Mitä mieltä oletta Silent hilleistä? Mitkä omistatte.

Minun mielestäni loistavia pelejä omistan sh1, 2 ja kolmosen.


Onko liikaa jos on läpäissyt silent hill 2:sen 41 kertaa?

Ovathan ne klassikkoja kaikki! Kaikki omistan(vaikkakaan en sitä sensuroimatonta versiota alkuperäisestä,joka koskee varmaankin useampaakin täkäläistä pelaajaa.Jos joku tuon omistaa ja haluaa myydä,niin tarjousta vaan mulle! ). Eli SINÄ olet läpäissyt SH 2:n 41 kertaa,vai oliko sattumanvarainen kysymys? Onhan se aika paljon,mutta pitääkö tuo sisällään kaikkien vaikeustasojen läpäisyt(niitä pitäisi olla Hardin jälkeen vielä useita vaikeampia muistaakseni)? Silloin olisi aika vaikuttavaa,sillä lähinnä puzzlejen pitäisi olla(siis jos sekä action- että puzzlevaikeustaso on hard tai yli) sanotaanko nyt HYVIN haastavia,mitä olen kuullut amerikkalaisilta pelaajilta,ja eiväthän ne kyllä helppoja ole perusversionakaan...Ja sitten tietysti pakollinen kysymys vielä kaikkia osia koskien;kuinka NOPEASTI olet nuo läpäissyt milläkin vaikeustasolla(jos siis olet eri tasoilla kokeillut)? Itse olen lähinnä toistaiseksi tyytynyt yhteen pelikertaan per peli,n. kymmenen tuntia laaki.

Lainassa oli tuo ykkönen pari vuotta sitten. Pelaaminen jäi sinne kouluun kun ei enää jaksanu...

Ei kyllä Resident Evil-sarjaa voita.

Nämähän ovat tietysti jossain määrin aina makuasioita,kun puhutaan "mikä on paras" jutuista,mutta sanonpa nyt kuitenkin että joo, jos pelaaja pitää hyvyyden määreenä kauhuaiheisessa pelissä action-tasoa,eli että hyvän pelin tekee se,että on hauskaa päästä ampumaan kunnon asearsenaalilla zombeja, koiria ja tyrantteja,niin joo: Koko Resident Evil -sarja on ehdottomasti parempi(paitsi ikikarsea Outbreak)kuin Silent Hill -sarja.
Jos taasen haluaa nähdä jotain oikeasti painajaismaisempaa ja oudompaa,sekä myös tarinallisesti ja tunteisiin vetoavuudeltaan syvempää kokemusta, on Silent Hill ilman muuta parempi sarja(ehkä nelonen ei aivan niin vakuuttava tosin).
Toki olen itsekin RE -peleistä pitänyt,mutta kuten olen toisaalla kirjoittanutkin, olen hieman puutunut tämän sarjan kaavamaisuuksiin ja viime kädessä EI-PELOTTAVUUTEEN. Ne ovat viihdyttäviä b-kauhuelokuva -pelejä tietyillä kliseillä,kun taas Silent Hillit iskevät sinne mistä painajaiset tulevat. Ja jos ei ole näitä loppuun asti pelannut(myönnän että esim. SH2 oli pitkän aikaa pelaamattomana kun olin näennäisesti jumissa,enkä silloin pitänyt ks.peliä kaiken kohun arvoisena,mutta kun sain jatkettua,se TODELLAKIN palkitsi), ei parane tätä lähteä kumoamaan. Vakuutan että sekä SH2 ja SH3 sisältävät kohtia,jotka oikeasti saivat allekirjoittaneen(ja aika monta muutakin maailmalla)miettimään konsolin sulkemista,kun ei uskaltaisi/haluaisi jatkaa. Tätä ei ole yksikään RE-sarjan peli tehnyt.
Mutta mitä RE -sarjaan tulee, tämä uusin neljäs osa onkin sitten SELVÄ harppaus eteenpäin mitä pelottavuuteen ja pelattavuuteen tulee, ja tullee jäämään historiaan yhtenä parhaimmista olemassaolevista peleistä,vaikka aiempia osia toimintapainotteisempi onkin...

Eräs T.H on läpäissyt sh 2:sen 41kertaa. Hän on suomi24 silent hill foorumin sheriffi.

Täytyy myöntää, että re 4 on parempi kuin mikään muu silent hill!

Ovathan nuo hyviä pelejä etenkin 1 ja 2. En ole varma olenko pelannut ykkösestä sitä sensuroimatonta koska se oli vain kopio jenkki versiosta.

Aito Silent Hill 1 olisi mukava saada koska tuota kaverin kopiota on mahdoton pelata koska toimii niin heikosti.

Silent Hill 2:sta minulla on se Directors cut versio jotan en ole vielä pelannut läpi.

Lainaus:27.03.2005 Datleaf kirjoitti:
Eräs T.H on läpäissyt sh 2:sen 41kertaa. Hän on suomi24 silent hill foorumin sheriffi.

Täytyy myöntää, että re 4 on parempi kuin mikään muu silent hill!

No tuota en nyt aivan tuollaisenaan menisi allekirjoittamaan,sillä sen verran eri tyylisistä peleistä on kuitenkin kyse(Uusinkin RE on kuitenkin enemmän toiminta/shooter -peli höystettynä sinänsä erinomaisesti toteutetuilla roolipeli- ja kauhuelementeillä. Silent Hillit ovat psykologisempaa ja ongelmanratkaisupainotteisempaa kauhua),mutta kuten sanottu,molemmille sarjoille on ehdottomasti paikkansa ja tilauksensa(siis RE:llekin uudistumisensa myötä ! )Odotankin mielenkiinnolla,millainen Silent Hill 5:sta tulee,kun se Playstation 3:lle joskus(kai?)ensi vuonna ilmestyy...

Lainaus:27.03.2005 Fearfactor kirjoitti:
No tuota en nyt aivan tuollaisenaan menisi allekirjoittamaan,sillä sen verran eri tyylisistä peleistä on kuitenkin kyse(Uusinkin RE on kuitenkin enemmän toiminta/shooter -peli höystettynä sinänsä erinomaisesti toteutetuilla roolipeli- ja kauhuelementeillä. Silent Hillit ovat psykologisempaa ja ongelmanratkaisupainotteisempaa kauhua),mutta kuten sanottu,molemmille sarjoille on ehdottomasti paikkansa ja tilauksensa(siis RE:llekin uudistumisensa myötä ! )Odotankin mielenkiinnolla,millainen Silent Hill 5:sta tulee,kun se Playstation 3:lle joskus(kai?)ensi vuonna ilmestyy...

No RE4:sen on kyllä sanottu lyövän laudalta kaikki muut kauhupelit.
Uskon, että olet viettänyt Silent Hillin kanssa unohtumattomia hetkiä (onhan se sentään Konamin kaltaisen huippustudion tekemä), mutta itseenikin on Resident Evil-sarja tehnyt suuremman vaikutuksen. Olkoot vain enemmän räiskintäpainotteinen, mutta kauhua se on yhtä kaikki. Resident Evil-sarjasta löytyy mitä ikimuistoisimpia pomohirviöitä, jollaisia en ole missään muualla nähnyt...en edes Silent Hilleissä.

Edit: Okei, voisin päivittää hieman mietteitäni. :E Olen kyllä enemmän Silent Hillin kannalla kuin RE:n.

Niin,kukapa tuota kiistämään menisi,että RE:ssä on ikimuistoisimmat "pomohirviöt";onhan niitä sentään aika monta ehtinyt kertyä kun enemmän osia on takana kuin esim.SH:lla,ja ehkäpä enemmän monsuja/osa kuin SH:ssa. Mutta kysymys kuuluukin että onko se oikeasti PELOTTAVAA kohdata joku tyrantti,ampua siihen 6 magnumin kutia/muutamat kranaatit ja todeta että olipas magee monsu?Jotenkin pelottavuus hieman kärsii siitä että asearsenaalia kertyy pienen armeijan verran joka pelissä. Kyllähän ne ikimuistoisia yhteenottoja ovat,mutta pelin arvottaminen pelottavuus-skaalassa joidenkin pomohirviöiden perusteella on kyllä hieman arveluttavaa. Silent Hilleissä taasen lähdetään aika alkeellisesta aseistuksesta liikkeelle,eikä loppuvaiheissakaan ole mitään kranaatinheittimiä tai sinkoja useine ammustyyppeineen(viimeksi pelaamassani Zerossa itselläni oli muistaakseni yhteensä n.50 kranaattia happo-,napalm-, ja tavallisista kranaateista koostuen,parikymmentä magnum-ammusta,nelisenkymmentä haulikon ammusta ja yli 200 käsiaseen luotia,sekä noin 20-25 täysparantavaa yrttiä/ensiapusprayta ennen loppuvaiheita...Ole siinä sitten kauhuissasi kun on ihan sama mitä vastaan tulee,niin jauhelihaksi muuttuu ilman pelkoa omasta kuolemasta...). Tämä tuo mielestäni lisää kauhua peliin,kun ei tunne olevansa voittamaton rambo.
Sen lisäksi voisin ottaa esiin näiden pelisarjojen huomattavan lähtökohtaeron: Resident Evilissä on ekasta pelistä lähtien ollut se asetelma,että joo,jokin biologinen koe on mennyt vikaan ja zombit ovat jotenkin sen tulosta,kuten ne kaikki muutkin hirviöt, ja Umbrellan osuutta asioihin selvitellään,kunnes kaikki päättyy itsetuhomekanismin laukaisuun vikalla(varastomaisella)alueella ja the end. Kaiken aiheuttaja on siis selkeästi vikaan menneen tieteenharjoittamisen tulos.
Silent Hillissä pelaaja imaistaan ilman varoitusta painajaismaailmaan ihmettelemään että mitä helevettiä on tapahtunut, miten koko ympäröivä maailma on muuttunut hulluksi(ei ihan tiedeonnettomuus kyseessä), jonka selvittämiseen ainakin itselläni on ollut suurempi motivaatio kuin siihen kuka Umbrellan töissä oleva/petturi/iilimatofriikki on kaiken takana.
Ja jotenkin se lopulta paljastuva tarina on vain onnistunut olemaan syvemmin koskettava SH-peleissä kuin RE-peleissä(lasken 4-osat molemmista ulos tässä asiassa).
Mutta kuten sanottu,ihan laadukasta viihdettähän RE-pelit ovat olleet,ja RE4:n viitoittaman uudistuksen myötä tämä sarja tulee varmasti olemaan entistä kovempi tekijä pelottavuus-asteikollakin.

...

Lainaus:27.03.2005 waruar kirjoitti:

Lainaus:27.03.2005 Fearfactor kirjoitti:
No tuota en nyt aivan tuollaisenaan menisi allekirjoittamaan,sillä sen verran eri tyylisistä peleistä on kuitenkin kyse(Uusinkin RE on kuitenkin enemmän toiminta/shooter -peli höystettynä sinänsä erinomaisesti toteutetuilla roolipeli- ja kauhuelementeillä. Silent Hillit ovat psykologisempaa ja ongelmanratkaisupainotteisempaa kauhua),mutta kuten sanottu,molemmille sarjoille on ehdottomasti paikkansa ja tilauksensa(siis RE:llekin uudistumisensa myötä ! )Odotankin mielenkiinnolla,millainen Silent Hill 5:sta tulee,kun se Playstation 3:lle joskus(kai?)ensi vuonna ilmestyy...

No RE4:sen on kyllä sanottu lyövän laudalta kaikki muut kauhupelit.
Uskon, että olet viettänyt Silent Hillin kanssa unohtumattomia hetkiä (onhan se sentään Konamin kaltaisen huippustudion tekemä), mutta itseenikin on Resident Evil-sarja tehnyt suuremman vaikutuksen. Olkoot vain enemmän räiskintäpainotteinen, mutta kauhua se on yhtä kaikki. Resident Evil-sarjasta löytyy mitä ikimuistoisimpia pomohirviöitä, jollaisia en ole missään muualla nähnyt...en edes Silent Hilleissä.

Kyllä Resident Evil on mielestäni enemmän räiskintä eikä RE 4:ä todellakaan ole mikään kauhugenren merkkipaalu. Pikemminkin harppaus taaksepäin.

No jokuhan voi tykätä siitä että räiskintä ja kauhu sekoitetaan mutta enemmän olen itse mieltynyt Silent Hillin psygologiseen kauhuun kuin resident evilin säikäytys.

Niin no, ei RE pelkkää säikäyttelyä ole. Muistan elävästi kohtauksen jossa seistään selkä kiinni seinässä ja kohti ryömii jättiläismäinen krokotiili. Sitä sitten peloissaan tuli tehtyä virheitä, joiden takia menetti henkensä.

Joskus pentuna pleikalla pelasin ykkösen demoa ja olin vetelät housuissa niiden pienten "karhujen" takia. Pari päivää sitten läpäisin SH2(Xbox) läpi ja varsinkin se Maria scenario oli pelottava jo osittain huonon kameran takia kun kamera pomppaa yhtäkkiä marian toiselle puolella ja siinä seisoo sellainen mannekiini nukke. Hyviä pelejä varmaan 3 ja 4 mutta nelosesta en pidä kuvien ja kuulemani perusteella

Joskus pentuna pleikalla pelasin ykkösen demoa ja olin vetelät housuissa niiden pienten "karhujen" takia. Pari päivää sitten läpäisin SH2(Xbox) läpi ja varsinkin se Maria scenario oli pelottava jo osittain huonon kameran takia kun kamera pomppaa yhtäkkiä marian toiselle puolella ja siinä seisoo sellainen mannekiini nukke. Hyviä pelejä varmaan 3 ja 4 mutta nelosesta en pidä kuvien ja kuulemani perusteella. Hakkaa Resident Evilit helposti

Joo 3 on kyllä vielä tosi hieno,mutta 4 ehkä sitten edeltäviin osiin verrattuna pienoinen pettymys. Se ottaa askelen toiminnallisempaan suuntaan,vaikka yleistunnelma pelottava onkin,ja kun homma etenee vähän tasoloikkamaiseen tyyliin yhdestä "maailmasta" toiseen, ja kun näitä tasoja sitten vielä ruvetaan vääntämään uudelleen tietyn vaiheen jälkeen,tulee mieleen väistämättä mielikuvituksen puute tekijöiden osalta. Tarinan takia toki kannattaa läpi kahlata(en ole itsekään tosin tästä vielä kokonaan suoriutunut,kun rupesi puuduttamaan...),ainakin ennen kuin seuraava osa tulee. Toivotaan sitten että siinä osataan välttää nelosen virheet.

Lainaus:28.03.2005 Fearfactor kirjoitti:
Joo 3 on kyllä vielä tosi hieno,mutta 4 ehkä sitten edeltäviin osiin verrattuna pienoinen pettymys. Se ottaa askelen toiminnallisempaan suuntaan,vaikka yleistunnelma pelottava onkin,ja kun homma etenee vähän tasoloikkamaiseen tyyliin yhdestä "maailmasta" toiseen, ja kun näitä tasoja sitten vielä ruvetaan vääntämään uudelleen tietyn vaiheen jälkeen,tulee mieleen väistämättä mielikuvituksen puute tekijöiden osalta. Tarinan takia toki kannattaa läpi kahlata(en ole itsekään tosin tästä vielä kokonaan suoriutunut,kun rupesi puuduttamaan...),ainakin ennen kuin seuraava osa tulee. Toivotaan sitten että siinä osataan välttää nelosen virheet.

Aika tökeröä kerrata "samoja kenttiä" uudelleen. Silent Hill on juuri sellainen peli että kun on kerran jostain paikasta selvinnyt ei sinne halua enää palata uudelleen.

Ja ohjaustakin ovat menneet aika radikaalisti muuttamaan tuossa SH4:ssä mutta joku tykää joku ei. Itse pidän enemmän tuosta perinteisestä mutta voi olla että tuolla uudella on helpompi pelata.

[quote]
27.03.2005 Fearfactor kirjoitti:

Sen lisäksi voisin ottaa esiin näiden pelisarjojen huomattavan lähtökohtaeron: Resident Evilissä on ekasta pelistä lähtien ollut se asetelma,että joo,jokin biologinen koe on mennyt vikaan ja zombit ovat jotenkin sen tulosta,kuten ne kaikki muutkin hirviöt, ja Umbrellan osuutta asioihin selvitellään,kunnes kaikki päättyy itsetuhomekanismin laukaisuun vikalla(varastomaisella)alueella ja the end. Kaiken aiheuttaja on siis selkeästi vikaan menneen tieteenharjoittamisen tulos.
Silent Hillissä pelaaja imaistaan ilman varoitusta painajaismaailmaan ihmettelemään että mitä helevettiä on tapahtunut, miten koko ympäröivä maailma on muuttunut hulluksi(ei ihan tiedeonnettomuus kyseessä), jonka selvittämiseen ainakin itselläni on ollut suurempi motivaatio kuin siihen kuka Umbrellan töissä oleva/petturi/iilimatofriikki on kaiken takana.
Ja jotenkin se lopulta paljastuva tarina on vain onnistunut olemaan syvemmin koskettava SH-peleissä kuin RE-peleissä(lasken 4-osat molemmista ulos tässä asiassa).

Tuohon vain haluaisin sanoa, että ei Silent Hilleissä ne kamaluudet ole vaan ilmestyneet. Eikös sarjan kolmannessa osassa nämä kamaluudet olleet Jumalan käsitys uudelleen syntyvästä paratiisista.(Korjatkaa jos olen väärässä)

Hah! Haluaisinpa muuten kysyä että mikä on teistä Silent Hill sarjan paras sivuosa henkilö, siis niinkuin sellainen jolla ei pääse pelaamaan. Minun mielestäni kolmannen osan Claudia sekä toisen osan Angela (Olikohan se toi?) Kumminkin se nainen joka oli siinä alussa siellä hautausmaalla, etsiskeli jotain isäänsä ja veljeään.(Kai?)
Claudia sen takia ku se on hiukan hullu. Ja se on itseasiassa aika pelottava
Angela(kai) sen takia koska sekin on vähän menettänyt järkeään ja sil on kaikkii sekavia juttuja.

Lainaus:29.05.2005 WheelOfTime kirjoitti:
[quote]
27.03.2005 Fearfactor kirjoitti:

Sen lisäksi voisin ottaa esiin näiden pelisarjojen huomattavan lähtökohtaeron: Resident Evilissä on ekasta pelistä lähtien ollut se asetelma,että joo,jokin biologinen koe on mennyt vikaan ja zombit ovat jotenkin sen tulosta,kuten ne kaikki muutkin hirviöt, ja Umbrellan osuutta asioihin selvitellään,kunnes kaikki päättyy itsetuhomekanismin laukaisuun vikalla(varastomaisella)alueella ja the end. Kaiken aiheuttaja on siis selkeästi vikaan menneen tieteenharjoittamisen tulos.
Silent Hillissä pelaaja imaistaan ilman varoitusta painajaismaailmaan ihmettelemään että mitä helevettiä on tapahtunut, miten koko ympäröivä maailma on muuttunut hulluksi(ei ihan tiedeonnettomuus kyseessä), jonka selvittämiseen ainakin itselläni on ollut suurempi motivaatio kuin siihen kuka Umbrellan töissä oleva/petturi/iilimatofriikki on kaiken takana.
Ja jotenkin se lopulta paljastuva tarina on vain onnistunut olemaan syvemmin koskettava SH-peleissä kuin RE-peleissä(lasken 4-osat molemmista ulos tässä asiassa).

Tuohon vain haluaisin sanoa, että ei Silent Hilleissä ne kamaluudet ole vaan ilmestyneet. Eikös sarjan kolmannessa osassa nämä kamaluudet olleet Jumalan käsitys uudelleen syntyvästä paratiisista.(Korjatkaa jos olen väärässä)

Tuohon vain haluaisin sanoa että puhuin selvästi PELAAJASTA joka kyllä imaistaan kuin imaistaankin aika varoituksetta tuohon painajaismaailmaan. Ja on aika sama mistä osasta on aloittanut tutustumisen tähän aiheeseen - hämmennys ja kauhu ympäröivän maailman painajaimaisuudesta on silti sama.

Itse aloitin SH3:sta, mikä oli kyllä aika hieno(ja pelottava) kokemus, ja vaikka siinä hiljalleen niitä tarinan paloja tiputeltiinkin, perimmäinen ihmetys tapahtumien syistä kantoi kyllä aika loppuun asti. Kun tämän jälkeen pelasin alkuperäistä Silent Hilliä, totesin sen minkä moni oli jo maininnutkin, eli että nämä kaksi osaa liittyvät toisiinsa kolmosen ollessa suoraa jatkoa ykköselle. Vasta tuon alkuperäisen pelattuani saatoin sanoa olevani aika lailla perillä siitä mistä kaikessa on kysymys. Joidenkin mielestä tämä SH3:n alkuperäisen päälle rakentava selittävyys oli huonokin asia, koska se vastasi liiankin moneen kysymykseen, jotka osa olisi halunnut jättää ilman vastausta. Itse kuitenkin pidin tästä ratkaisusta.

Ja mitä SH3:n tarinaan tulee, ei siinä nyt kuitenkaan tainnut olla ihan JUMALAN käsityksestä uudelleen syntyvästä paratiisista kysymys. Tiedän kyllä että siinä hyvinkin tuonlaista tekstiä oli, mutta ehkäpä tässä tapauksessa asiaa ei pitäisi ottaa aivan niin kirjaimellisesti. Taisivat olla vähän pahantahtoisemmat tahot asioilla, mutta jos olet pelannut alkuperäisen Silent Hillin läpi, tämän pitäisikin olla selvää...

Sivuhahmoista ehkä SH 2:n Maria on se joka on jäänyt vahvimmin mieleen, mutta oikeastaan tämä ei ole mitenkään yllättävää koska hänhän on HYVIN keskeisessä asemassa koko pelin tarinan kannalta. Ja Angelasta sen verran että joo, kyllä kai siltä vähän outoja juttuja tulee, mutta kaipa se vaikuttaa jos isä nyt ei sitten ollut IHAN mukava sille ja sitä rataa...

Tähänkin vielä se että Marialla pääse pelaamaan.Vaikkakin ei mitenkään läpi, vaan sellaisen pienen tarinan pätkän mitä tapahtui ennen kuin Maria tavattiin Rose Water Parkissa. Ainakin Silent Hill 2: Directors Cutissa. En ole kyllä varma alkuperäisestä...

Ja ei, ehkä ei tämän meidän tuntemamme tuolla ylhäällä olevan Jumalan käsitys, mutta kyllä siinä jonkin Jumalan paratiisista oli kyse. Kyllähän loppuvastuskin oli uudelleen syntynyt Jumala...

Niin... Eikös Angelan isä ollu murhattu? Vai oliko se murhaaja? En oikeen muista?...

Lainaus:29.05.2005 WheelOfTime kirjoitti:
Tähänkin vielä se että Marialla pääse pelaamaan.Vaikkakin ei mitenkään läpi, vaan sellaisen pienen tarinan pätkän mitä tapahtui ennen kuin Maria tavattiin Rose Water Parkissa. Ainakin Silent Hill 2: Directors Cutissa. En ole kyllä varma alkuperäisestä...

Ja ei, ehkä ei tämän meidän tuntemamme tuolla ylhäällä olevan Jumalan käsitys, mutta kyllä siinä jonkin Jumalan paratiisista oli kyse. Kyllähän loppuvastuskin oli uudelleen syntynyt Jumala...

Niin... Eikös Angelan isä ollu murhattu? Vai oliko se murhaaja? En oikeen muista?...

Niin, siinä oli lähinnä kyse
sen lopussa materialisoituvan "jumaluuden"(lue:demonin) paratiisista, jonka Claudia siis odotti syntyvän Heatherista. Koskapa Heather ei sitten suostunutkaan olemaan "jumalan" synnyttäjä, Caludia teki mitä teki.

Ja joo, kyllä se Angelan isä murhattiin, mutta ehkäpä se tärkein pointti hänen tilassaan oli se mitä isukki mahdollisesti oli tehnyt hänelle ennen sitä. Ja myös isukin murhaajan henkilöllisyys. Nämä asiat ovat kyllä löydettävissä pelistä -jos ei aivan suoraan niin rivien välistä ainakin.

Tuo Maria -skenaario on tosiaan vain Director's Cutissa, jonka taannoin hankinkin lähinnä tämän mahdollisuuden takia. Ja ehkä myös uusien aseiden. Hyvä peli kun on kyseessä, sitä kummasti haluaa kokea kaiken koettavissa olevan.

Eikös se Angelan isä ole se Ovihirviö siellä missä se Angela heittää sen TV:n sen päälle.

Eihän tuo Marian osuus ollut kovin pitkä, mutta ihan nautittava.

Sitten taas kysymys vaihteeksi. Missä kohdassa Silent Hillejä olette pelästyneet?
Itse pelästyin mm. kolmannessa osassa kun oltiin siinä korkeassa kerrostalossa missä oli kaikkia liikehuoneistoja jne. Ja kun siellä oli se komero missä oli niitä eri mallinuken osia ja yksi kokonainen nukke. Ja kun huoneesta yritti lähteä pois kuului se hyytävä naisen kiljaisu (tässä vaiheessa sydämmeni suurin piirtein pysähtyi). Rauhoituttuani menin katsomaan ja siltä kokonaiselta nukelta puuttui pää ja verta oli kaikkialla. Ei niin mukaavaa... Onhan niitä muitakin, mutta tuossa oli aika paha.

Juu, olihan se. Ainakin sellaisen käsityksen siitä sai

Lainaus:29.05.2005 WheelOfTime kirjoitti:
Juu, olihan se. Ainakin sellaisen käsityksen siitä sai

?

Joka tapauksessa Silent hill 3:sessa on se verihuone. Mitä siitä tapahtuu, jos jää sinne?

Ja sitten siellä huvipuistossa, kun se yksi nukke tippuu hirttäytynenä.