Laiskasti vilkaisin haulla, onko tällaista "yleisketjua" vielä ja minä en ainakaan löytänyt. Jos sellainen on niin lyökää lukkoon ja unohtakaa.

Elikäs, viimeksi lukemani kirja: Da Vinci -koodi
Kirjoittanut: Dan Brown, professori (kait)
Arvosana: 8.5
Piinaavan rankka syyni parilla lauseella: Mullistava salaliittoteoria, jolle on jopa pitävähköt todisteet. Tästä olisi voinut tehdä tietokirjan, sillä tarina vain roikkuu salaliittoteorioiden ympärillä. Koodinpurkupätkät olivat erityisen hyvin kirjoitettuja. Pisti oikeasti miettimään uskoaan tai epäuskoaan.

Pikkuedit: Otsikko uusiksi

Vai että yritit pistää otsikon paksuksi Edellinen kirja...Hmmm....Ei voi muistaa, joku mikä oli pakko lukee äidinkielen opettajan käskystä

Lainaus:01.07.2005 samsung kirjoitti:
Vai että yritit pistää otsikon paksuksi Edellinen kirja...Hmmm....Ei voi muistaa, joku mikä oli pakko lukee äidinkielen opettajan käskystä

Niin yritin, mutta ei oikein ottanut onnistuakseen

Viimeksi luin kirjan kokonaan viime jouluna. Kirja oli Stephen Kingin Hohto.

Kirja oli jännä, välillä jopa piinaavan jännittävä. Monin kerroin parempi kuin kummatkaan kirjasta tehdyt elokuvat. Monisatasivuista lässytystähän King harrastaa joten sen raamattupituuden voi lukea jossain määrin myös miinukseksi.

Star Wars
Kevin J. Anderson
Pimeyden Oppipoika

Perus Star Wars kirja. Jaksaa lukea helposti loppuun, eikä edes kovin pitkä kirja(jotain 300sivua). Lukemiseen turhaantu ehkä kaks-kolme päivää. Outo kirjotustyyli kirjottajalla, ku tuntuu että ei oikeen ehi tapahtua mitään, vaikka kolme kirjaa on kirjottanut. Tämä on siis kirjasarjan keskimmäinen osa.

Toiseksi viimeisin kirja, jonka olen lukenut:

Ilmestysten avaruus
Kirjoittanut: Alistair Reynolds, taas professori
Arvosana: 9.25
Lyhyt syväskannaus: ESA:n professorin esikoiskirja osoittautui melko hyväksi, vaikka tieteiskirjakliseitäkin löytyi. Ainoa todella häiritsevä asia oli, että jokaisen luvun piti loppua johonkin "Ja sitten se tapahtui"- tai "Sitten maa katosi hänen altaan"- tai "Hän ei tiennytkään, kuinka oikeassa oli" -töksähdykseen.

Koska ihmiset selvästi lukevat vähemmän kirjoja, kuin katsovat elokuvia tai kuuntelevat musiikkia, niin arvosteltavan kirjan tarvitse olla viimeisin luettu. Joku erityisen hyvä tai huono tai siltä väliltä riittää. Eikä arvostelujen tarvitse rajoittua yhteen ainoaan, kunhan yksi arvostelija ei postaa satoja tuhansia arvosteluja.

Silmarillion
Kirja on hyvä jos vain jaksaa perehtyä haltioiden sukukuntiin ja muistaa välillä selata sitä kirjan lopussa olevaa sanastoa.

Eli kirjahan kertoo keskimaan alkuajoista ennen kuin Valta Sormus taottiin Mordorin liekeissä. Kirja alkaa kun Keski-Maa luodaan. Kirjassa on hyvyyden ja pahuuden tasapainoilua. Hyvä yrittää karkoittaa pahan maailmasta mutta paha on ovela. Kirjassa on sankareita ja pahuuden olentoja.
Luen kirjaa toiseen kertaan sillä ensimmäinen kerta on "pakkopullaa" kun mistään ei meinaa saada selvää kunnolla. Mutta toisella kerralla kaikki aukeaa ja on selvempää.
Eka lukukerta 8
Toinen lukukerta 9+

Lainaus:01.07.2005 Pikkusielu kirjoitti:
Laiskasti vilkaisin haulla, onko tällaista "yleisketjua" vielä ja minä en ainakaan löytänyt.

Kuten en minäkään... kertoo varsin paljon pp:n käyttäjistä.

T. F. Powys: Herra Westonin hyvää viiniä
Arvosana: 9-

Eräs omituisimmista kirjoista, mitä olen koskaan lukenut, ja itse asiassa
fantasiapuolelta varmaan omituisin. Päähenkilö on Jumala (isolla alkukirjaimella, siis se raamatusta tuttu), joka on arkkienkeli Mikaelin kanssa liikkeellä viinikaupan pakettiautolla Englannin maaseudulla ja pistää siellä yhden kylän asiat syystalven yönä kertaheitolla järjestykseen pysäytettyään sitä ennen kätevästi ajan kulumisen hetkeksi. Kyseessä ei silti pienimmässäkään määrin ole mikään uskonnollinen käännytyskirja (jollaisia monien tavoin inhoan todella syvästi), vaan monella tapaa melkeinpä goottihenkisen synkkä kirja, jonka voisi jopa päinvastoin kuvitella voivan säikyttää jonkun pois kristinuskosta.

On siinä toisaalta kyllä myöskin huumoria mukana, laadultaan englantilaista eli kummallista. Ja samoin löytyy niitä kaipaaville seksiä ja väkivaltaa, mutta myöskin melko paljon vaaleanpunaisempaa rakkausjuttua sekä luontojuttua, ehkä jopa liikaa räiskintäsuuntautuneiden fanipoikien makuun. Kirjassa yleensäkin näkyy koko ajan se, että se sijoittuu maaseudulle, tavalla jolla esimerkiksi kaupunkeihin sijoittuvista kirjoista ei yleensä näy että ne sijoittuvat kaupunkeihin.

Lopusta on tarkemmin ajatellen vaikea sanoa, onko se onnellinen vai ei.

Pitäisiköhän lopettaa jotenkin ala-asteen pakkopullakirjaesittelyjen tyyliin: "Suosittelen kirjaa kaikille yli 15-vuotiaille"?

Star Wars
Kevin J. Andersson
Voiman valtiaat

Jatkoi edellisen linjoilla(lue ylempää) ja päätti Jedi Akatemia trilogian. Hyviä kirjoja mutta ei kovin syvällisiä

Halo: First Strike
Eric Nylund

Aika perus skifikamaa. Mielestäni paras näistä kolmesta Halo -kirjasta. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Halo 1:n ja 2:n välille, joten jos sinua kiinnostaa, miten Master Chief pääsi takaisin maapallolle, lue.

Arvosana: 8

Zane Grey: Arizona Ames

Kesän kunniaksi sieppasin kirjastosta mukaan kaavamaista lännenseikkailua kaavamaisimmillaan. Arizona Ames pistää pahikset miettimään tekosiaan kilo luoteja vatsassa, tilanomistajat kiittävät ja neidot nyyhkyttävät, kun Arizona ratsastaa auringonlaskuun.

Keskiyön mato Ikaalisissa (toimittanut Raimo Nikkonen)

Keskiyön mato Ikaalisissa tarjoilee 19 suomalaista kauhu- ja scifinovellia vuosilta 1983-1989. Alunperin Portti-lehdessä ilmestyneet novellit ovat laadultaan hieman vaihtelevia, mutta sijoittuvat kuitenkin pääasiassa ylempään keskitasoon. En ole itse mitenkään erityisen innokas scifistelijä, jotain cyberpunk rypistystä lukuunottamatta, mutta kaikenkaikkiaan tämä antologia on varsin viihdyttävää luettavaa. Kokoelman parhaimmistoon lukeutuu ylivoimaisesti dosentti S. Albert Kivisen kynäilemä nimikkonovelli, joka yllättävän terävästi ja uskottavasti herättelee kovin lovecraftilaisia petoja henkiin Ikaalisten näennäisen idyllisessä perinnemaisemassa. Kivinen osoittaa tuntevansa esikuvansa retoriikan ja hyödyntää sitä riemukkaasti muunmuassa etymologiaa apunaan käyttäen. Viimeiset naulat arkkuun lyö tutulla tyylillä ja laadulla alan piireissä kovaakin suosiota nauttiva Boris Hurtta. Hurtta on lähinnä tunnettu romaaneistaan Lumen tuloa ei voi estää ja Elävien ja kuolleiden kesä, mutta Keskiyön madon novellit Aikaportti ja Kiviperkele eivät millään tapaa kalpene vertailussa muuhun tuotantoon nähden. Loppuyhteenvetona voisi todeta, että Keskiyön mato Ikaalisissa on mielenkiintoista luettavaa kaikille suomalaisesta kauhusta ja etenkin scifistä kiinnostuneille, ja sitä varmasti löytyy divarien perukoilta hyvin vaatimattomaan hintaan. Suositellaan.

Chuck Palahniuk: Fight Club

Elokuvan nähneet tietää juonen suurinpiirtein enkä rupea sitä tässä spoilaamaan. Kirja tosin eraa joissain määrin elokuvasta (erilainen loppu mm. O_o). Oon lukenu FC:n jo kaks kertaa peräkkäin ja varmaan luen kolmannenki kerran. Ihan loistavan hyvin kirjotettu ja pysyy mielenkiintoisena loppuun asti. Eikä ole huikean pitkäkään, että jaksaa lukea.

Nyt luen: Brett Easton Ellis: American psycho ja hyvältä vaikuttaa tämäkin.

(molemmat kirjat siis luin englanninkielisinä)

Callandor Ajan pyörän 6. osa
Robert Jordan

Taru Ajan pyörästä on huikea kertomus nuorukaisesta, joka etsii omaa paikkaansa ajan kudelmassa.

Aikalailla perus fantasiaahan tämä on, mutta sanoisin että silti erittäin mukaansatempaavaa. Tässä kirjasarjassahan ei heti lukeminen lopu kesken, kun osia on päälle 20, ja jokaisessa osassa sivuja 450-500.

Lainaus:06.07.2005 popi kirjoitti:
Callandor Ajan pyörän 6. osa
Robert Jordan

Taru Ajan pyörästä on huikea kertomus nuorukaisesta, joka etsii omaa paikkaansa ajan kudelmassa.

Aikalailla perus fantasiaahan tämä on, mutta sanoisin että silti erittäin mukaansatempaavaa. Tässä kirjasarjassahan ei heti lukeminen lopu kesken, kun osia on päälle 20, ja jokaisessa osassa sivuja 450-500.

Joo ja kirjailija sanoo olevansa vasta puolessa välissä. Mun kaveri lopetti johonki 10nteen osaan ku alko käymään itseääntoistavaksi tjsp.

Lainaus:05.07.2005 Propagandhi kirjoitti:
Kokoelman parhaimmistoon lukeutuu ylivoimaisesti dosentti S. Albert Kivisen kynäilemä nimikkonovelli, joka yllättävän terävästi ja uskottavasti herättelee kovin lovecraftilaisia petoja henkiin Ikaalisten näennäisen idyllisessä perinnemaisemassa. Kivinen osoittaa tuntevansa esikuvansa retoriikan ja hyödyntää sitä riemukkaasti muunmuassa etymologiaa apunaan käyttäen.

En ole lukenut tätä arvostelemaasi kokoelmaa, mutta kylläkin tuon nimikkonovellin Kivisen kirjasta Merkilliset kirjoitukset, jossa on muitakin suunnilleen yhtä hyviä vastaavia (eikä tuo ole vielä novelleista edes oudoin). Kirja sisältää myös Kivisen filosofisia artikkeleita, ja ne ne vasta outoja ovatkin...

Täytyy sanoa, etten kyllä olisi ikinä arvannut, että S. Albert Kivinen mainittaisiin täällä missään yhteydessä, mikä ehkä johtuu siitä, että olen tavannut hänet.

Ei mitään muistia. Kun tuota Star Wars trilogiaa (4,5 ja 6 ) on tullut luettua kolme kuukautta. Kaks ekaa osaa luettu. Neloselle 8,5 ja vitoselle 9,0

Douglas Adamsin
Maailmanlopun ravintola

Se oli mukava scifi-kirja. Kannattaa lukea, jos pitää huumorista ja scifistä.

Lainaus:06.07.2005 perato kirjoitti:

Lainaus:06.07.2005 popi kirjoitti:
Callandor Ajan pyörän 6. osa
Robert Jordan

Taru Ajan pyörästä on huikea kertomus nuorukaisesta, joka etsii omaa paikkaansa ajan kudelmassa.

Aikalailla perus fantasiaahan tämä on, mutta sanoisin että silti erittäin mukaansatempaavaa. Tässä kirjasarjassahan ei heti lukeminen lopu kesken, kun osia on päälle 20, ja jokaisessa osassa sivuja 450-500.

Joo ja kirjailija sanoo olevansa vasta puolessa välissä. Mun kaveri lopetti johonki 10nteen osaan ku alko käymään itseääntoistavaksi tjsp.

Ja noin 8 kirjaa on vielä jopa suomentamatta. Alkuperäiset englantilaiset kirjat pätkästään 3 osaan(kolmessa kirjassa tosin vain kahteen) ja suomennetaan.

Tim Burton on Tim Burton

Paljon tietoa mahtavasta ohjaajasta, josta en juurikaan mitään tiennyt.

Lainaus:06.07.2005 ITIKKA kirjoitti:
Douglas Adamsin
Maailmanlopun ravintola

Se oli mukava scifi-kirja. Kannattaa lukea, jos pitää huumorista ja scifistä.

Tämä on ihan oikeasti yksi parhaista kirjoista ikinä ja jos on todella kiinnostunut kannattaa lukea myös muut osat. Tietenkin ennen tätä kannattaa aloittaa Linnunradan käsikirjasta liftareille.

George Orwell
Eläköön tuonenkielo!
Kirja alkoi ihan lupaavasti mutta sitten tuo Orwellin angstityyli kävi ärsyttämään. Sitä paitsi tuli vähän fiilis että kaiken on jo nähnyt ennenkin. Pennin tarkan raha-asioiden kuvauksen näki jo Puilla paljailla -kirjassa ja maaseutukohtauksesta tuli mieleen Vuonna 1984. Lisäksi päähenkilö oli niin *******n itsepäinen että meinasin alkaa repimään hiuksiani. Maalaisjärki sai takoa päätään seinään parisataa sivua periaatteiden takia. Ja aika kaksinaismoraalista yrittää päästä eroon rahan vallasta mutta kuitenkin pitää yllä kaikin keinoin imagoa toimeentulevasta miehestä. No oli kirjalla hetkensäkin. Orwell faneille ihan lukemisen arvoinen.

Kouluarvosana 7+

-----

George Orwell
Animal Farm

Kerrankin lyhyt kirja. Kivaa vaihteeksi lukea tämmöinen vaivaiset 100 sivua pitkä teos. Kirja oli varsin suoraviivainen. Pääeläimiä kävi vähän sääliksi kun loppu oli taas tämmöinen tyypillinen. Eihän sitä nykyään tartte montaakaan harmaata aivosolua ymmärtääkseen että kirja kertoi Neuvostoliitosta mutta nykyään se kuvaa kivasti "kommunististä" Kiinaa. Siis maahan on käytännössä aika kapitalistinen paitsi että työläiset vaan työskentelee kovemmin ja halvemmalla kuin muualla. Jonkun pitäisi laittaa ne siat kuriin. Yleissivistyksen kannalta suosittelen lukemaan.

8+

---

Terry Pratchett
Johan Riitti

Kun olin aloittanut lukemaan niin huomasin että olen lukenut tämän jo englanniksi. Alussa hieman taas ärsytti tuo Pratchettin kirjoitustyyli mutta nopeasti siihen taas tottui kun se on kuitenkin niin helppolukuista. Juonta en hirveästi viitsi selostaa mutta kirjan alkupuoli tuntui toimivammalta. Hyvää lukemista ajankuluksi.

8

Simon Singh - Koodikirja

Salakirjoituksen historiaa ja nykypäivää hyvin tarkasti kuvaava, välillä hieman yli ymmärryksen menevä kirja kertoo tarinaa (tai oikeammin totta) salakirjoittajista ja koodinpurkajista hieroglyfien ajoista Maria Stuartin kautta Enigmaan ja edelleen PGP-menetelmästä kvanttisalaukseen. Ensimmäinen kirja, jossa kvanttifysiikka selitetään ymmärrettävästi. Sisältää myös vanhoja ja uusia salakirjoitusohjeita ja kilpailun, joka tietenkin on jo loppunut. Kannattaa lukea, jos aihe on vähänkin lähellä sydäntäsi.

Arvosana: 9.5

Michael Moore - Mikä maa, mikä planeetta (Dude, where's my country)

Yhteiskuntakritiikkiä parhaimmillaan. Kutkuttavien (jopa naurettavien) faktojen lisäksi kirjassa oli valitettavasti myös salaliittoteorioita ilman kunnon perusteluita tai minkäänlaisia todisteita. Eräänlainen suppea The Corporation, Bowling for Columbine ja Fahrenheit 9/11 -tiivistelmä. Kannattaa silti lukea ihan vain omaa Bush-vastaisuuttaa. Kirja on suorasti epäsuora hyökkäys presidentti George W. Bushia vastaan.

Arvosana: 9.5

Marilyn Manson - Helvettiin ja Takaisin.

Eli kyseisen herran elämänkerta. Ihan mielenkiintoista juttua ja avarsi mielikuviani kyseisetä henkilöstä. Sisältää paljon pervoa ja sairasta tekstiä ja epämääräistä huumehörhöilyä.

Arvosana: 8 ja puoli.

George Orwell - Eläinten Vallankumous

Mukavan lyhyt kirja kommunismin hienoudesta. Suosittelen lukemaan jo mainitun yleissivistyksen takia. 8 jotain.

Saa nähä jos joskus saisi Pikaruokakansan (Fast Food Nation) luettua loppuun.