Onko se oikeasti niin helevetin vaikea perustella?

MGS4 on paras. Siin on vaikeampi hiiviskellä kuin muissa Metal gear peleissä

Mgs1.

Muistan vuonna 1999 kun isoveljeni kanssa hommattiin ensinmäistä kertaa pleikkari meille, sekä lisäksi Mgs.
Oltiin pelattu sitä ennen vain 8bittistä nintendoa ja c64:ää.
Jotenka hyppäys semmoisista suoraan ehkä maailman parhaaseen peliin oli aika valtaisa.

Musitelen vieläkin lämmöllä niitä fiiliksiä, kun ensinmäistä kertaa pelasin sitä peliä.

MGS1 oli aikoinaan paras peli, mutta kakkonen pisti vielä paremmaksi. Kolmosesta en oikein välittänyt, mutta nelonen olikin sitten jo samalla tasolla kuin kakkonen.
Eli kakkonen ja nelonen ovat parhaita, nelonen gameplayn puolesta mutta bossit olisivat kaivanneet lisää syvyyttä, ja vanhoja naamoja pahiksien puolella olisi saanut olla enemmän. Kakkosessa oli mahtava juoni ja mahtavat bossit, ja sarjan paras systeemi, Dog-Tagit.

Joo kakkosessa oli kiva kerätä niitä Dog Taggei

Lainaus:08.07.2008 Pullap0ika kirjoitti:
MGS4 on paras. Siin on vaikeampi hiiviskellä kuin muissa Metal gear peleissä

No ei varmasti ole vaikeampaa hiiviskellä. Aiempia osia voi sentään pelata EE:llä.

Lainaus:20.07.2008 Battlefield232 kirjoitti:

Lainaus:08.07.2008 Pullap0ika kirjoitti:
MGS4 on paras. Siin on vaikeampi hiiviskellä kuin muissa Metal gear peleissä

No ei varmasti ole vaikeampaa hiiviskellä. Aiempia osia voi sentään pelata EE:llä.

No ainakin act 1:ssä ja act 2:ssä oli mun mielestä vaikeaa Extremellä

EDIT: Ja aiemmissa osissa vartijat olivat hemmetin sokeita jopa EE:llä

Snake eater o paras.

1.MGS1
2.MGS3
3.MGS2



Oikeastaan MGS2 ei edes kuuluisi listalle koska Raiden pilaa koko pelin Mutta olihan siina ihan hyvä juoni kuitenkin

Ootko pelannut MGS4:sta??

Metal Gear Solid 1. Grafiikat olivat siihen aikaan loistavat, juoni on parhautta, ja niin ovat myös musiikitkin. Bossit hyviä, ja tunnelma on todella hyvä. (Musiikit ovat kyllä loistavia kaikissa Metal Gear Solideissa.)

sons of liberty mutta snake eaterissa oli paras loppu. Minulle silti kaikki sarjan pelit ovat todellakin niin huipulla kun voi vaan olla :D

Nyt pitkän ajan jälkeen voinen tehdä virallisen listaukseni siitä, mikä MGS todella on paras. Juoni on isossa osassa listauksessani, sillä vaikka pelattavuus onkin kehittynyt roimasti, on hyvin rytmitetty ja itsensä koossa pitävä juoni mielestäni suuri osa pelinautintoa.

1. Metal Gear Solid / MGS2: Sons of Liberty
Näistä on oikeastaan ihan mahdotonta sanoa kumpi on parempi. MGS1 loi kaikki sarjalle tärkeät elementit ja toisin kuin esim. monien muusikoiden esikoisalbumeille käy, MGS1 ei koskaan tuntunut miltään lämmittelyltä. Se oli todellinen vuoristorata alusta loppuun. Uskomaton suoritus ensimmäiseksi 3D - Metal Geariksi.
Metal Gear Solid 2 sen sijaan teki jotain vielä mielettömämpää: sen sijaan, että se olisi seurannut fanien asettamia odotuksia, se iskikin heitä suoraan kasvoihin. On surullista kuinka useampi pelifirma ei kykene tällaiseen ratkaisuun. Varsinkin kun MGS2 oli sekä pelillisesti, että juonellisesti yhtä loistava kuin edeltäjänsä. Ja kiitos Raidenin, pelikokemus oli kaikkea muuta kuin ennalta-arvattava. Jopa sarjan standardeilla.

2. Metal Gear Solid 3: Snake Eater
Heti kun Kojima alkaa vihdoin saada haukkuja tekemistään ratkaisuista, aletaan mennä metsään ja huolella. Kaipa se todella niin on, että fanilauman sana on se merkittävin. Juonta yksinkertaistetaan suuresti, pomovastuksista tehdään naurettavia karikatyyrejä ja muutenkin kautta linjan unohdetaan "se jokin", joka sarjasta on niin upean tehnyt. Toteutukseltaan mainio, mutta silti Metal Geariksi jotenkin tusinatoimintaleffan oloinen.

3. Metal Gear Solid: Portable Ops
Koska kyseessä on viralliseen aikajatkumoon kuuluva peli, eiköhän senkin voi arvostella. Pitkään peliä pelatessani olin jopa sitä mieltä, että kyseessä on MGS3:sta parempi peli. Tämä siksi, että vaikka pelaattavuus oli mielestäni täyttä huttua, jaksoi juoni kiinnostaa minua niin paljon, että olin valmis kärsimään sen puolesta. Tämä siis siihen asti kunnes selvisi, että Sokolov on hengissä. Tässä kohtaa olikin jo hyvin selvää, että Kojima on menettänyt lopullisesti otteensa sarjan juonenkäänteistä. Tämän lisäksi Frank Jaegerin ninjailu vain ärsytti minua. Fanserviceä, ei mitään muuta.

4. Metal Gear Solid 4: Guns of the Patriots
Pelillisesti sarjan paras osa menee muilta osa-alueiltaan metsään ja rankasti. Lähi-Idän ja Etelä-Amerikan maisemat olivat kerrassaan uskomattomia, puhumattakaan juonesta siihen asti. PMC:t, sotaekonomia ja muut olivat juuri niitä raikkaita tuulahduksia, joita sarja oli pitkään kaivannut, Snaken ikääntymisestä nyt puhumattakaan. Mutta kiitos pelin jälkimmäisen puoliskon, koko komeus kaatuu ja kovaa. Viimeiset pari tuntia pelistä on kuin jonkun huonon fanfic -kirjoittajan käsialaa. Juonenkäänteet muuttuvat kerta toisensa jälkeen naurettavimmiksi, eikä pelin loppuratkaisu todellakaan auta asiaa yhtään. Kojiman suurimman epäonnistumisen pelastaa kuitenkin upea pelattavuus ja audiovisuaalinen toteutus.

^Metal Gear Solid 3 on imo melkein paras, vie MGS2 ja on siinä Ykkösen ja MGS4:n välimaastossa. Eli tarkemmin:

1. MGS
2. MGS3
3. MGS4/MGS2

Kaikki ovat mainioita pelejä ja on kyllä aika hankala valita se paras.. Ykkönen oli aikanaan vaan niin mahtava, vaikka en silloin juonesta paljon ymmärtänytkään. Muut osa-alueet saivat minut kuitenkin pelaamaan sen uudelleen ja uudelleen ja lopulta myöhemmin myös pelin tarina aukesi englannin taidon parantuessa.

Kakkosessa harmitti ehkä hieman Snaken liian pieni osuus, mutta Raidenista pidin kuitenkin myös paljon. Kakkosen tarina oli huikean monimutkainen ja kiemurainen ja pidin siitä todella paljon.

Kolmosen tarinaa en koskaan oikein päässyt täysillä mukaan, sillä en koskaan omistanut kyseistä peliä, vaan pelasin sen pariin kertaan kaverilla läpi, ja olin tavallaan pakotettu skippaamaan osan videoista, koska kaverini ei niitä jaksanut katsella. Metsässä liikkuminen, syöminen ja haavojen parantaminen oli kuitenkin kivaa plussaa ja CQC oli ok.

Nelosessa oli mielestäni paras ohjattavuus ja tarina vetää vertoja kakkoselle. Tunnelma oli todella vaikuttava ja musiikit saivat tunteita ja muistoja nousemaan pintaan. Kolmessa ekassa aktissa pelillinen puoli oli parhaimmillaan, mutta tarina ei vielä oikein ollut lähtenyt käyntiin. Kolmosaktin loppupuolella se kuitenkin lähti, mutta kahden viimisen aktin ihmisvihollisten puute harmitti ehkä hieman.

Sanoisin että järjestys on tämänlainen:

1. MGS4/MGS1
2. MGS2(aivan nelosen ja ykkösen kintereillä)
3. MGS3(mielipiteeseen saattaa vaikuttaa se, etten saanut tarinasta kaikkea irti)

Paras minusta on 4 koska se vaan on niin hyvä olen ite pelannu kaikki mgs sarjan pelit läpi ja 4 voitti toinen oli 3 sit 1 sit 2

Lainaus:20.08.2008 idontneedname kirjoitti:
Paras minusta on 4 koska se vaan on niin hyvä

Vuosisadan parhaat perustelut. *aplodeja*

minustakin MGS4 koska siinä on niin hyvät grafiikat ja aseita paljon+ niitten muokkaus,ja octo camo on hyvää

Koska nyt on viikonloppu eikä kiirettä mihinkään, tässä voiskin pistää varsin hyvän vertailun MGS3: n ja MGS4: n välille. Nämä ovat ainoat omistamani Metal Gear Solidit, on minulla Subsistencen lisälevyllä ne alkuperäiset Metal Gearit, mutta niitä ei tässä taideta laskea. Pidemmittä puheitta, vertailun aika.

Metal Gear Solid 3: Snake Eater oli ensimmäinen omistamani pelisarjan peli ja ainakin aloitti käytännössä pelisarjan juonen sijoittumalla kaikkein aikaisimpaan vaiheeseen. Juoni ei hirveämmin aluksi kiinnostanut, vaan nimenomaan se, että kyseessä oli ensimmäinen omistamani hiippailupeli. Fiilis oli kohdallaan, viidakon äänet kuuluivat ympäriltä ja näkyvyys ei ollut mikään supermahtava, mutta oli pelissä grafiikatkin sentään mallinnettu suhtkoht hyvin.

Plussaa tulee siitä, ettei pelaaja tarvitse mitään rynnäkkökivääreitä ja haulikoita päästäkseen pelissä eteenpäin. Niitä kyllä on, mutta helposti ne unohtuvat joitakin erityisiä tilanteita lukuunottamatta, ja todella paljon plussaa siitä, että pelaaja pärjää pelkästään veitsellä, pistoolilla, nukutuskaasua suihkauttavalla sikarilla ja nenäliinalla. CQC on myös hyvä taito, ja sen osaamalla pääsee pitkälle, vaikkei kunnon tilaisuuksia siihen tulekaan yhden vartijan alueita / alueita, joissa vartijat ovat etäällä toisistaan lukuunottamatta, Snake kun joutuu seisomaan tehdäkseen sen. Ja lisää plussaa taas siitä, että CQC: tähän ei voi tehdä millään muulla kuin niillä käytännöllisillä kaluilla - ne kun jättävät oikean käden vapaaksi.

Enemmän plussaa tulee sitten kohtuullisen hyvästä realistisuudesta pahikset poislukien - puvun väri ja kasvomaali vaikuttavat siihen, kuinka hyvin Snake on näkyvillä, ja aseita ja esineitä voi pitää kerralla vain 8 - sopiva määrä ja pitäisi riittää aivan mainiosti. Niiden yhteispaino myös vaikuttaa staminan kuluvuuteen, ja sekin on jo mielenkiintoista - stamina nimittäin laskee koko ajan, vaikkakin hyvin hitaasti, mutta hitaus riippuu oikeastaan energian määrästä - sinänsä hyvä juttu.

Ruokaa voi syödä ja Snakea lääkitä, ja edellinen on aika hyvä juttu - melkeinpä kaikkea elävää ja vähän muutakin voi syödä, ja kaikki eivät luonnollisesti maistu hyvältä, jotkut jopa pistävät myrkkyä kehoon. Samoin käy, jos sattuu äkäisen käärmeen reitille. Silloin päästäänkin lääkitsemiseen, jossa pitää sitten yhdistellä medikittejä sun muuta, jotta saadaan haavat parannetuksi. Hyvää työtä, todellakin.

Miinuksia on aika hankala keksiä, mutta ainakin pelin loppupuolella parissa kohtaa on tuskallisen vaikeaa päästä läpi ilman hälytyksiä. Fysiikatkaan eivät ole mitenkään erikoiset, mutta sepäs onkin PS2: n peli. Joka tapauksessa sen parhaimmistoa ja yllättävänkin loistokas peli, vaikka vuoteen 1964 sijoittuukin.

Pisteet: 95/100

Sitten onkin yhden uusimmista ostoksistani, Metal Gear Solid 4: Guns of the Patriotsin vuoro. Se sijoittuukin sitten 50 vuotta kolmosen jälkeiseen aikaan, elikkä lähitulevaisuuteen, ja se tarkoittaa luonnollisesti vähän teknisempää kalustoa.

Aloitetaan hyvistä puolista. Olin tyytyväinen ainakin alkuosan meininkiin ja ennen kaikkea siihen, että tietyistä sotilaista voi saada itselleen ystäviä, ja he sitten antavat sinulle esineitä eivätkä käy kimppuusi - ellet sitten tee niin heille. Metal Gear MK.II ja myöhemmin tuleva MK.III ovat myös ihan nerokkaita, vaikka toimintoja olisi saanut olla hitusen enemmän. Solid Eye on myös sitä samaa huipputeknologiaa, ja se sitten paljastaa vihollisten puolen ja parit muutkin jutut, kuten niiden näyttämisen tutkassa. Patterit kuitenkin kuuluvat molempiin, joten ihan loputtomiin niitä ei voi käyttää.

Aseita voi viritellä ja muuta, mutta siitä ei vain ole kauheammin hyötyä, koska tämä on silti hiippailupeli, ja avainvälineet ovat veitsi, pistooli ja jotkut muut pienemmät esineet. On se silti ihan hyvä ominaisuus, kun virityskohteita on ihan mukavasti ja aseita riittää - joskin joissakin on ID-lukitus, mutta voipahan senkin ottaa pois asekauppiaalla. Aseita löytyy Playboy-lehdistä (ei oikeastaan ase, mutta whatever) aina raketinheittimiin saakka, ja välistä löytyy kymmeniä erilaisia rynnäkkökiväärejä, haulikoita, pistooleja ja kranaatteja. Myös pelin loppukoitokselle on pakko nostaa hattua, oli se sen verran hyvin tehty, mutta en selostele tämän enempää, jotten spoilaa mitään.

Mutta sitten on aika kääntää katse pelin varjopuolelle. Yksinkertaisesti sanottuna 5 Actia on liian vähän, vieläpä kun keskimmäinen ja viimeinen ovat naurettavan lyhkäisiä, ja keskimmäinen on vieläpä aika ärsyttävä. Lisäksi Act 4: n naurettava ihmissotilaiden puute ja Gekkojen ja niiden pikkuisten kolmijalkaisten bottien tunkeminen joka hemmetin paikkaan alkoi tuntua turhauttavalta - Gekot eivät kuulu MGS: ään, eivät ainakaan sellaisissa määrissä kuin mitä niitä oli. Ja silloin kun niitä ei ollut, oli ärsyttäviä FROGeja, jotka ovat suoraansanottuna raivostuttavia, vaikkeivat kauheasti poikkea ihmissotilaista.

Juonesta en kyllä kaikkea tajunnut, mutta johtui ehkä siitä, etten ole pelannut ykköstä tai kakkosta. Tämän enempää asioita en nyt luettele, mutta valitettavasti MGS4 oli hienoinen pettymys silloin, kun päädyin neljänteen Actiin. Valitettavasti on vielä pakko todeta, että Laughing Octopus ja kumppanit olivat täysin tylsiä loppuvastuksia, ei kunnon persoonallisuutta tai mitään. Harmi, että näinkin hyvä peli kokonaisuudessaan on pilattu roboteilla, surkeilla loppuvastuksilla ja lyhyydellä. Ei MGS4 kuitenkaan huono ole, missään nimessä.

Pisteet: 91/100

Voiton vie siis kolmososa, joka sentään oli varsin pitkä (yli 60 aluetta) eikä siihen oltu tungettu kuin yksi tankki, joka riitti vallan mainiosti.

Thxbai.

/mielipide

Lainaus:Carbonox sanoo:

...ne eivät kuulu MGS: ään...

Et siis ole pelannut ykköstä ja kakkosta, mutta sanot, etteivät robotit kuulu mgs-pelisarjaan. Sepäs on kumma toteamus. Kakkosessa oli nimittäin lentäviä Cypher-kameravalvontajärjestelmiä, jotka joskus myös ampuivat eli vastaavat suurinpiirtein dwarf gekkoja (miten nyt kirjoitetaankaan). Ja sitten on Metal Gear -robotit. Ykkösessä ei nyt oikeastaan ollut muuta kuin ampuvat kamerat, mutta joka tapauksessa kyllä noi kaikenmaailman hi-tec robottihärdellit kuuluvat lujasti mgs:ään ja nelosessa tuo on ihan loogista, kun ollaan jo tulevaisuudessa. Ja jokatapauksessa kyllä se on Hideo Kojima, joka päättää mikä siihen kuuluu ja mikä ei.

Mutta joo onhan se totta että välillä on ärsyttävää, kun niin monia ihmissotilaita on korvattu konein, sillä niitä vastaan ei voi tehdä mitään cqc-liikkeitä ja niiden väisteleminen on välillä todella hankalaa.

Lainaus:22.08.2008 Jarmo_ kirjoitti:

Lainaus:Carbonox sanoo:

...ne eivät kuulu MGS: ään...

Et siis ole pelannut ykköstä ja kakkosta, mutta sanot, etteivät robotit kuulu mgs-pelisarjaan. Sepäs on kumma toteamus. Kakkosessa oli nimittäin lentäviä Cypher-kameravalvontajärjestelmiä, jotka joskus myös ampuivat eli vastaavat suurinpiirtein dwarf gekkoja (miten nyt kirjoitetaankaan). Ja sitten on Metal Gear -robotit. Ykkösessä ei nyt oikeastaan ollut muuta kuin ampuvat kamerat, mutta joka tapauksessa kyllä noi kaikenmaailman hi-tec robottihärdellit kuuluvat lujasti mgs:ään.

Mutta joo onhan se totta että välillä on ärsyttävää, kun niin monia ihmissotilaita on korvattu konein, sillä niitä vastaan ei voi tehdä mitään cqc-liikkeitä ja niiden väisteleminen on välillä todella hankalaa.

Tarkotin nyt Gekkoja. Niitä ei jaksa. Ei missään nimessä. Kohtuullisen määrän vielä ymmärtää, mutta kun ne ovat niin ärsyttäviä tappaa varsinkin silloin, kun niitä on paljon kimpussa, ja niillä ihmisvartijat on vielä pelin loppuvaiheissa korvattu. Todella huono asia, en olisi uskonut että tällaiseen ratkaisuun päädyttäisiin.

Lainaus:22.08.2008 Carbonox kirjoitti:

Lainaus:22.08.2008 Jarmo_ kirjoitti:

Lainaus:Carbonox sanoo:

...ne eivät kuulu MGS: ään...

Et siis ole pelannut ykköstä ja kakkosta, mutta sanot, etteivät robotit kuulu mgs-pelisarjaan. Sepäs on kumma toteamus. Kakkosessa oli nimittäin lentäviä Cypher-kameravalvontajärjestelmiä, jotka joskus myös ampuivat eli vastaavat suurinpiirtein dwarf gekkoja (miten nyt kirjoitetaankaan). Ja sitten on Metal Gear -robotit. Ykkösessä ei nyt oikeastaan ollut muuta kuin ampuvat kamerat, mutta joka tapauksessa kyllä noi kaikenmaailman hi-tec robottihärdellit kuuluvat lujasti mgs:ään.

Mutta joo onhan se totta että välillä on ärsyttävää, kun niin monia ihmissotilaita on korvattu konein, sillä niitä vastaan ei voi tehdä mitään cqc-liikkeitä ja niiden väisteleminen on välillä todella hankalaa.

Tarkotin nyt Gekkoja. Niitä ei jaksa. Ei missään nimessä. Kohtuullisen määrän vielä ymmärtää, mutta kun ne ovat niin ärsyttäviä tappaa varsinkin silloin, kun niitä on paljon kimpussa, ja niillä ihmisvartijat on vielä pelin loppuvaiheissa korvattu. Todella huono asia, en olisi uskonut että tällaiseen ratkaisuun päädyttäisiin.

Joo juu no ne on kyllä ärsyttäviä, mutta kyllä niistäkin selviää kun oikeita keinoja käyttää. Ja gekkojakin oli viimisen aktin alkuvaiheessa vaan.

Act 4: ssa niitä oli liikaa. Myös niitä valitettavan kuuluisia pikkurobottejajoidennimityksestäminullaeiolehajuakaan on siis ihan tolkuttomat määrät, ei sitä kestä. Jos haluan tappaa robotteja, niin minä otan kouraani jonkun Ratchet & Clankin ja räiskin niitä siinä. Olen aina pitänyt MGS: ää hiippailupelisarjana, mutta nelososan neljäs acti oli niin raivostuttava, niin surkea muihin verrattuna sen loppua lukuunottamatta, että olisin voinut vaikka huutaa.

Lainaus:22.08.2008 Carbonox kirjoitti:
Act 4: ssa niitä oli liikaa. Myös niitä valitettavan kuuluisia pikkurobottejajoidennimityksestäminullaeiolehajuakaan on siis ihan tolkuttomat määrät, ei sitä kestä. Jos haluan tappaa robotteja, niin minä otan kouraani jonkun Ratchet & Clankin ja räiskin niitä siinä. Olen aina pitänyt MGS: ää hiippailupelisarjana, mutta nelososan neljäs acti oli niin raivostuttava, niin surkea muihin verrattuna sen loppua lukuunottamatta, että olisin voinut vaikka huutaa.

WOOOOOT?! nelosaktiko surkea? No joo saatan ymmärtää kun et ole kerran ykköstä pelannut.... Mutta jos olisit niin mielipiteesi olisi varmasti toinen. Itselleni ainakin se oli yksi parhaista, koska pääsi palaamaan vanhoille paikoille, ja tuli flashbackeja ym. ym. Lisäksi rex-taistelu kruunasi homman.

Lainaus:22.08.2008 Jarmo_ kirjoitti:
Et siis ole pelannut ykköstä ja kakkosta, mutta sanot, etteivät robotit kuulu mgs-pelisarjaan. Sepäs on kumma toteamus. Kakkosessa oli nimittäin lentäviä Cypher-kameravalvontajärjestelmiä, jotka joskus myös ampuivat eli vastaavat suurinpiirtein dwarf gekkoja.

Paitsi, että Cyphereita on oikeasti olemassa: Klik!