Lainaus:12.04.2010 Urokhtor kirjoitti:

Lainaus:12.04.2010 Kosk3lo kirjoitti:
Uskomukset ja käsitteet muuttuvat.

Mitä järkeä uskonnoissa ja uskomisessa sitten on?

Uskomuksilla ja käsitteillä tarkoitan mm. maailmankuvaa. Ennen luultiin, että maapallo on litteä ja reunalla on meripeikkoja. Tämä maailmankuva muuttui, ja tuskin yksikään kristitty/ihminen enää väittää maapallon reunalla olevan meripeikkoja.

Mutta viestissäsi viittasit siihen, että uskonnot muuttuvat.

Lainaus:12.04.2010 Kosk3lo kirjoitti:

Lainaus:12.04.2010 Urokhtor kirjoitti:

Lainaus:12.04.2010 Kosk3lo kirjoitti:
Uskomukset ja käsitteet muuttuvat.

Mitä järkeä uskonnoissa ja uskomisessa sitten on?

Uskomuksilla ja käsitteillä tarkoitan mm. maailmankuvaa. Ennen luultiin, että maapallo on litteä ja reunalla on meripeikkoja. Tämä maailmankuva muuttui, ja tuskin yksikään kristitty/ihminen enää väittää maapallon reunalla olevan meripeikkoja.

Ei, vaan muita mielikuvitusystäviä kyllä yhä väitetään olevan.

Lainaus:12.04.2010 Urokhtor kirjoitti:
Mutta viestissäsi viittasit siihen, että uskonnot muuttuvat.

Anteeksi, jos tällainen käsitelmä tuli. Tarkoitukseni oli viitata siihen, että kristitty voi luottaa tieteeseen, vaikka Raamattu väittää toisin. Esimerkkinä juuri litteä maa jne.

Tieteellinen maailmankatsomus aka tiede on ristiriidassa raamatun kanssa, koska tieteellisesti katsoen jumalia ei ole kun taas raamatun mukaan jumala on.

Ei tiede estä tietynlaisen jumalan olemassaoloa, mutta kristinuskon mukainen käsitys jumalasta tosin ei välttämättä ole mahdollinen.

Lainaus:12.04.2010 snakefever kirjoitti:
Tieteellinen maailmankatsomus aka tiede on ristiriidassa raamatun kanssa, koska tieteellisesti katsoen jumalia ei ole kun taas raamatun mukaan jumala on.

Minkälaisia ovat tieteelliset arvot?

Lainaus:12.04.2010 Urokhtor kirjoitti:
Ei tiede estä tietynlaisen jumalan olemassaoloa, mutta kristinuskon mukainen käsitys jumalasta tosin ei välttämättä ole mahdollinen.

tieteessä tutkitaan todisteiden avulla maailmaa, ja jotain on olemassa vasta sitten kun siitä on näyttöä tai ns ennustava teoria

mitään jumalia ei täten ole koska niistä ei ole hyväksyttävää näyttöä (raamattu täten ei toimi todistuksena) eikä ennustavia teorioita kuten higgsin bosonille (higgsin bosoni on _ehkä_ olemassa)

tieteessä täten jumalia ei ole olemassa, ei edes "ehkä"

Riippuu jumalan määritelmästä. Tämän takia sanoinkin, että kristinuskon mukainen käsitys jumaluudesta ei välttämättä (tai tuskin) ole mahdollinen. Mutta ajatteleppa näin: jos ihmiskunta kehittyy niin pitkälle, että se saavuttaa teknologisen tason, jolloin se pystyy luomaan oman universuminsa sisään toisen universumin ja sinne kehittyy elämää, niin eikös ihminen ole silloin tälle aliuniversumille eräänlainen jumala?

Jumala kuten se useimmiten ymmäretään, ei ole olemassa oleva asia.

Kuvailemassasi tilanteessa, emme me siltikään olisi jumalia koska jumala on yliluonnollinen entiteetti ja yliluonnollisuuttahan tälläisessä skenaariossa ei ole.

Meidän on syytä määritellä jumala ennenkun jatkamme tästä. Onko jumalan syytä olla älyllinen tai elävä? Jos nuo kaksi eivät päde niin jumalaksi voisi kutsua esimerkiksi ennen alkuräjähdystä ollutta singulariteettiä tai vaikka koko universumia itseään.
Jos taas haluamme sisältää nuo kaksi antropologista kuvaajaa määritelmään niin jumala voisi olla joko jumala suoraan raamatusta tai vaikkapa avaruusolento joka ylivertaisella älykkyydellään loi universumin.
Nämä kaksi olentoa toisistaan erottaa että toinen käytti universumin luontiin taikuutta ja toinen teknologiaa. Taikuus ei ole tieteellisen käsityksen mukaan mahdollista, tekniikan rajoja emme vielä tunne. Toisaalta, ehkä tekniikka tarpeeksi pitkälle vietynä voisi muistuttaa nykyihmisen mielestä taikuutta, koska sen mekanismit ovat niin monimutkaisia ja huomaamattomia että sitä ei voi taikuudesta erottaa.
Johtopäätös: Jumala voi olla mikä/kuka tahansa jolla on tarpeeksi korkea teknologia jolla se on luonut jotakin niin(esim. universumin) että me(ihmiset) emme erota sitä taikuudesta.

Tulipa tekstiä...

jumala tarkoittaa yliluonnollista, absoluuttista ja loputonta usein henkilöitynyttä entiteettiä

ihminen korkealla teknologiallaan luoden universumeita, ei sovi tähän kuvioon koska siinä ei ole mitään yliluonnollista

Yliluonnollinen tarkoittaa nimellisesti jotakin jota ei voi olla luonnossa tai ylittää luonnon, joten määritelmä on itsessään mahdoton. Samoin loputon ja absoluuttinen ovat täysin mahdottomia käsitteitä luonnossa. Näinhän raamattu oman jumalansa esittääkin. Mutta jumala-määritelmä yleisemmin ei välttämättä jää antropologiseen eli ihmismäiseen jumalaan vaan voi tarkoittaa mitä tahansa jota ylempänä sanoin.

Star-man jo selittikin pitkälti mitä ajan takaa. Mutta snakefever ota huomioon, että mikäli luomme oman aliuniversumimme, olemme siihen universumiin nähden tavallaan yliluonnollisia. Aliuniversumi ei voi havainnoida meitä ja meidän universumiamme suoraan, vaan heidänkin täytyy alkaa havainnoimaan meitä oman universuminsa synnyn (kenties heidän big banginsa) perusteella.

Väitän, että jumala on vain sana jolla pyritään ilmaisemaan sitä mitä oikeasti halutaan tai tunnetaan. Koska tuskin perususkovainen hyväksyisi teorian inhimillisen pahoista alieneista, jotka loivat universumin tylsyydessään sen sijasta, että hyväksyisi kristinuskonnon tarinat ja moraaliopetukset.

E: Toisin sanoen ihminen yrittää vain kusettaa itseään ja muita määrittelemällä sitä.

Aivan.

On myös mahdollista, että Jumala on jotain niin tajuntamme vastaista, ettei ihminen vain pysty käsittämään. Uskonnonopettajani selitti, että ihminen on sidottu aikaan ja paikkaan, mutta Jumala ei ole. Jumala on iankakkisuudessa. Hän ei siis ole sidottu aikaan ja paikkaan.

Anyways, uskon Jumalaan ja Jeesukseen.

Ihminen on sidottu aikaan ja paikkaan tasan niin pitkään kun tiede ei pysty tekemään asialle mitään. Mutta nykyään on pystytty jo teleporttaamaan atomien kvanttitiloja. Kannattaa myös katsoa Michio Kakun arkikielisiä selityksiä aikamatkustuksesta.

Lainaus:23.04.2010 Lumilautanen kirjoitti:
On myös mahdollista, että Jumala on jotain niin tajuntamme vastaista, ettei ihminen vain pysty käsittämään. Uskonnonopettajani selitti, että ihminen on sidottu aikaan ja paikkaan, mutta Jumala ei ole. Jumala on iankakkisuudessa. Hän ei siis ole sidottu aikaan ja paikkaan.

Anyways, uskon Jumalaan ja Jeesukseen.

Miksi?
Vain kiinnostuksesta kysyn.

Lainaus:12.04.2010 Urokhtor kirjoitti:
Mitä järkeä uskonnoissa ja uskomisessa sitten on?

Uskonnoista voi olla psykologista hyötyä. Ne pitävät yksilöiden psyykkeen kasassa vaikeiden elämäntilanteiden aikana, esimerkiksi vuosituhansia sitten kun oli arkipäivää että esim. puolet perheen lapsista kuoli tauteihin. Nykyään tilanne voi olla eri, mutta uskonnot ovat hyvin voineet kehittyä evoluution kautta puolustusmekanismeiksi. Asian voi myös ajatella niin, että ne ovat evoluution luoma jäänne menneiltä vaikeimmilta ajoilta.

Eikö evoluutionkin kannalta olisi parempi, että eliö uskoo pystyvänsä itse voittamaan vastoinkäymiset?

Lainaus:25.04.2010 Urokhtor kirjoitti:
Eikö evoluutionkin kannalta olisi parempi, että eliö uskoo pystyvänsä itse voittamaan vastoinkäymiset?

Joonakin varmaan ajatteli jotain vastaavaa valaan mahassa.

Lainaus:25.04.2010 Urokhtor kirjoitti:
Eikö evoluutionkin kannalta olisi parempi, että eliö uskoo pystyvänsä itse voittamaan vastoinkäymiset?

Eikö evoluution kannalta olisi parempi, että eliö pystyy elämään ilman ravintoa ja vettä? Ihmisen psyyke ei välttämättä ole vielä kehittynyt niin pitkälle, että se pystyy tehokkaasti kohtaamaan psykologista painetta ilman uskontojen kaltaista pelastusrengasta. Asia saattaisi ratketa älykkyyden kasvamisella, jos evoluutio jatkuisi vielä pari vuosimiljoonaa(todennäköisemmin ihminen alkaa itse kasvattaa älykkyyttään, seuraukset saattavat olla silloinkin uskonnoista luopuvia). Näen uskonnon nykyiselle älykkyydellemme sopivana selviytymismuotona, enkä useinkaan ymmärrä "EI USKONTOA"-kiihkoilijoita.

Edellisessä viestissä saattoi olla joitain epäloogisuuksia, kirjoitin sen nimittäin baarireissun jälkeen...

Lainaus:25.04.2010 Suikale kirjoitti:

Lainaus:25.04.2010 Urokhtor kirjoitti:
Eikö evoluutionkin kannalta olisi parempi, että eliö uskoo pystyvänsä itse voittamaan vastoinkäymiset?

Eikö evoluution kannalta olisi parempi, että eliö pystyy elämään ilman ravintoa ja vettä? Ihmisen psyyke ei välttämättä ole vielä kehittynyt niin pitkälle, että se pystyy tehokkaasti kohtaamaan psykologista painetta ilman uskontojen kaltaista pelastusrengasta. Asia saattaisi ratketa älykkyyden kasvamisella, jos evoluutio jatkuisi vielä pari vuosimiljoonaa(todennäköisemmin ihminen alkaa itse kasvattaa älykkyyttään, seuraukset saattavat olla silloinkin uskonnoista luopuvia). Näen uskonnon nykyiselle älykkyydellemme sopivana selviytymismuotona, enkä useinkaan ymmärrä "EI USKONTOA"-kiihkoilijoita.

Edellisessä viestissä saattoi olla joitain epäloogisuuksia, kirjoitin sen nimittäin baarireissun jälkeen...

Liiallinen yhden sortin älykkyys altistaa typeryydelle toisaalla.

Ihmisen yksi menestystekijä on nimenomaan ollut kyky loogisiin päättelyketjuihin. Esimerkiksi taas delfiinit ja marsut ovat henkisiltä kyvyiltään paljon yksinkertaisempia; ne osaavat ehkä kiertää ja ylittää esteitä ja muuta pientä. Delfiinillä on jopa jonkinlainen tunneäly. Silti delfiineistä ja marsuista yksikään ei ole tullut siihen tulokseen, että jumala on olemassa.

Siis: ovatko marsuista ja delfiineistä tyhmimmätkin älykkäämpiä kuin ~85 % ihmispopulaatiosta?

( )

Lainaus:25.04.2010 Arskaparska kirjoitti:
Joonakin varmaan ajatteli jotain vastaavaa valaan mahassa.

Ensinnäkin turha lainata fiktiivisiä tarinoita. Toisekseen tiukassa paikassa luovuttaminen, kohtalonsa toisiin käsiin antaminen osoittaa vain eliön heikkoutta, yhteiskunnan heikon lenkin asemaa. Uskonnot ovat hyvä keino levittää tällaista heikkoutta.

Lainaus:25.04.2010 Suikale kirjoitti:
Eikö evoluution kannalta olisi parempi, että eliö pystyy elämään ilman ravintoa ja vettä? Ihmisen psyyke ei välttämättä ole vielä kehittynyt niin pitkälle, että se pystyy tehokkaasti kohtaamaan psykologista painetta ilman uskontojen kaltaista pelastusrengasta. Asia saattaisi ratketa älykkyyden kasvamisella, jos evoluutio jatkuisi vielä pari vuosimiljoonaa(todennäköisemmin ihminen alkaa itse kasvattaa älykkyyttään, seuraukset saattavat olla silloinkin uskonnoista luopuvia). Näen uskonnon nykyiselle älykkyydellemme sopivana selviytymismuotona, enkä useinkaan ymmärrä "EI USKONTOA"-kiihkoilijoita.

Eläminen ilman ravinteita on mahdotonta. Jotkut yksinkertaiset eliöt voivat toki horrostaa nollakulutuksella vuosia, mutta onko se elämää siinä mielessä miten me sen käsitämme?

Ongelmahan näissä uskontojen poistumisessa on, että ne jarruttavat älyllistä evoluutiota aika rankasti. Uskonnollinen konservatiivisuus vain ruokkii itseään. Olkoonkin, että kirkkoon kuuluvien määrä länsimaissa on pienentynyt, niin pienet konservatiivipiirit ovat aina eniten äänessä ja täten vaikuttavat suuresti koko yhteiskunnan kehitykseen. Sanotaanhan, että esim. terroristit edustavat vain murto-osaa muslimeista.