ainakin omalla kohdalla. Itsekkin onnistuin saamaan lattialle....ison veriläntin josta opettajat eivät hirveesti pitäneet (siis kaverin verta). Nyt 6 vuotta myöhemmin minä ja kaveri nauretaan koko hommalle.

Ei ole kiusattu.
Aika erikoista, jos kaveri nauraa tai vastaavaa tekee niin heti turpaan.
Itselläni ainakin riittää, että sanon kaverille, että lopettaa ärsyttämisen.
Ja noista uusista oppilaista meidän luokkaan tuli viimevuonna uusi oppilas, ja nyt olen hänen kanssaan hyviä ystäviä, kuin myös muu luokka.

tiedän ettei siinä ollut mitään järkeä ja en edes kunnolla tajunnut koko asiaa, se vain tapahtui. ja miten muistan sen niin tarkasti? koko tapahtuma on jäänyt päähäni ja en koskaan varmaan unohda sitä, sen jälkeen en ole ketään vakavissani vahingoittanut... ja nykyään koko juttu on unohdettu ja välit siihen tyyppiin samanlaiset ihan ok... myönnän että siinä ei ollut mitään järkeä, mutta silloin ei ollut se päällimmäisenä mikä on järkevää, vaan kosto kaikista niistä hänen minuun kohdistetuista kiusaamisista. ja siinä slloin tapahtuman jälkeen en tuntenut oikeastaan mitään mitään muuta kuin suunnatonta helpotusta ja tunne että tenkö minä tuon? ja yksi syy siihen oli että aiemmin hän oli tönäissyt jonku tyypin mun selkääni vasten jolloin minulla juuri suu auki ja silloin ylähampaani upposivat alahuuleeni ja suu täyttyi verestä. sitä olin pitänyt hänen yksin hänen syynään... ja vielä kerran, tiedän ettei siinä ollut mitään järkeä, mutta kun olin silloin semmoinen ihminen joka purkaa raivonsa kerralla useilta vuislta yhteen ihmiseen niin... ja siitä respektin saannista niin en minä mitään sen suurempaa respektiä saanut kuin sen ettei kukaan uskaltanut käydä vattuilemaan... ja en ole ylpeä siitä että tein sen, vaikka silloni ehkä hieman olin ylpeä että olni näyttänyt että minua ei noin vain kiusata...

Lainaus:29.01.2005 Asenath kirjoitti:
Näihin kiusaajiin tepsii aina parempi keino kuin väkivalta. Oli se sitten fyysinen tai henkinen.

Teidän (kuten minäkin tein) ei tarvitse muuta tehdä, kuin olla hiljaa ja esittää, että ette välitä. Kun kiusaaja huomaa, että teidän ärsyttäminen tai muu on turhaa, hän lopettaa, ja etsii uuden uhrin. Tai vaihtoehtoisesti tajuaa oman idioottimaisuutensa ja lopettaa koko touhun saman tien.

Ei toimi. Mua haukuttiin ala-asteen lopulla, mutta eihän se mitään auttanu vaikka olin hiljaa. Samanlaisena se vaan jatku päivästä päivään.

Nykyään ei oo enää minkäänlaista kiusausta. Paitsi tietenkin jotain pientä v*ttuilua kavereiden kanssa.

Lainaus:02.02.2005 Mikko91 kirjoitti:

Lainaus:29.01.2005 Asenath kirjoitti:
Näihin kiusaajiin tepsii aina parempi keino kuin väkivalta. Oli se sitten fyysinen tai henkinen.

Teidän (kuten minäkin tein) ei tarvitse muuta tehdä, kuin olla hiljaa ja esittää, että ette välitä. Kun kiusaaja huomaa, että teidän ärsyttäminen tai muu on turhaa, hän lopettaa, ja etsii uuden uhrin. Tai vaihtoehtoisesti tajuaa oman idioottimaisuutensa ja lopettaa koko touhun saman tien.

Ei toimi. Mua haukuttiin ala-asteen lopulla, mutta eihän se mitään auttanu vaikka olin hiljaa. Samanlaisena se vaan jatku päivästä päivään.

Nykyään ei oo enää minkäänlaista kiusausta. Paitsi tietenkin jotain pientä v*ttuilua kavereiden kanssa.

Hmm, luuletko toisaan, että tämä toimii jokaikinen kerta? Mutta sen sanon kyllä, että satavarmasti toimii paremmin kuin väkivalta.

Siis henkinen kiusaaminen on huomattavasti pahempaa kun fyysinen.
Onhan aina sanottu, että fyysisen kiusaamisen jäljet paranevat mutta henkisen
kiusaamisen jäljet näkyvät loppuelämän.

Koska olen fyysisesti ollut aina muita heikompi ja luonteeni on rauhallinen, olen usein ollut kiusauksen kohteena. Ala-asteen ensimmäisillä luokilla ei niin paljon kiusattu, ainoastaan jotkut viidesluokkalaiset nauroivat ja jujuttivat minua. 4-6 kiusaus lisääntyi, johtuen varmaan myös omasta käytöksestä.
Minua ei ole koskaan kiusattu paljoa enkä voi sanoa olevani koulukiusattu, koska kiusaaminen ei yleensä ole koskaan ollut vakavaa. 7. luokalla kiusaaminen oli rajuinta. Uudelle luokalle oli tullut näitä smackdown-koviksia, jotka eivät ymmärtäneet etten halua piania heidän kanssaan. Heidän vitoset ja minun ysit kokeissa ja poikkeava luonne(heidän mielestään) aiheutti ristiriitoja, jolloin jouduin koko ajan varoa, ettei kukaan hyökkää päälle. Lopulta nämä riitapukarit siirrettiin pienryhmään ja kiusaaminenkin lopahti.

Olen sen verran filosofinen henkilö, etten koskaan ole kiinnittänyt haukkumisille mitään huomiota. Koska otan ne vain kirjayhdistelminä, jotka suomalaisena ymmärän, ja haukkumat eivät ole totta, niin en hetkauta korvaakaan niistä. Sen sijaa fyysistä kiusaamista inhoan eniten, koska kipu ei ole koskaan hyväksi.


Minä itse kiusaajana olisin aika ärsyttävä. Koska en halua lyödä ketään, olen joskus kiusannut ärsyttämällä puheilla ja teoillaan muita. Kuten toistaa jotain juttua, sanoo toiselle, että hänen tekemisensä on "tuhmaa, niin ei saa tehdä jne.". Tuota kun jatkaa, henkilö ärsyyntyy sekunnissa. Sitten on vielä eräs ärsyttämistapani. En suosittele sitä, eli tämä onkin varoitus!

Tällä keinolla sinulla on suuri todennäköisyys saada turpaasi. Riippuu tietysti henkilöstä, mutta kyseessä on erittäin ärsyttävä teko:
Kun koulussa on pidetty kokeet ja joku, mahdollisesti nyrkkejään helposti heilautteleva henkilö, saa kokeestaan todella huonon numeron ja on erityisen kimpaantunut, niin ota ja sano hänelle: "Ajattele positiivisesti".
Auts...
Jos tämä sanonta käy tutuksi, aina vastaavanlaisessa tilanteessa tuon hokeminen on pahinta kiusaamista, mitä on. En suosittele.


Jos ketään ei kiusaisi ketään, ainoa haitta siitä olisi, etten nyt kirjoittaisi tätä viestiä.

Juu joo, ei ehkä nyt voida sanoa, että olisin koulu kiusattu leikillään kaikki jotain heittelee ja minä heittelen takaisin, mutta on yksi tyyppi joka *****ilee joka asiasta, jopa minun newrockin kengistä se vääntää tekonaurua etc... koko ajan *****ilemassa ite taas on semmonen kunnon läski ja kunnon tampio... sen on melkeen 30 senttiä mua lyhyempi joten kerran jopa annoin sille turpiin kun *****ili kokoajan hermot menee tuommoisiin kestän kyllä kun joku sanoo homoks mutta kun se on semmonen pieni *****!!!

Kyllähän sitä peruskouluiässä tuli otettua vähän damagea... eikä ollut munaa antaa takaisin. Nyt asia on päinvastoin...jos joku rupeaa tosissaan hakkaamaan/potkimaan niin jos pääsen niskan päälle saatan ihan hyvin tappaa sen siihen paikkaan jos se ei älyä anoa armoa Näin ei onneksi ole käynyt, en välttämättä pystyisi hillitsemään itseäni