mikä on kuolema, miltä se tuntuu, hyvä vai paha asia?

Ei ole kukaan vielä kertonut

Lainaus:mikä on kuolema

Luulis kaikkien ton tietävä.

Lainaus:miltä se tuntuu

Vaikee sanoo ku en oo kokenu.

Lainaus:hyvä vai paha asia?

Nuorena tai onnettomuudessa paha, erittäin vanhana iha hyvä(riippuu vähä onko sairauksia sun muuta).

Kunnialisin tapa on kuolla oman käden kautta!!!!
Ei se varmaan niin paha juttu oo, kun se tapahtuu jokaiselle ihmiselle!!

Kuolema on suuri kysymysmerkki luonnossa, jota yksikään ihminen ei voi ratkaista tyydyttävästi.

Lähimmäisen kuolema tuntuu aina pahalta, omaa kuolemaa en osaa edes pelätä.

Tuohon viimeseen on kyl pirun vaikee vastata...

En tiedä millaiselta kuolema tuntuisi. Varmaan pääsisin taivaaseen ja Jumala on vastaanottamassa minua. No, jos minulla vanhana on jokin sairaus, niin ei se niin paha asia olisi.

Kuolema... Se on aika erikoinen juttu. On vaikea ajatella, että jokainen kuolee joskus. Mutta ei tässä mitään hätää ole, koska kuolema voi tulla ihan milloin vain. Sitäpä ei voi oikein ennustaa.

Kuolema on asia, joka tapahtuu varmasti jossain vaiheessa. Läheisen kuolema tuntuu pahalta ja silloin saattaa ajatukset olla aika sekaisin ja vaikea sitä on hyväksyä. Oman kuolema hyväksyminen saattaakin sitten mahdollisesti vanhana ihmisenä olla helpompaa, mutta jos vaikka nyt jostain syystä saisin tietää kuolevani ihan kohta, en välttämättä sitä saisi hyväksyttyä kovinkaan helposti. Eihän sille kuolemalle kuitenkaan mitään voi, se vain tulee kun tulee ja se on siltä osin sitten siinä.

Kuoleminen voi olla hyvä ja paha asia samaan aikaan. Jos kärsii hirveistä kivuista millään tavalla eikä niitä kipuja voisi saada parannettua mitenkään, saattaisi kuoleminen olla ehkä jopa hyväkin asia. En sitä kuitenkaan koskaan hirveän juhlimisen aiheena näe, vaikka kuka olisi kyseessä, jos ei sitten ole esimerkiksi pelkän hengityskoneen avulla vielä hengissä tai kärsi todellakin pahoista kivuista fyysisesti tai/ja henkisesti. Erilaisiin kipuihinkin kyllä löytyy jo aika hyvin erilaista parannusta, mutta ei sitä aina kaikkea pysty estämään.

Kuolema on kuitenkin vieläkin täysi mysteeri. Mitä tapahtuu kun kuolee? Onko sen jälkeen pelkästään pimeää vai muututaanko joksikin aaveeksi, jolloin voidaan seurata maailman menoa. Tai mennäänkö me mahdolliseen taivaaseen tai helvettiin, joista puhetta onkin ollut jo paljon. Onkohan sitten mahdollista vain "siirtyä" johonkin syntyvään lapseen ja sitten elää uudestaan koko homma ja taas kuolla ja sitten syntyä taas uudelleen. Mietittävää on todella paljon eikä kuoleman mysteerejä ihan noin vain ratkaista.

Se on sitä kun maanpäälinen elämä loppuu,niin sanotaan Raamatussa. Aikasen vaikeeta vastata miltä se tuntuu,no ehkä jos pääsee johonki paratiisiin niin varman aika hienolta,mutta toisaalta taas aika hirveeltä jos kaikki ystävät ja läheiset jää "pois" kuvioista. Läheisen kuolema ei oo kiva asia,olen senkin kokenut,ehkä pahin olisi jos äiti tai isä kuolisi.

Lainaus:22.03.2005 Ristok80 kirjoitti:
Kuolema on suuri kysymysmerkki luonnossa, jota yksikään ihminen ei voi ratkaista tyydyttävästi.

Lähimmäisen kuolema tuntuu aina pahalta, omaa kuolemaa en osaa edes pelätä.

Tuohon viimeseen on kyl pirun vaikee vastata...

Miten niin ei voi ratkaista. Kuolema on nimitys sille, kun ruumis "sammuu", eli menee kiinni. Melekeen kuin tietokone, paitsi että käynnistysnappi puuttuu.

Kuolema ei tunnu; olethan kuollut.

Miltä kuolema näyttää? Huppupäinen luuranko? Ehkä...
Pimeä varjo? Ehkä...

Kuolema on helpotus. ::angst

Suurin osa ihmisistä pelkää enemmän julkista esiintymistä kuin kuolemaa.

Joten suurin osa ihmisistä varmaan haluis muistopuheen sijaan olla siinä arkussa.

heitämpä tälläsen välikyssärin. miten haluatte että teidät "haudataan" eli mitä haluatte että teille tehdään kuoleman jälkeen. Ite oon kahden vaiheilla krematoinnin ja hautauksen välillä. Kai sitä ku vähä kasvaa nii varmistuu tämäkin idea.

Lainaus:22.03.2005 perato kirjoitti:
heitämpä tälläsen välikyssärin. miten haluatte että teidät "haudataan" eli mitä haluatte että teille tehdään kuoleman jälkeen. Ite oon kahden vaiheilla krematoinnin ja hautauksen välillä. Kai sitä ku vähä kasvaa nii varmistuu tämäkin idea.

Ihan sama mulle. Kunha en joudu kenenkään ruuaksi :/ Tai joukkohautoihin.

hehz

En tiedä. Kait alkaa väsyttää, mieli rauhoittuu ja nukahdat. Kun heräät niin huomaat, että näet Kaksi porttia? ******* ja taivaan!!! Valitset jommankumman.

Lainaus:22.03.2005 perato kirjoitti:
heitämpä tälläsen välikyssärin. miten haluatte että teidät "haudataan" eli mitä haluatte että teille tehdään kuoleman jälkeen. Ite oon kahden vaiheilla krematoinnin ja hautauksen välillä. Kai sitä ku vähä kasvaa nii varmistuu tämäkin idea.

Kun ukki kuoli ja hänet polttohaudattiin, niin päätin, että minulle sitten joskus tehdään samoin. Siitä ei ole kuin hyötyä kaikille, kun tila haudoille on muutenkin kiven alla.

Kuolemasta en tiedä, se on hyvin ristiriitainen asia. Onko se vai paha? Kaikille se aika kuitenkin joskus koittaa, halusi sitä tai ei. Ehkäpä se on hyväkin asia, jos todella huonoon kuntoon menee. Sen verran epämukavia paikkoja julkiset sairaalat ovat kuoleville vanhuksille, että en sinne haluaisi joutua. Tietenkin jos rahaa on, niin viiden tähden hoitopaikkoja löytyy.

Luultavasti kuolema on hieman kuin nukahtaminen, ainakin jos aivan luonnollisesti nukkuessaan kuolee. Ainoana erona se, ettei vaan herää. Ainoa asia, joka todella minua askarruttaa on se, että mitä kuolemisen jälkeen tapahtuu. Synnytkö uudelleen, pääset taivaaseen/helvettiin vai tuleeko sinusta jokin henki joka harhailee nykyisessä maailmassa? Vai tapahtuuko mitään näistä, tai pikemminkin ei tapahdu mitään? Tietysti tämä on sellainen asia, jota kukaan ei voi tietää ja siksi se varmaan hieman pelottaakin jokaista.

-e-

Tuli vielä mieleen se, että väitetään jokaisen ihmisen menettävän kuollessaan painostaan 21 grammaa. Lieköhän tuo totta? Ilmeisestihän tuossa sitten sielu erkanisi ruumiista jonnekin. Historian opettajani kertoi nähneensä videon, jossa eräs pariskunta veneili jollain joella. Nainen nousi seisomaan yhdessä kohtaa ja löi päänsä puun oksaan ja kuoli. Tällöin videossa näkyi musta varjo lähtevän ylöspäin kehosta. Mielenkiintoista olisi tehdä testi jollekin kuolevalle potilaalle ja punnita häntä usein ja myös kuoleman jälkeen tarkasti ja katsoa tapahtuuko mitään painonmuutosta.

En pelkää kuolemaa. Kuolema on kuin ihmiseltä lopuu patterit tai jotain tämmöistä
Se minua mietityttää, että mitä tapahtuu kuoleman jälkeen. Miltä kaikki tuntuu vai tunnetko sinä mitään? Turhaan alan ajatella, menee aina pää sekaisin kun alan sitä pohtimaan...

Jaa-a, eipä tuosta vielä kokemuksia ole.

Itse ainakin toivon, että minut haudattaisiin hautaamalla, eikä siroteltaisi tuhakana kaurapeltoon kuin mitäkin kanankakkaa.
Mutta en minä ainakaan kuolemaa pelkää itsessään, lähinnä sitä tapaa, miten kuolen. Mutta en kuolemaa sinänsä, kyllähän se meidät kaikki ennemmin tai myöhemmin täältä korjaa.

Mutta sitten, nämä tällaiset "elämä on perseestä"-tyypit. Jotenkin hemmetin huvittavaa. Jos se elämä on niin hemmetin persiistä, niin eiköhän jokainen voi sitten siihen pyssyyn (vai mikä lasinsiru se nykyään se yleisin väline tähän hommaan onkaan) turvautua ja lopettaa tämän "kärsimyksen".
Mutta ei siinä mitään, jos tykkää. GG.

Eipä siinä mitään ihmeellistä.. Uskon että kuoleman jälkeen on elämää. Tai jos ei ole niin pääsee paratiisiin.

Ihmeellistä tää elämä..

Lainaus:22.03.2005 Tiamant kirjoitti:
Kuolema on helpotus. ::angst

lol

ps: kun kuolen, haluan että tuhkani sirotellaan avaruuteen kuun ympärille ikuisesti kimaltelemaan ihmiskunnan iloksi.

Kuolema kuittaa univelat..

Riippunee varmaan täysin miten kuolee.

en tiä, kai se on tapauksesta riippuen hyvä juttu.