Ohoo, The Wall. Voisi katsoa tuon, vaikka tässä vähän aikaa sitten tulikin tuo tsiigailtua. Bob Geldof on just sopiva Pinkyksi. Tosiaan aika harmi ettei Hey Youta tuossa ole, mutta onhan siinä sentaan When Tigers Broke Free o/

Joko Pink Floyd-fanit ovat valmiina leffaa varten?

Lainaus:04.06.2006 RedDragon kirjoitti:
Joko Pink Floyd-fanit ovat valmiina leffaa varten?

Todellakin. Vhs-nauhuri on recordnappia vaille valmis nauhottamaan.

Hyviä leffa hetkiä vaan kaikille!

Olihan se hyvä, vaikkakin dvd löytyy hyllystä.

Kovalevylle meni

Hehe, no, mitäs piditte elokuvasta?

Missä Hey You oli? Odotin koko leffan ajan, eikä sitä sitten tullut -_-

Hey You:han tuossa ei ole, valitettavasti. Mutta kuitenkin, pikkasen outo leffa oli ja mielenkiintoinen.

Lainaus:05.06.2006 RedDragon kirjoitti:
Hey You:han tuossa ei ole, valitettavasti. Mutta kuitenkin, pikkasen outo leffa oli ja mielenkiintoinen.

Joo, tuossahan tuo juonenkuljetus ei niinkään perustu dialogiin sun muihin härpäkkeisiin, juoni kulkee periaatteessa musiikin kautta.

Oli muuten aika hektistä tuon katselu, minä istun aivan hiljaisessa talossa nojatuolissa lähellä TV:tä kuin Bob Geldof samaan aikaan kun aurinko laskee

Pinkykin näkyi rustailevan Moneyn sanoja matikan tunnilla. Tiedä sitten kirjoittiko Roger Waterskin koulussa ollessaan noita sanoja, sillä Pinkyn nuoruushan perustuu aika lailla Watersin nuoruuteen.

http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Pink+Floydin+perustajaj%C3%A4sen+Syd+Barrett+kuollut/1135220633829

Lainaus:11.07.2006 Hsu kirjoitti:
http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Pink+Floydin+perustajaj%C3%A4sen+Syd+Barrett+kuollut/1135220633829

Harmi :/

Kuulin tuosta juuri. Surullinen tapahtuma.

Onhan se aina vähän haikeaa kun joku näinkin menestykkään yhtyeen jäsenistö vaipuu unholaan

Hyvää progeilua ja psykedeelistä rockia sekoitettuna, musiikki on aivan nerokasta.
Gilmourin kitarasoolotkin ovat parhautta, ja Watersin sanoitukset ovat taidetta. Dark Side Of The Moon ja Piper At The Gates of Dawn ovat niitä parhaita levyjä, eli siis ihan toi varhainen tuotanto Sydin kanssa (ja kun David tuli bändiin.

Kappaleista parhaudet ovat The Great Gig In The Sky, Comfortably Numb, On The Run, Money, Time, Shine On You Crazy Diamond, See Emily Play Dogs, If Hey You, jne. Ummagumma-levyn Sysyphykset ja Narrow Wayt ovat myös kivaa kuunneltavaa. ;) Mutta itseltäni levyhyllystä löytyy Dark Side Of The Moon sekä The Wall

RIP Syd

Surullista. RIP, Syd.

Barrett oli eräs koko bisneksen suurimmista neroista. Keveät mullat.

Viimeisimpien kuukausien aikana olen kuunnellut Floydia vähän enemmän, etenkin sitä vanhaa tuotantoa. The Wall -kappaleet eivät oikein menen, mutta Piper At The Gates of Dawn ja Dark Side Of The Moon ovat loistavia. Suosikkikappale on varmaankin Astronomy Domine.

Lainaus:13.11.2006 Sosumi kirjoitti:
Viimeisimpien kuukausien aikana olen kuunnellut Floydia vähän enemmän, etenkin sitä vanhaa tuotantoa. The Wall -kappaleet eivät oikein menen, mutta Piper At The Gates of Dawn ja Dark Side Of The Moon ovat loistavia. Suosikkikappale on varmaankin Astronomy Domine.

Jooh, The Walliin on melkoisen vaikea päästä sisälle, mutta kun levyä alkaa hahmottaa enemmän ja enemmän kokonaisuutena niin yhtäkkiä siitä huomaakin tykkäävänsä paljon.

Piper on kaikin puolin loistava levy, kuten myös A Saucerful of Secrets. Ainoa huono puoli Saucerfulissa on tuo kymmenminuuttinen nimikkokappale, joka kaikessa kokeellisuudessaan ei iske. Sen sijaan Let there be more light, Remember a day, Set the controls for the Heart of the Sun, Corporal Clegg ja etenkin Jugband Blues iskevät kovaa. Aikalailla tasoissa Piperin kanssa.

Jonkun verran uudemmasta tuotannosta ehdottomasti SE levy on Meddle. Täysi kymppi niin kokonaisuutena kuin osissakin. Tietysti Seamus ja varsin laimea kansikuva sakottavat jonkin verran, mutta etenkin Echoes ja A Pillow of Winds ovat todella mainioita kappaleita. Levyllä näkyvät myös selkeähköt bluesvaikutteet, joista itse ainakin pidän todella paljon.

Lauantaina käväisin Jyväskylän Anttilassa ja huomasin että siellä The Wall maksaa kolmekymppiä! ZOMG! Onko tuo yleensä muuallakin noin kallis? Tekisi mieli tuo ostaa, mutta ainakin tuossa Anttilan hinnassa on yksi kymppi liikaa.

Lainaus:13.11.2006 eskimo-puikko kirjoitti:
Lauantaina käväisin Jyväskylän Anttilassa ja huomasin että siellä The Wall maksaa kolmekymppiä! ZOMG! Onko tuo yleensä muuallakin noin kallis? Tekisi mieli tuo ostaa, mutta ainakin tuossa Anttilan hinnassa on yksi kymppi liikaa.

Urh, kolmekymppiä on kyllä The Wallista liian paljon. Tuota tapaa yleensä parinkympin hintaan. Keskivertoa PF-levyä korkeampi hinta johtuu yksinkertaisesti siitä, että levy on tupla-albumi.

Lainaus:13.11.2006 kepe-5 kirjoitti:

Lainaus:13.11.2006 Sosumi kirjoitti:
Viimeisimpien kuukausien aikana olen kuunnellut Floydia vähän enemmän, etenkin sitä vanhaa tuotantoa. The Wall -kappaleet eivät oikein menen, mutta Piper At The Gates of Dawn ja Dark Side Of The Moon ovat loistavia. Suosikkikappale on varmaankin Astronomy Domine.

Jooh, The Walliin on melkoisen vaikea päästä sisälle, mutta kun levyä alkaa hahmottaa enemmän ja enemmän kokonaisuutena niin yhtäkkiä siitä huomaakin tykkäävänsä paljon.

Piper on kaikin puolin loistava levy, kuten myös A Saucerful of Secrets. Ainoa huono puoli Saucerfulissa on tuo kymmenminuuttinen nimikkokappale, joka kaikessa kokeellisuudessaan ei iske. Sen sijaan Let there be more light, Remember a day, Set the controls for the Heart of the Sun, Corporal Clegg ja etenkin Jugband Blues iskevät kovaa. Aikalailla tasoissa Piperin kanssa.

Jonkun verran uudemmasta tuotannosta ehdottomasti SE levy on Meddle. Täysi kymppi niin kokonaisuutena kuin osissakin. Tietysti Seamus ja varsin laimea kansikuva sakottavat jonkin verran, mutta etenkin Echoes ja A Pillow of Winds ovat todella mainioita kappaleita. Levyllä näkyvät myös selkeähköt bluesvaikutteet, joista itse ainakin pidän todella paljon.

The Wallilla aloitin Floydin kuuntelun, mutta nyt olen siirtynyt enemmänkin tuohon aikaisempaan tuotantoon. Piperin ja Dark Side of the Moonin lisäksi pidän paljon myös A Saucerful of Secretsistä ja Eclipsestä.

Ostin vähän aikaa sitten Pink Floydin ilmeisestikin kaikista uusimman The Division Bellin ja on ollut todella positiivinen yllätys. Vahva kokonaisuus josta ei heikkoa kohtaa löydy. Eniten soineet avausraidan jälkeiset viisi kappaletta joista varsinkin Poles Apart ja Wearing The Inside Out sykähdyttävät. Lost For Words
ja se levyn suurin hitti High Hopes ovat tyylikäs lopetus tunnelmalliselle levylle

Aiai, tälläinenkin threadi.

Alotin Pink Floydin kuuntelun Wish You Were Herellä, joka oli melkoinen pläjäys. Ensimmäisenä jäi mieleen levyn nimikkokappale ehkä helpoimpana kuunneltavana. Tällä hetkellä Shine on you crazy diamond... on tältä levyltä suosikkina, hienot lyriikat!

Kuitenkin, tästä levystä lähdin kuuntelemaan nuita ihan ensimmäisiä levyjä, joissa Syd oli vielä mukana. Erityisenä kappaleena tulee mieleen Corporal Clegg, jossa kazoo:n käyttö on jopa humoristisiin piirteisiin asti menevää.

+ lainasin Live at Pompeii videun kirjastosta tässä joku aika sitten. Suosittelen kaikille faneille ja muillekin sen katsomista.. Masonin rumpufiilistely on kyllä aivan tsaikedelista tykitystä koko filmin ajan!

No tää on yks mein ukon lempi bändeist ja kuuntelen itsekin mukisematta. iha ok bändi

No tulkoot melkein tuplaposti, mut votafak.

Olen nyt viimeaikoina kuunnellut paljon Atom Heart Motheria. Ennen en oikeastaan saanut levystä minkäännäköistä otetta, mutta nyt se on iskenyt oikein kovin. Alan's Psychedelic Breakfast maistuu minullekin päivittäin. Oikein mukava ja rento levy, levyn aloittava levyn nimikkobiisi on erittäin pitkä 23min jamittelusessio päräyttävine kuorolauluineen. Diggasin.

Suosittelen kenelle vaan, joka on jo päässyt hieman sisälle Pink Floydin tuotantoon. Ei mikään helpoin levy kuunneltavaksi.