^ Näin se on. Siellä luettiin raamattuakin vielä vakavalla naamalla.


Edit: Siis meilläkin, vaikka niistä ajoista on vain ~7v

Lainaus:02.12.2008 TriLogic kirjoitti:
Toivottavasti ainakin virallisesti pysymme kristillisinä.

Mutta mikäpä merkitys sillä virallisuudella oikein on jos totuus on toinen? Eikös se ole kristinuskollekin haitallista, jos kristilliseksi sanotaan sellaista asiaa, joka ei sitä ole?

Meilläkin raamatunlukua kai oli joskus, mutta muistelen että yllättävän vähällä selvittiin.

Kyllähän se on henkistä pahoinpitelyä, että välittömästi kun naskali oppii lukemaan, isketään Raamattu kouraan ja pistetään sitä tavaamaan. Ei edes tarjota faktoihin perustuvaa opetusta rinnalla, vaikka oikeasti pitäisi ensin opettaa tosiasiat ja vasta sitten tarjota tilalle vinoutunutta illuusiota niille, jotka eivät tieteisiin luota, koska eivät tajua niitä.

TriLogicin tietämättömyyttä paikkaillen: virallisesti Suomi ei ole kristillinen maa. Kirkko on jossain määrin erotettu valtiosta, vaikkakin omaa poikkeusluvan verottaa rehellisiä ihmisiä epärehellisin keinoin. En itsekään kyllä väitä Suomea sekularistiseksi valtioksi, mutta vieläkin vähemmän kristilliseksi.

Kiitos Vergelle korjaamisesta *nostaa hattua*, olin väärässä.

Pidän kuitenkin Suomea enemmän kristillisenä maana kuin minään muuna.
Ja onhan kirkolla se jo mainittu erityisasema.

Lainaus:01.12.2008 Kollipoika kirjoitti:

Lainaus:01.12.2008 Arskaparska kirjoitti:
Perusteleeko armaat fysiikan lakisi nämä tyhmyydet tai henkiset sairaudet?

Selittää. Henkisiä sairauksia voidaan hoitaa mm. lääkkeillä, joten ne siis on ihan aineellisia (esimerkiksi aivoissa epätasapaino hormonien välillä).
Tiede siis selittää ne. Ei ne ole mitään "aineetonta", ajatuksetkin ovat sähkökemiallisia prosesseja.

Oikeastaan tarkoitin, että onko uskominen henkinen sairaus, mutta miten vain.

Ja tuo on jostain syystä niin epätyhjentävästi sanottu. Tiede sanoo aivotapahtumien olevan sähkökemiallisia prosesseja, mutta tiede ei selitä itse prosesseja, eikä sitä, miten ne aikaansaavat ajatukset ja muistot et cetera.
Eikä tiede osaa selittää tietoisuutta.

Lainaus:02.12.2008 Verge kirjoitti:
Kyllähän se on henkistä pahoinpitelyä, että välittömästi kun naskali oppii lukemaan, isketään Raamattu kouraan ja pistetään sitä tavaamaan. Ei edes tarjota faktoihin perustuvaa opetusta rinnalla, vaikka oikeasti pitäisi ensin opettaa tosiasiat ja vasta sitten tarjota tilalle vinoutunutta illuusiota niille, jotka eivät tieteisiin luota, koska eivät tajua niitä.

Hienoa kansanopetusta.
Tieteen älyävät ateismia kohti, ja sitä älyämättömät teismiin.

Ja mitä tarkoitat henkisellä pahoinpitelyllä? Tuskin moni lapsi lukee Raamattua, saati sitten tajua sitä. Veikkaan, että useimmilla suomalaisilla lapsilla (ja nuorilla yhtä kaikki) uskonnollinen elämä rajoittuu harvaan kirkkokäyntiin vuodessa.

Tosin tämä koski Suomea. Yhdysvalloissa evankelista-yhteiskunnissa asiat saattavat olla hyvinkin sillä tolalla, kuten sanoit.

Muistan hyvin kuinka ykköskuokalla opettajan katse porautui suoraan kalloon kun sanoin että kuoleman jälkeen tuntuu samalta kuin nukkuisi, ei tunnu mitään tai ei tajua mitään.
Ensi vuoden ripari pitää vielä käydä, sitten on suurin osa tästä uskontohommasta hoidettu. Täytyy tiedustella ensi vuonna luokanvalvojalta että onnistuisko sellainen että menisin Et-oppilaiden kanssa tekemään sitä mitä he tekevät kun muut menevät kirkkoon.

Täytyy käydä ripari? Kukaan ei pakota. Kirkkoonmenosta et kyllä voine luistaa. Et sinä kirkollisvelvollisuuksista pääse, jos kerran et ET-porukkaankaan muuten kuulu. Itse jättäisin vain menemättä, kyllä sitä tuli perusteettomiihinkin poissaoloihin allekirjoitus vanhemmilta saatua, miksei siis tällaisen turhuuden edessä. Paitsi jos tässä kohtaa tulee selitys tuolle riparijutulle...

Yksinkertainen selitys: Sukulaiset ja raha. Tunnen suvun tarpeeksi hyvin tietääkseni millaista juoruporukkaa se on. Jos en mene riparille niin en enää viitsi mennä mummojen mulkoiltaviksi mihinkään. "Tuo on se joka ei mennyt riparille sups sips" "Se kuulemma joi siellä niin se heitettiin pois" "Eikä osannut sitäkään niin ei päässyt läpi" Ja muutama vuosi riparin jälkeen pitää vielä asua himassa, ja tänne tulee myös niitä sukulaisia. Sen jälkeen kun muutan täältä pois niin on ihan sama mitä muu suku minusta ajattelee.
Rahaakiin siitä saa.

Lainaus:02.12.2008 Arskaparska kirjoitti:

Ja mitä tarkoitat henkisellä pahoinpitelyllä? Tuskin moni lapsi lukee Raamattua, saati sitten tajua sitä. Veikkaan, että useimmilla suomalaisilla lapsilla (ja nuorilla yhtä kaikki) uskonnollinen elämä rajoittuu harvaan kirkkokäyntiin vuodessa.

Tosin tämä koski Suomea. Yhdysvalloissa evankelista-yhteiskunnissa asiat saattavat olla hyvinkin sillä tolalla, kuten sanoit.

Taikasana, tajuaa sitä. Miksi sitä raamattua tai mitään uskontoa/uskonnollista teosta pitäisi yrittää tuputtaa lapsille, jotka eivät ole vielä kykeneviä ymmärtämään sen sanomaa. Parhaassa tapauksessa lapsi oppii mitä väärä uskoisille on tehtävä ennen kuin tietää mikä on vääräuskoinen.

Suomi ei tosin sekullarisista piirteistään johtuen olekkaan niitä pahimpia paikkoja ja täällä asiat ovat verrattain hyvin. Jenkkilä on sitten ihan oma lukunsa.

Lainaus:
Ja tuo on jostain syystä niin epätyhjentävästi sanottu. Tiede sanoo aivotapahtumien olevan sähkökemiallisia prosesseja, mutta tiede ei selitä itse prosesseja, eikä sitä, miten ne aikaansaavat ajatukset ja muistot et cetera.
Eikä tiede osaa selittää tietoisuutta.

Kertonee siitä kuinka pitkälle aivotutkimus on kerennyt. Elävien otusten aivotoimintojen tutkiminen on loppujen lopuksi aika tuore juttu.

Tepittimen kertomus vastaa juurikin sitä stereotypiaa mummoista, joiden päähän ei mahdu ajatus muista uskonnoista heidän lähipiirissä. Lähimmäisen rakkaus on kiva asia, eiks jeh?

Lainaus:02.12.2008 Tepitin kirjoitti:
Yksinkertainen selitys: Sukulaiset ja raha. Tunnen suvun tarpeeksi hyvin tietääkseni millaista juoruporukkaa se on. Jos en mene riparille niin en enää viitsi mennä mummojen mulkoiltaviksi mihinkään. "Tuo on se joka ei mennyt riparille sups sips" "Se kuulemma joi siellä niin se heitettiin pois" "Eikä osannut sitäkään niin ei päässyt läpi" Ja muutama vuosi riparin jälkeen pitää vielä asua himassa, ja tänne tulee myös niitä sukulaisia. Sen jälkeen kun muutan täältä pois niin on ihan sama mitä muu suku minusta ajattelee.
Rahaakiin siitä saa.

Minun sukuni ihmetteli kun en mennyt riparille, annoin asian olla. Isomummu, äiti, täti ja molemmat mummut olivat ns. kauhistuneita kun en mennyt riparille. Syynä yksinkertaisesti se etten todellakaan ole menossa riparille pelkkä raha mielessä. Uskonto on aivan karmeaa tuubaa eikä se kiinnosta tippaakaan, enkä aio tukea kirkkoa mitenkään liittymällä siihen ja maksaen vieläpä jotain veroja. Jos uskotaan niin siihen ei tarvita rahaa.

Yksi asia on epäreilua tässä ripariperinteessä. Ripariin menijöille maksetaan ensin koko leiri ja leirin jälkeen konfirmaatiotilaisuudessa vielä samaisia tyyppejä lellitään rahalla ja herkuille. Mikä idea tässä on? Koko touhussa ei ole mitään juhlallista, saati sitten palkitsemisen arvoista. Miksei meitä ateisteja tai muita sitten lahjota rahoilla kun ajattelemme toisin. Sitten kun ripari on maksettu ja lahjat annettu, vanhemmat joutuvat vielä maksamaan kirkollisveroa siksi että lapsi kuuluu kirkkoon. Koko hommassa ei ole yhtään mitään järkeä tai logiikkaa.

Mäne protuleirille, jos rahaa haluat. Jos joku tyhmä palvaaja kyselee, että mikä se semmoinen on, niin sanoo vain että ripari.

Tiedä sitten onko täällä näin moni henkilö aikoinaan ala-asteella saanut vastaansa jonkun helvtillä pelottelevan 60-vuotiaan fundamentalistikristityn mamman opettajakseeen vai mistä on kiikastanut.

Itselläni oli alaluokilla kaikkiaan viisi eri luokanopettajaa, joten opettaja vaihtui lähes joka lukuvuosi. Kuitenkaan minun kohdalleni ei tullut ikinä mitään järjetöntä kristinuskon kirjaimellisen paikaansapitävyyden todistelua. Kyllä minä olin jo ensimmäisellä luokalla sitä mieltä, että Jeesus oli ollut kyllä todellinen henkilö, mutta ihmiset kehittyivät apinoista. Ja *******ä en peläänyt, taivaan olemassaoloa en jaksanut miettiä, ja Jumalaankaan en pahemmin turvautunut, kun mielestäni Jumala oli vain jokin muu kuin todellinen, olemassaoleva kaikkivoipa Luoja. Uskonnon tunnit tuntuivat olevan vain "hyvänä ihmisenä" olemisen ja oikean käyttäytymisen opetustunneilta, joilla opetusmetodina käytettiin Mooseksen seikkailut&Jeesuksen ihmeelliset teot IV -kertomuksia.

Greativella on hyvä asenne. Ei julkista negatiivisuutta.

Muistelen ala-asteella uskonnontuntien olleen juuri Jeesuksen elämään liittyvää, jossa myös toki tuotiin esille näitä ihmetekoja, liekö joku sitten ottanut vaikutteita. Ala-asteen viimeisillä luokilla muistaakseni katsottiin jotain teemaan liittyviä leffoja kuten Egyptin prinssi jota ei tosin silloin osannut kuin ajatella tyypillisenä piirrettynä animaatioelokuvana.

Yläasteella homma muuttuikin sitten niin, että uskontoja alettiin tarkastella ulkopuolisesta näkökulmasta, jolloin jumalkäsitys muuttuikin niin, että jumalaa ei enää kirjoitettukaan isolla vaan pienellä. Perustavanlaatuinen ero olla "uskontotieteilijä" kuin uskis. Toinen "ala" perustuu objektiiviseen tietoon, toinen ei.

Lainaus:03.12.2008 Biosphere kirjoitti:
Muistelen ala-asteella uskonnontuntien olleen juuri Jeesuksen elämään liittyvää, jossa myös toki tuotiin esille näitä ihmetekoja, liekö joku sitten ottanut vaikutteita. Ala-asteen viimeisillä luokilla muistaakseni katsottiin jotain teemaan liittyviä leffoja kuten Egyptin prinssi jota ei tosin silloin osannut kuin ajatella tyypillisenä piirrettynä animaatioelokuvana.

Yläasteella homma muuttuikin sitten niin, että uskontoja alettiin tarkastella ulkopuolisesta näkökulmasta, jolloin jumalkäsitys muuttuikin niin, että jumalaa ei enää kirjoitettukaan isolla vaan pienellä. Perustavanlaatuinen ero olla "uskontotieteilijä" kuin uskis. Toinen "ala" perustuu objektiiviseen tietoon, toinen ei.

Suomenkielen kieliopin mukaan kristinuskon Jumala kirjoitetaan isolla.

Tuosta uskonnon opettamisesta koulussa voisin sen verran sanoa, että ei se minua ainakaan ole koskaan haitannut. Ei kai sitä nyt kukaan ilkeyttänsä opeta? Onhan se eräänlainen aivopesu aika ärsyttävää, mutta eipä sitä kyllä ainakaan täällä päin ole ilmennyt kuin hyvin vähän, jos ollenkaan. Uskonto ei aineena ole turha, sillä se juurikin opettaa tuntemaan ja hyväksymään erilaisia tapoja, ovat ne sitten kuinka omituisia hyvänsä. Samalla aine sisältää myös mielenkiintoista mytologiaa, arkkitehtuuria ja historiaa. Ehkäpä se keskittyy turhan paljon kristinuskon ympärille, mutta siltikin, sillä on puolensa.

Paljon uskontoa enemmän minua haittaa esimerkiksi ruotsi, josta ei kielenä ole juurikaan hyötyä. Se ei yleissivistä tuon taivaallista. Mutta tähän loppuu offtopic minun puolestani.

Luonnollisesti vastapuoli levittää propagandaa. Miksi näin ei olisi myös ateisteilla? En minäkään ole kouluja käyneenä sen kummemmin mihinkään aivopesuun törmännyt.

e

Mä muistan vielä miten mä joskus pikkupoikana jotain 8 vuoden ikäiseen asti uskoin että Jumala loi maan niin kuin raamatussa kerrotaan etc.
Mä luin semmosta lasten raamattua myös ja pidin selvänä että kaikki mitä siinä sanotaan on totta.
Vasta jossain vaiheessa aloin tajuamaan asioiden oikeata laitaa mm. tv-ohjelmien ja dokumenttien avulla. Netti tietenkin on myös auttanut paljon tässä.
Jakun koulussa alkaa hissa vasta nelosella mutta uskonto jo ykkösellä niin ei ole ihme etten tiennyt paremmin tuolloin.

Lainaus:03.12.2008 The_Jedi_Master kirjoitti:
Tuosta uskonnon opettamisesta koulussa voisin sen verran sanoa, että ei se minua ainakaan ole koskaan haitannut. Ei kai sitä nyt kukaan ilkeyttänsä opeta? Onhan se eräänlainen aivopesu aika ärsyttävää, mutta eipä sitä kyllä ainakaan täällä päin ole ilmennyt kuin hyvin vähän, jos ollenkaan.

Kuten tämäkin ketju osoittaa, niin kristillinen aivopesu on aina haitallista, jos sen tuloksena syntyy yksikin hihhuli lisää.

Lainaus:03.12.2008 TriLogic kirjoitti:

Lainaus:03.12.2008 Biosphere kirjoitti:
Muistelen ala-asteella uskonnontuntien olleen juuri Jeesuksen elämään liittyvää, jossa myös toki tuotiin esille näitä ihmetekoja, liekö joku sitten ottanut vaikutteita. Ala-asteen viimeisillä luokilla muistaakseni katsottiin jotain teemaan liittyviä leffoja kuten Egyptin prinssi jota ei tosin silloin osannut kuin ajatella tyypillisenä piirrettynä animaatioelokuvana.

Yläasteella homma muuttuikin sitten niin, että uskontoja alettiin tarkastella ulkopuolisesta näkökulmasta, jolloin jumalkäsitys muuttuikin niin, että jumalaa ei enää kirjoitettukaan isolla vaan pienellä. Perustavanlaatuinen ero olla "uskontotieteilijä" kuin uskis. Toinen "ala" perustuu objektiiviseen tietoon, toinen ei.

Suomenkielen kieliopin mukaan kristinuskon Jumala kirjoitetaan isolla.

Niin kuin sanoin, niin ei kirjoiteta mikäli uskontoja tarkastellaan ulkopuolisesta näkökulmasta eikä puhuta absoluuttisesti Jumalasta. Jos sanon esimerkiksi: "joidenkin uskontojen mukaan jumala hallitsee maailmaa konkreettisesti", se on täysin oikein kirjoitettu ellen tarkenna mikä jumala, esimerkiksi Jahve tai Allah. Kristinuskon kohdalla jumalan nimi todella on Jumala, jolloin siinä voidaan käyttää isoa alkukirjainta.

Noudatan normaalisti kielioppia, mutta jumalan kirjoitan aina pienellä. =)

Uskon Jumalaan, Jeesukseen ja raamatun tapahtumiin. Yleensä koulussa opetettu ja rippikoulussa. Joskus taas en usko, eli niin ja näin...

Lainaus:03.12.2008 GoldenSnak3 kirjoitti:
Noudatan normaalisti kielioppia, mutta jumalan kirjoitan aina pienellä. =)

Ja logiikka on missä?
"ihhihhii ku oon pahis kirjotan jumala eikä Jumala ehehehehe"

Lainaus:Luonnollisesti vastapuoli levittää propagandaa. Miksi näin ei olisi myös ateisteilla?

Aamen.

Lainaus:Verge:
Kuten tämäkin ketju osoittaa, niin kristillinen aivopesu on aina haitallista, jos sen tuloksena syntyy yksikin hihhuli lisää.

Olet itse ihan samanlainen hihhuli, paitsi että eritavalla hihhuilet täällä.